Sikup taseqqernerani uumassusillit Saqqummersinneqarfia 25.07.2014
Assimi: Ph.d.-studerende Heidi Louise Sørensen Young Sund-imi, Tunup Avannaaniittuni immap sikuani nammineq sikup aannerani tasilianik tallimanik sanasimavoq. Pumpeeqqap tatsip naqqaniittup tatsip ernga aalaterusaartuarpaa, taseq sikutsaaliorlugu. Assiliisoq: Peter Bondo Christensen.
Allattoq: PeMi
All. Peter Bondo Christensen
Immap sikua upernaakkut aattuleraangat sikup qaava taseqqertitilersarpoq. Tamakkulu sikup aannera ilutigalugu peeruttarput. Massakkut p.hd.-ngorniuteqarnikkut sivikitsumik tasiusartut tamakkua nunarsuarmi kulstofeqassutsimut qanoq sunniuteqartarnersut misissorneqarpoq.
Issittuni silap kissakkiartornera ilutigalugu immap sikua aajaanerusaleraluttuinnarpoq. Immap sikua qulaallugu timmisartoraanni tamanna erseqqissumik takuneqarsinnaasarpoq. Taserujussuit tungujortunik qaamasunik qalipaatillit qaqortuinnarsuaq milakulaasersissimasarpaat.
Seqerngup qinnguai taseqqernerni taarnerusuni sikuinnarmit qaqortuinnarmiit sakkukinnerusumik utersaartinneqartarput. Kissarnerullu tigoorarneqartup siku sukkanerusumik aakkiartortittarpaa. Massakkut ph.d.-ngorniarluni ilinniartoq Heidi Louise Sørensen NordSEE, Syddansk Universitet Nuummilu Pinngortitaleriffimmeersoq tatsit immap sikuanik nateqartut tamakku uumasuinik misissuilluni aallartissimavoq.
Heidi Louise Sørensen immap sikuani laboratorialiorsimavoq, døgnimullu arlaleriarluni misissugassanik tigusigaangami tassani siullermik misissortarpai. Assiliisoq: Peter Bondo Christensen.
Siunertaqarluni ataatsimoorluni suliniut
Issittuni suleqatigiiffik, Arctic Science Partnership, 2014-imi martsimiit oktoberimut Young Sundimi Tunup avannaaniittumi annertuumik ilisimatuutut misissuisussaavoq.
Piffissat sapaatit akunnerinik pingasunik sivisussusilikkuutaat arlallit ingerlanerini ilisimatuutut misissuisartut qulit nunanit assigiinngitsunit arlalippassuarneersut asimi misissuisoqarfik Zackenberg Daneborgip eqqaaniittoq aallaavigalugu sulisassapput.
Asimi misissuinissat tamarmik naammassineqarpata, ilisimatuutullu misisissuisartut hundredinit amerlanerusut misissuereersimalerpata silap pissusaasa kiannerulernerisa imavissuit, sikup, aputip, nunap Issittunilu silaannaap kulstofimik paarlaateqatigiittarnerannut tunngasut paasisaqarfigineqarnerulersimassapput.
Heidi Louise Sørensen junip naalernerani sapaatit akunnerini pingasuni, immap sikuata taseqqertitaleruttulernerata nalaani peqataanikuuvoq.
Heidi Sørensen atortorissaarutit atorlugit nammineq tasiliami ilteqassusiannik uuttortaasarpoq. Assiliisoq: Peter Bondo Christensen.
Periarfissaq pitsassuaq
Imaq sikugaangat planktonalger ilanngullutik sikkussaasarput. Aput sikulu issusoorsuanngoraangata planktonalget qaamanermik pissarsivallaartanngillat.
Sikulli qaava apullu apullu upernaakkut aattuuleraangata taseqqertiternernik anginerusunik mikinerusunillu pilersoqartarpoq. Alget sikkussaasimasut taseqqanut annerusumik tarajoqanngitsunut tamakkununnga piorartarput. Tamakkunanilu qaamanerujussuarmik pissarsisarput. Taava alget amerliartornissaminnut periarfissanerujussuartarput.
Manna tikillugu tatsini tamakkunani alget anikitsuinnermik amerliartortarnerinik uuttortaasoqarsimavoq.
“Qanorpiaq pisoqartarnersoq paaserusupparput”, p.hd.-ngorniarluni ilinniartoq Heidi Louise Sørensen oqarpoq.
Alget amerliartornissaannut akorngutaasimasinnaapput inuussutissat killUVeqarnerat, qaamarngup sakkortuallaarnera, qinngornerit ulorianartut UV-it uumasuaqqallu tappiorannartut bakterianik planktoninillu pilersussanik nerisaqartartut.
“Tatsit uumasoqatigiiffiupput, taakkunanilu alget mikinermik tappiorannartut inuussutissat bakteriat algecellenik nerisaqarnerminni pilersitaat pinngitsoorsinnaanngilaat. Uagullu ilimagaarput, alget amerlissutissaralui bakterianit imaluunniit uumasuaqqanit uumasoqatigiiffimmi tassaniittunit allanit nungunneqartartut. Taamaattumik bakteriat amerliartortarnerat uumasullu algenik bakterianillu nerisaqartartut allat amerliartortarnerat uuttortaavigaagut, Heidi Louise Sørensen oqaluttuarpoq
Ph.d.-ngorniarluni ilinniartup Heidi Sørensenip sikup tasinngortaata ernga planktonit qanoq amerliartortiginerat uuttortarniarlugu kulstofimik radioaktiviusumik akuaa. Assiliisoq: Peter Bondo Christensen.
Nammineq tasiliat tallimat
Apeqquterpassuit tamakku akissutissarsiumallugit Heidi immap sikuani nammineq tallimanik tasiliorsimavoq. Taakkua kvælstofinik fosforinillu assigiinngitsumik akuukkanik akusimavai tatsillu ilaat UV-nik qinngorneqarnaveersillugu illersuusersimallugu. Peqatigitillugulu tatsit nalinginnaasut marluk, aappaa kvælstofimik fosforimillu akusimasani malinnaaffigisimavai.
Taamaaliorsimavoq alget sikup taseqqerneriniittut issittut imartaasa kulstofeqassusiannut tamarmiusumut qanoq sunniuteqartigisarnerat paasiumallugu.
Paasissutissat allat:
Heidi Louise Sørensen, Nordic Center for Earth Evolution (NordCEE), Syddansk Universitet; Klimacenteret, Naturinstituttet Nuuk, mail: heidils@biology.sdu.dk; tlf: +299 22 95 33, eller +45 2231 6460
