Pinngortitalerinermik ilisimatusarneq pillugu oqalugiaatit nuannarineqaqisut Nuummi toqqaannartumik aallakaatinneqartalissapput Saqqummersinneqarfia 20.02.2015
Assimi: Aarhusimi pinngortitalerinermik ilisimatusarnermi oqalugiartitsinerit nuannarineqaqisut 800 tikillugit amerlatigisunit tusarnaariarneqartarput. Taamaammallu oqalugiartitsinerit takutitassiallu atorneqartut oqalugiarfinnut sisamanut allanut isiginnaarut atorlugu takutinneqartarput. Assit: AU-foto
Nuummi Ilinniarnertuunngorniarfiup sisamanngornermi ulloq 26. februar nalunaaqutaq ualikkut pingasunut oqalugiarnermut pissanganartumut paasinartumullu, pinngortitalerinermik ilisimatusarnermik aallaaveqartumik soqutiginnittunut tamanut matut ammassavai. Pinngortitaleriffiup, GUX- Nuup, TELE Greenlandip Aarhusimilu Universitetip suleqatigiinnerisigut Aarhusimit toqqaannartumik aallakaatitsineq pisinnaanngorpoq.
Allattoq: PeMi
Peter Bondo, Arktisk Forskningscenter, Aarhus Universitet – pbc@bios.au.dk
Aarhusimi sapaatip-akunneri tamaasa inuit tuusintilikkuutaat oqalugiartitsinernut tulleriinnut nuannarineqaqisunut ‘Pinngortitamik ilisimatusarneq pillugu tamanut ammasumik oqalugiarnerit’-nut takkussuuttuarput. Tassani sammisat pinngortitalerinermik ilisimatusarnermut attuumassuteqartut kikkunnit tamanik paasineqarsinnaanngorlugit saqqummiunneqartarput.
Aarhusimi oqalugiartitsisarnerit ukiuni kingullerni qulini ingerlanneqarput, tusarnaariarneqartarnerallu annertusiartuinnavissimalluni. Oqalugiartoqassagaangat inuit 800-t tikillugit takkuttarput, oqalugiartitsinerillu amerlanerit soqutiginnittut tamakkerumallugit unnuit pingasut tulleriiaarlugit ingerlanneqartariaqartarput.
”Nutaarsiassanik qaqugukkut oqalugiartarfiit pigisatta tallimaasut ilaanni inimik inniminniisoqarsinnaaneranik oqaluttuartumik saqqummersitsisarpugut. Piffissanngoraangallu allaaneq ajorpoq nipilersornermik tusarnaartitsinissarsuarmut billeteerniaannakasilluni: billetit tuusintilikkaat nalunaaquttap akunnerisa ikittut iluanni arsaanneqartarput, Aarhus Universitetimi Science og Technologymi ilisimatusarnerup ineriartortinnerani siunnersortaaneq Jens Holbech oqarpoq.
2014-mi Aarhus Universitetimi oqalugiartitsisarnerni assigiinngitsuni 15-iusuni inissat 27.500-it inniminnerneqarput.
-
- Qaammat ataasingajak qaangiuppat nunatsinni nutaanersumik ilisimasassarsiornerit siulliit pillugit oqalugiartoqassaaq. Assit: AU-foto
Maanna aamma Nuummi
Taamak iluatsitsitiginermut sukumiisumik pilersaarusiorneq tusarnaartunik nuannersumik misigititsillunilu aggeqqittuarnissamut kajumilersitsisoq patsisaaqataalluinnarpoq. Amerlasuut eqimattaarakkaarlutik takkussuuttarput, taamaalillutillu filmeriarnermut isiginnaartitsisarfiliarnermulluunniit assingusumik ataatsimut misigisaqaqatigittarlutik. Oqalugiartussat sapinngisamik pitsaanerpaamik saqqummiussinissaat siunertaralugu siunnersorluarneqarlutillu ilitsersorluarneqartarput.
”Misigisassaativut nuannersut allanut imaaliallaannarlutik Aarhusimukarsinnaanngitsunut avitseqatiginnissutigerusoqaavut. Taamaammallu oqalugiarnerit ilaat maanna Vejlemi, Horsensimi Herningimilu aamma oqalugiaatigineqartarput. Taamaammallu maanna oqalugiartitsinitta ilaannik Nuummut streamersinnaanissaannik periarfissaqalernerput nuannaarutigeqaarput Jens Holbech oqarpoq.
Tele Greenlandip internetip sukkaqisup aqqutaa atorlugu streamerinissaq neqeroorutigaa, Pinngoritaleriffillu Nuummilu GUX Nuummi oqalugiartitsinerit ingerlanneqarnerat aaqqissuutissvaat.
”Piareersaasiornerit maanna Nuummi allartilluariivipput. Nuummi GUX-imi isaariarsuarput aaqqissuussinermi 26/2-mi pisussamut inniminnereerparput, teknikimullu tunngasortaanik Tele qanimut oqaloqatigaarput” Nuummi GUX-imi lektori Kasper Cordt Olsen oqaluttuarpoq.
Atuartitsinerup ilaatut
Sisamanngornermi toqqaannartumik oqalugiartitsineq ilinniarnertuunngorniarfimmi klassit arfinillit skemaannut atuartitsinerup ilaatut ilanngunneqarpoq.
Oqalugiartitsinermimi siullermi sananeqaatitta tarajoqassusaat kiisalu natrium-kalium-pumpi sianiutitta sanaaneqaataasa nalunaartaatsinik malugissutsitsinnik, eqqarsaatitsinnik, uummatitta tillerneranik kiisalu peersatta mannimmut nalussinnaaneranik qulakkeerisarnerat sammineqassaaq.
Pumpi taanna mikisuaraarannguusoq inuunitsinnut pingaaruteqarluinnartuuvoq, pumpilu taanna cellitsinni tamani taakkulu iluusaanni tamani pingaaruteqartoq, ilaatigut ilinniarnertuunngorniat atugassaannut ilaavoq. Taanna siullerpaamik aarhusimiumit ilisimatusartumit Jens Christian Skou-imit 1957-imi allaaserineqarpoq, sulianilu taanna 1997-imi Nobelip nersornaataanik nersornaasigaassutigaa. Maannalu paasisaqarnermit ukiut 60-inngulersut qaangiunneranni pumpitaanna suli ilisimatusarfigineqartuarpoq.
”Paasisat kingullerpaat nuannarineqaluartumik saqqummiunneqartarnerannut manna periarfissatsialaavoq” Kasper Cordt Olsen oqarpoq, taannalu atuarfiup illoqarfimmut tamarmut ammaanneqarnissaanik, unillatsiarnermilu kaffeqarlunilu kaageqarnissaanik rektorimit Mikael Enggaardimit akuerineqarpoq.
”Maanna taamatut periuseqarneq misilissavarput, iluatsissappallu oqalugiartitsinernut nuannarineqaqisunut matuvut ammaqqissavagut. Qaammammi ataaseq qaangiutiinnarpat Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnerit nutaajunerit pillugit angalanerit siulliit oqalugiaatigineqassapput. Tamannalu aamma Nuummi soqutigineqassagunaqaaq” Kasper Cordt Olsen oqarpoq.
-
- Oqalugiartitsinerit persuarsiutaanngitsumik ingerlanneqartarput, akuttunngitsumillu tusarnaariat assigiinngeqisut oqalugiarnerup nalaani illarluavittarput. Assit: AU-foto
Assigiinngeqisut tusarnaariarnissaat ilimagigaa
Pinngortitaleriffimmili ilinniartitaanermut ataqatigiissaarisoq, Nuummilu oqalugiartitsinernik ingerlatsinissanut aaqqissuusseqataasoq Dorte Søgaard Schrøder oqartussaasuuppat, inersuaq ilinniarnertuunngorniaanngitsunit ulikkaarlugu ornigarneqassagaluarpoq.
”Ilisimatusarfik Aarhus Universitetilu peqatigalugit Nuummi pinngortitalerinermik ilinniartitsinissat siulliit sulissutigileruttorpavut, taamaammallu pinngortitalerinermik ilisimatusarnernut tunngatillugu assigiinngitsunik oqalugiartitsinissat tikilluaqquvagut” Dorte Søgaard Schrøder oqarpoq.
Dorthe Søgaard Schrøderip oqarnera naapertorlugu Nuummi inuit amerlaqisut pinngortitalerinermi sammisanik arlalinnik soqutiginnittorujussuupput, tamannalu Pinngortitaleriffiup ilaatigut ukiukkaartumik Unnuk Kulturisiorfimmi untritilikkaanik pulaartoqartarnikkut erseqqissarneqartuartarpoq.
Peqqissutsimik ilisimatusarnermi pisortap Suzanne Møllerip taamaasiornissaq niviarsianngorniat atuarfiannut SANA-mullu siaruaatereersimallugu oqaluttuarisimagaa ilanngullugu Dorte Søgaard Schrøder oqaluttuaraa, taamaammallu qaqortunik kiillilisaanngikkaluarlutik inuit peqqinnissaqarfimmut attuumassutillit aamma tusarnaarianut ilaanissaat qularutissaanngitsoq oqarpoq. Kiisalu Ilinniarfissuarmeersup Katrine Kjærgaardip atuartut arlallit suliniummut akuulersippai.
”Aarhusimeersut misigisaasa assinginik, tassalu ilinniarnertuunngornianit pensionistit ilanngullugit tusarnaariarumaartut neriunarpoq. Kikkullumi tamarmik aaqqissuussinermut uunga immikkuullarissumut tikilluaqqusaangaarput” Dorte Søgaard Schrøder naggasiilluni oqarpoq.
Fakta:
- Aarhusimit toqqaannartumik aallakaatitsineq siulleq sisamanngornermi ulloq 26. februar ulalikkut pingasunit tallimanut Nuummi GUX-ip paarlersuani, C.E. Jansensvej 11-miittumi ingerlanneqassaaq.
- Iserneq akeqanngilaq.
- Oqalugiarnermi siullermi molekylærbiologi seniorforsker, Hanne Poulsen, ilisimatusarneq nutaaneq pillugu oqaluttuassaaq. Hanne Poulsen ilisimatusarnini arlalinnik nersornaatissitigaa.
- Minutsit 40-nit 45-t tikillugit ingerlareernerani minutsini 20-ini unikkallartoqassaaq, tassanilu kaffi, tii, imeq kaagillu pisiarineqarsinnaapput.
- Oqalugiarnerullu kingorna sms-ikkut Hanne Poulsenimut aperinissamut periarfissaqassaaq.
