*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Biologit piniartunik suleqateqartarnerat pingaaruteqarpoq

Pinngortitaleriffiup Kalaallit Nunaanni pisuussutinik piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni iluaquteqarnermut siunnersuisarneri ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut uumassusilinnik misisuissarnerannik tunngaveqartarput. Misissuinerit ilisimasanik tamatigoortumik pissarsiaqarfiusarnissaat pillugu ilisimatusartartut piniartunik – pinngortitaq piniagassallu najorlugit inuusunik suleqateqartarnerat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Ilisimatusartartut nannunik misissuitillutik piniartunik suleqateqartarnerisa sulianut isumaa allaaserisami uani sammineqarpoq.

Piniartunik suleqateqarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq
Pinngortitaleriffiup Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaani nannut pillugit ilisimatusartartut (seniorforskerit) Kristin Laidre aamma nannunik ukiorpaalussuarni ilisimatusartartooreerluni ukioq manna soraarninngortoq Erik W. Born 2008-imiilli Issittumi sumiiffinni assigiinngitsuni piniartut suleqatigalugit nannunik misissuisarsimapput. Kristin Laidrep Tunumi nannunik maanna misissuillunilu piniartunik nannunniartartunik apersuileruttortup nannunik misissuisarnerni piniartunik suleqateqartarneq pingaarluinnartuunerarpaa:

– Piniartunik suleqateqartarnigut suliatsinnut pingaarutipilussuusarput. Piniartut tunniussaat suliami ilaatinneqaraangata suliaq pitsaasumik nammassineqartarpoq. Piniartut ilisimasaat, takusaat nannuttamillu ilamernanik avissillutik misissugassanngorlugit tunniuttagaat Kalaallit Nunaanni nannut qanoq issusiat pillugu pitsaanerusumik paasisaqalernissatsinnut iluaqutaasarput, piniartummi taakkuummata nannunik, avatangiisiminnik sikumillu nannut uumaffigisaannik qanimut malinnaaviginnittuartuusut. Pinngortitaleriffimmi nannunik ilisimatusartartut nanoqarfinni piniartunik 1990-ikkunniilli suleqateqartarput, Kristin Laidre oqarpoq.

Biologit piniartullu assigiinngitsutigut suleqatigiittarput
Piniartut nannuttamik ilamernanik Pinngortitaleriffimmiut misissugassaannik; tassa nannup kigutaata oqaatalu ilamernanik nassiussisarput.

– Misissugassat atorlugit nannut ilaqutariissusaat paasiniarlugu kingornuttakkatigut sananeqaataat misissortarpagut. Nannut kigutaat nannunik utoqaassusersiniaanermut atorneqartarput. Paasissutissat tamakku atorlugit nanoqatigiaat angissusersiniarneqartarput. Piniartut siutaasigut normulerneqarsimasunik imaluunniit sigguisa iluisigut kakiorlugit normulerneqarsimasunik nannussimagaangamik aamma ilisimatittarpaatigut. Nannuttat qaammataasanut nassitsissutinik qungaserutserneqarsimasut siutaasigulluunniit nassitsissuteeqqanik ikkussivigineqarsimasut aamma nalunaarutigineqartarput. Piniartut nannuttatik pillugit taamatut nalunaarutiginnittarneri nannut ingerlaartarfiinik paasiniaasarnitsinnut iluaqutaasaqaat, Kritsin Laidre unnersiorpoq.

Ilisimatusartartut piniartunik apersuisarput
Ilisimatusartartut piniartunik aamma apersuisarput. Apersuinerni piniartut tamarmik immikkut silamut, piniarnermut nannunullu tunngasunik ilisimasaat pillugit oqaluttuartinneqartarput.

– Kalaallit Nunaata Kitaata avannaani piniartut 68-it 2006-imi Tunumilu Tasiilami Ittoqqortoormiillu pigisaanneersut piniartut 25-t 2015-imi apersorpagut. (Born et al. 2011). Piniartut ilisimasaat misilittagaallu uagut ilisimatusartarnitsinnut nalituupilussuusarput, soorlu Tunumi piniartut nannunik misissuinitsinni ujaasiartorfiusinnaasut pillugit siunnersortaraatigut, siunnersuinerilu malillugit ujaasigaangatta susaarneq ajorpugut – taamaattumik piniartut tuniuttagaat pinngitsoorsinnaasanngilagut, Kristin Laidre oqarpoq.

Nannut pillugit ilisimasanik avitseqatigiinneq
Ilisimasatusartartut nanoqarfinni sullivigisaminni piniartunik oqaloqateqartuartarput.

– Ilisimasatsinnik avitseqatigiittarpugut. Nannunik ujaasilluta ornitassagut sumilu ujaasisariaqarnerput suliattalu inerneri pillugit oqaloqatigiittarpugut. Piniartut suliagut pillugit isumassuiuartarput ilaatigullu qulimiguullit atorlugit nannunik ujaasinitsinni ilaasarlutik. Piniartut sapigaqanngitsut avatangiisiminnilu pisunut malinnaajuartut kiisalu nannut immallu sikua pillugit ilisimatuut tunniuttagaat kinguneqarluartartut atorfissaqartittuaannartarpagut, tassa suliagut aallartikkaagatsigit aallaqqaataaniit naggataanut sutigut tamatigut ikiortarpaatigut, Kristin Laidre unnersiorpoq.

 

Nannut pillugit paasissutissat

Kalaallit Nunaanni nanoqatigiiaat qassiuppat?

  1. Davis Strædemiittartut: 2.200-t missaanniittut amerlanersaat Canadamiittarput ikittuinnaallu ukiumi Kitaata sikuatigoorlutik Kalaallit Nunaannut annguttarlutik.
  2. Avannaata Imaaniittartut: 2.800-t missaanniittut Kalaallit Nunaata Canadallu avillugit aqutsivigaat. Nannut Avannaata imaaniittartut amerlanersaat aasami Qeqertaalummiittarput ilaallu amerlanngitsut Kalaallit Nunaata Kitaata avannaani Qimusseriarsuarmiittarlutik.
  3. Kane Basinimiittartut 360-it missaanniittut Qaanaap Canadamilu Umimmaat Nunaata akornanni uumasuusut ukiuni makkunani atugarissaartutut nalilerneqarput.
  4. Nannut Sikuiuitsoq Avannarliup imartaaniittartut amerlassusaat ilisimaneqanngilaq. Nannut taamaaniittartut ullumikkut amerlanngitsuinnaangaluartut sumiiffik nanoqatigiiaanut allanut siunissami pingaaruteqalersinnaavoq kujasinnerusumi immap sikua silap kiatsikkiartuinnarneratigut aakkiartuinnarmat.
  5. Nanoqatigiit Tunumiittut amerlassusaat arlalinnillu nanoqatigiiaaqarpat nanoqatigiiaat qassiunerat ilisimaneqanngillat. Tunumi nanoqatigiit Kalaallit Nunaanni nanoqatigiinnut allanut naleqqiullugit Kalaallit Nunaata kisimi aqutarai. Tunup nanui Pinngortitaleriffimmi nannut pillugit ilisimatusartartunit 2015-imiilli misissugarineqalerput. Tunumi piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni nannunik piniartarneq ingerlanneqarnersoq paasiniarlugu misissuisoqarpoq.

Pinngortitaleriffik 1995-imiit qasseriarluni nannunik misissuisitsisarpa?

  1. a) Canadamiut peqatigalugit Avannaata Imaani nannunik kisitsineq sumiissusersiuinerlu.
  2. b) Canadamiut peqatigalugit Kane Basinimi nannunik kisitsineq sumiissusersiuinerlu.
  3. c) Tunumi piniartunik apersuilluni 1999-imi misissuineq.
  4. d) Aqqalu Rosing-Asvidip PhD-nngorniutigalugu natsernik nannunillu misissuinera (2002)
  5. e) Kalaallit Nunaata Kitaata avannaani 2006-imi apersuilluni misissuineq.
  6. f) Tunup avannaani 2007-imi nannunik sumiissusersiuineq.
  7. g) Avannaata Imaani Kane Basinimilu 2009-2016-imi nannunik kisitsineq sumiissusersiuinerlu.
  8. h) Tunumi 2015-imi apersuilluni misissuineq.
  9. i) Tunumi nannunik 2015-2020-mi nannunik kisitsinerit sumiissusersiuinerillu.
  10. j) Aarhusip Universitetia suleqalugu Tunumi akuutissanik mingutsitsisartuniik 1995-imiilli misissuinerit.
  11. k) 2001-imilli nannunik kisitsinermut siunnersuinermullu atugassanik misissugassanik nannuttaneersunik misissuinerit (sananeqaatitigut kingornuttakkanik misissueqqissaarnikkut utoqqaassusiliisarneq).

Pinngortitaleriffimmeersut nannunik misissuisarnerminni piniartunik 1990-ikkut qiteqqunneranniilli suleqateqartarput.

Piniartut nannunik misissuisunut tunniuttagaat:

Nannuttanit misissugassamernik; nannup kigutaata oqaatalu ilamernanik nassiussisarput. Nalunaaqutserneqarsimasunik; sigguisa iluisigut kakiuiffigineqarsimasunik, siutaasigut normulerneqarsimasunik, qaammataasanut nassitsissutinik qungasequtserneqarsimasunik siutaasigulluunniit qaammataasanut nassitsissuteeqqanik ikkussiffigineqarsimasunik pisaqaraangamik nalunaarutiginnittarput.

Ilisimatusartartut nannunik ujaasineranni ujaaseqataasarput.

Ilisimatusartartut misissuinerisa inerneri piniartut isummersorfigisarpaat namminnerlu ilisimasaminnik aamma tunniussaqartarlutik.