Nuup Kangerluani sermersuup, kangerluup imaata CO2 –millu peersisarnerup ataqatigiissutaat qulaajarneqarput Saqqummersinneqarfia 02.06.2015

Allattoq:  PeMi

Kalaallit Nunaata sermersuata aakkiartornerani pissutsit tupinnartoqarpallaarunnaamipput. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartut nunanit allaneersunik suleqateqarlutik misissuinermikkut Kalaallit Nunaata sermersuata Nuullu Kangerluata akornanni ilisimasanik nutaanik silasiornermut, uumaatsulerinermut (kemimut), uumassulerinermut fysikimullu tunngasut tamarmik sunneqatigiittarnerannik ilisimasat ilassutissaannik paasisaqarput.

Ilisimatuussutsikkut allaaserisat nutaat pingasut inernerisa ersersippaat, erngup tarajoqanngitsup aakkiartornerata kangerluup imartaata pissusaa fysik, uumaatsulerineq uumassuseqassuserlu eqqarsaatigalugit assigiinngitsumik sunnertarai; erngup kuuttup kangerlummut qanoq annguttarnera apeqqutaalluni. Nuup Kangerluani Kangersunermilu misissuinerit ilisimasarpassuarnik pissarsiviusimapput Kalaallit Nunaannilu kangerlunni uumasoqassutsit paasisisamasaqarfiginerannut assut ilasaataasimallutik. Tassami misissuinerit taakku misissuinerillu nutaat allat ersersippaat, erngup tarajoqanngitsup serminit kangerluit qinnguiniittuniit toqqaannartumik kangerlunnut kuuttarnerisa immap kaaviiaartuarneranut aammalu immap kissarnerusup kangerlummi ingerlaartarneranut silaannarmiillu CO2-mik imaanut nuussisarnermut sunniuteqartartorujussuusoq.

Silasiorneq nunamilu sermeqarfiit

Misissuinermi qanittukkut “Journal of Climate”-ikkut saqqummiunneqartumi erngup tarajoqanngitsup sermersuarmiit Nuup Kangerluanut kuuttarnera ilisimatusartunit allaaserineqarsimavoq. Ilisimatusartartut qarasaasiakkut naatsorsuut (HIRHAM5) ukiuni 1890-2012 aamma 1991-2012 silap pissusia pillugu kisitsitsisinik pigisanik immersorlugu naatsorsuitikkamikku sermersuup aattarnera pillugu paasissutissanik erseqqilluinnartunik pissarsisimapput.

Naatsorsukkatigut sermersuup kingumut 1890 tikillugu oqimaassutsimigut oqimaaqatigiiffiata nikerassusia ersersinneqarsimavoq. Oqimaaqatigiiffia tassaavoq aput/sermeq, sermersuarmi qaleriaattoq, illuatungaanilu aannerata annertussusia. Oqimaaqatigiissutsip allanngortarnerata sermersuup piffissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu qanoq oqimaaqatigiiffimmigut nikerarsinnaaneranik takussutissiivoq, taamaalillunilu silap pissusiata allanngoriartornerata sermersuarmut sunniutigisinnaasai maluginiarneqarsinnaalersillugit. Oqimaaqatigiiffia appariaateqaraangat sermersuaq milleriaateqartarsimassagunartoq ilimagineqarpoq, taamaalillunilu sermersuaq aannerusarsimassalluni.

Sermersuup oqimaaqatigiiffia ukiuni kingullerni appasinnikuuvoq, siusinnerusukkulli aamma taamaattarsimavoq – pingaartumik 1930-kkut, 1950-ikkut 1960-ikkullu missaanni. 1950-ikkunni 1960-ikkunnilu appasissimaneranut peqqutaasoq pingaarnerpaaq tassaavoq apinikippallaartarsimanera, taamaalilluni sermersuup aannera illuatungilerneqartarsimanani. 1930-ikkunnili 2000-illu kingorna appasissimanera silaannaap kissarnerulersimaneranik peqquteqarpoq – taamaalilluni sermersuaq aakkiartornerulersimalluni. 1991-ip 2012-illu akornanni sermersuup qaava 2000 meterinik qatsissusilik tikillugu kissarnerulersimavoq, seqerngup qinngorsimanerulerneranik silaannaallu kissakkiartorneranik peqquteqartumik.

Takutitassiaq 2. Kangiata Nunaata Sermiata sioraani sermersuup naqqamigut imermik tarajuunngitsumik kuunnerata kingunerisaanik imaq saavatungaaniittoq kajortissimavoq. Asseq 21. august 2013-imeersuuvoq. Asseq: Pinngortitaleriffik

Fysik nunamilu sermeqarfiit

Ilisimatusartartut fysikkertarfimmi misissorsimavaat nunami sermeqarfiit, kangerlunnut toqqaannartumik isuliffeqartut qanittuini qanoq pisoqartarnersoq. Sermersuaq taama isuliffeqartoq aalluni naqqamigut rujoriisarsuartut ilusilitsigut kuuppoq immamullu anngunnermini sermersuup isuliffiata saavaniittoq imaq kajortitittarlugu. Tassami immap naqqaneersut ujaqqat, ujaraaqqat, sioqqat, kinnerit assigisaallu qullaanneqartarmata.

Misissuinikkut paasineqarsimavoq, sermeq aalluni iminnguussimasoq isuliffimmi avataanut immamut anngukkaangami kangerluup imaata kaaviiaarneranut kissaatalu ingerlaarneranut sunniuttartoq, taamalu aamma immap qaavata kissassusianut sunniuteqartarlunilu kangerluup sermitaminernik kangerlummut aniatitsineranut sunniuteqartarluni aamma.

Allaaserisaq alla qanittukkut “Geophysical Research Letter”-ikkut saqqummerpoq.

Uumaatsulerineq uumassulerinerlu

Ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut kulstoffip (C) ilaata piffissap ilaani Nuup Kangerluani kaaviiaartarnera 2013-imi nakkutigaat. Paasissutissat katersorneqarsimasut ersersippaat, kangerlummi tamarmi immap qaavatungaa immap akugisinnasaaniit malunnaatilimmik appasinnerusumik kuldioxid-imik (CO2) akoqartoq.

Kangerluup imaata tarajuusup erngullu tarajoqanngitsup sermersuup aanneraneersup akuleriittarnerat CO2-ip appasinneranut malugineqartumut pingaarutilimmik sunniuteqarpoq: Imeq tarajoqanngitsoq sermersuup aanneraneersoq kangerluullu ernga tarajuusoq akuleriikkaangata CO2-p Kangerlummiittup pingajorarterutingajaa immap iluanut nuunneqartarpoq. Sinnera kangerlummi uumasuaqqanik tappiorannartunik pilersitsinermi atorneqartarpoq.

Misissuinerup inernerisigut ersersinneqarpoq, imeq tarajoqanngitsoq Kalaallit Nunaata sermersuata aanneratigut pilersoq anginerulerpat CO2-mik kangerlunniit sinerissallu qanittuiniit ”tigooraaneq” qaffasinnerulissasoq. Taamaalippallu sumiiffiit tamakku CO2-mik silaannarmiit imaanut nuussisarnerat annertunerulissasoq naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Allaaserisaq qanittukkut “Biogeosciences”-ikkut saqqummerpoq.

Silap pissusia malinnaaffigalugu – Greenland Ecosystem Monitoring (GEM)

Nuup Kangerluani Kangersunermilu misissuinerit Pinngortitaleriffiup Kalaallit Nunaanni Silap pissusianik Ilisimatusarfiup suliaanut silallu pissusianik misissuinermut ingerlatamut Greenland Ecosystem Monitoring-imut (GEM) ilanngullugit ingerlanneqartarput. GEM ingerlatap immami, nunami silaannarmilu uuttortaatit pingaarutillit nakkutigai Nuullu saniatigut aamma sumiiffinni Zackenberg/Daneborg Stationen (Tunup avannaa), Arktisk Station (Qeqertarsuaq) aamma Sermilik Stationen (Tasiilaq) uuttortaaveqarluni. Greenland Ecosystem Monitoring taamaalilluni Issittumi silap pissusianik misissuinerit siammasinnerpaartaraat pingaaruteqarnersaallu ilagalugu. (itinerusumik paasisassarsiorfigineqarsinnaavoq: www.g-e-m.dk)

Paasissutissanik aallerfiit:

Langen PL, Mottram RH, Christensen JH, Boberg F, Rodehacke CB, Stendel M, van As D, Ahlstrøm AP, Mortensen J, Rysgaard S, Petersen D, Svendsen KH, Aðalgeirsdóttir G, Cappelen J (2015). Quantifying energy and mass fluxes controlling Godthåbsfjord freshwater input in a 5 km simulation (1991-2012). J. Climate, 28 (9), 3694-3713, doi: 10.1175/JCLI-D-14-00271.1

Meire L, Søgaard DH, Mortensen J, Meysman FJR, Soetaert K, Arendt KE, Juul-Pedersen T, Blicher ME, Rysgaard S (2015). Glacial meltwater and primary production as drivers of strong CO2 uptake in fjord and coastal waters adjacent to the Greenland IceSheet. Biogeosciences, 12, 2347-2363, doi:10.5194/bg-12-2347-2015.

Bendtsen J, Mortensen J, Lennert K, Rysgaard S (2015). Heat sources for glacial ice melt in a west Greenland tidewater outlet glacier fjord: the role of subglacial freshwater discharge. Geophys. Res. Lett., 42, doi:10.1002/2015GL063846.

Itinerusumik paasisaqarusunnermi attavigineqarsinnaasut:

Lorenz Meire imal. John Mortensen, Silap pissusianik Ilisimatusarfik oqarasuaat 361200 imaluunniit email: lome@natur.gl imal. jomo@natur.gl