Kalaallit Nunaanni avaleraasartuut: Qanga, massakkut siunissamilu Saqqummersinneqarfia 14.06.2016
Allattoq: PeMi
Tunup imartaani avaleraasartoorniarnerit ukiut pingasut matuma siorna allartinneranniit nunatta avammut tunisassiornerata 23 %-iatut 2014-imi avaleraasartoorniarneq annertussuseqalereersimavoq. Ukiormi taanna nunatta imartaani avaleraasartuut 78.000 tonsit pisarineqarmata.
Tamanna Kalaallit Nunaata imartaani avaleraasartuut pillugit ilisimasanik eqikkaalluni misissuinerup qanittukkut saqqummersup paasinarsisippaa, paasissutissallu siornatigut maannamullu ilisimasaniit siunissamilu ilisimalerumaarsinnaasassanut sanilliunneqartarsimapput.
”Misissuinitsinni Kalaallit Nunaani Tunup imartaani Danmarksstrædet-imiit kujammut Nunap Isuata imartaa tikillugu ingerlaarpugut. Aasap qiterparnerani misissuigatta imartaq misissuiffigisarput tamarmi avaleraasartuunik naammattuuiffigaarput. Eqimaffiginerusaanni imaq 8,5 gradinit kissarnerusarpoq”, Pinngortitaleriffimmi seniorforsker Teunis Jansen oqarpoq nangillunilu.
”Immami kissassutsit avaleraasartuunit iluarineqarnerusartut naapertorlugit Kalaallit Nunaata imartaani avaleraasartuunut tunngatillugu paasissutissat 1870-imiit siumut ukioq 2100 tikillugu misissuiffigivagut. Inernerit takutippaat piffissani sivikinnerugaluartuni imaani pissutsit avaleraasartuunut atugassarititaasut ajunngittarsimasut, kisiannili pissutsit maannakkut atuuttut allarluinnaapput. Kalaallit Nunaata imartaa avaleraasartuunit uumaffigineqarsinnaasoq naammattumillu kissassusillip annertussusia ukiualunnguit ingerlanerinnaanni marloriaammik annertuseriarsimavoq, uagullu piumaartussanik siorngeeriarnitsinni takusinnaavarput Kalaallit Nunaata imartaa suli kissatseriarnerusinnaassasoq aammalu piffissami suli sivisunerusumi kissarnerusartussaanera ilimagaarput”, Teunis Jansen naliliivoq.
Avaleraasartooqassutsimik ilimasaaqquteqartalernissat uatsilaaq
Peqatigitilluguli Teunis Jansen-ip erseqqissaatigaa pissutsinik siumut siorngiiniartarnermi, pisussat ungasinnerusoq isiginiarlugu piumaarsinnaasut eqqarsaatigalugit ilimagisaqalertarlutik.
”Pissutsit ukiumiit ukiumut allanngorartarnerat ingerlaavartumik malinnaaffigisarparput, tamatumanilu peqassutsip nerisassaqassutsillu annertussusiisa nikerarsinnaasarnerat malinnaaffiginiartarlutigit. Assersuutigalugu 2014-imi avaleraasartoortat 2015-imi pisanut sanilliullugit amerlanerusimapput, siornali pisarineqarsimasut aamma amerlagisassaapput 32.000 tonsimmi pisarineqarsimammata. Ukiormanna avaleraasartoorniarnissat aallartingajalerput. Islandip eqqaani imaq kissarnerorpaluppoq, kisiannili pissutsit allat aamma aalajangiisooqataasarput, pissangallutalu malinnaassaagut. Neriuppugut ukiorpassuunngitsut qaangiuppata avaleraasartoorniartartut aalisarnialernissamik qaammatinik arlalialunnguanik sioqqullugu aallartinngilaattaani avaleraasartooqassutsimik naatsorsuutigipajaarsinnaasaannik ilimasaartalersinnaajumaarlutigit”.
Avaleraasartuut puullaaqisitsilaarput
Kalaallit Nunaata Islandillu imartaanni avaleraasartoorniartoqartalernerata kinguneranik nunarsuarmioqatigiit akornanni avaleraasartoorniarnermi aqutsinikkut pilersaarusiaasimasunik tamanik ullumikkut equsoornersuaqarpoq, tassami tamakku malittarisassiat Kalaallit Nunaata Islandillu imartaanni avaleraasartooqanngiffiata nalaani suliaammata. Taamaattoqarnerata kingunerisaanik Nunarsuaq tamakkerlugu Immat misissuiffigineqartarnerinut tunngatillugu Ataatsimiititaliap naliliinera naapertorlugu avaleraasartooqassuseq tamakkiisumik isigalugu ullumikkut biologit innersuussuteqarnerannit 48 %-imik qaffasinnerusumik avaleraasartuunik pisaqarpallaartoqartarpoq. EU-mi nunat ilaasortaasut aalisarnikkut aningaasarsiornerat eqqarsaatigalugu avaleraasartoorniarneq pingaarnerpaajuvoq. Taamatuttaaq qallunaat aalisarnikkut inuussutissarsiorneranni avaleraasartoorniarneq pingaaruteqaqaaq. Qallunaat aalisariutaat anginerpaat ukiariartornerani avaleraasartoorniartarput ukuikkullu Nordsøp avannaatungaani Skotlandillu kitaatungaani aalisartarlutik. Taamaalilluni avaleraasartooq qallunaat aalisarneranni pingaaruteqarnerpaanut ilaalluinnarpoq.
Nunatta imartaani avaleraasartooqassutsimik misissuinerit Nunatta Qallunaat Nunaatalu aningaasanut inatsisaasigut akilersorneqarput, qallunaat immikkut ittumik aningaasaliiffigalugu Atlantikorsuup Avannaani immap ikerani uumassuseqassutsip ataqatigiinnerata aalisagaqassutsillu misissorneqarnissaat. Nunatsinniit aningaasaliissutinit avaleraasartooqassuseq paasiniarlugu misissuinernut akiliutigineqartarput.sss
Teunis Jansen Pinngortitaleriffimmi DTU Aquamilu suleqatini peqatigalugit avaleraasartuup Nunatta imartaani siaruarsimanerannik eqikkaalluni misissuinernik ingerlatserngaartuupput. Suliaat ilisimatuussutsikkut allaaserinnittarfimmi nuimasumi Ecological applications-imi saqqummiunneqaqqammerput.
Allaaserisaq takusinnaavat:
Teunis Jansen: Ocean warming expands habitat of a rich natural resource and benefits a national economy: onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/eap.1384/abstract
Danmarkimi aviisit ilaata Berlingske Tidendep oqaluttuaq Kalaallit Nunaanni avaleraasartuunut tunngasoq saqqummersippaat.
Sukumiinerusumik paasisaqarusunnermi attavigisassaq:
Pinngortitaleriffimmi Seniorforsker Teunis Jansen email: teja@natur.glimal. oqarsuaat 36 12 00 imal. +4561308828
