*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Kalaaleq biologinngorniumminik nunamini illersuisoq tulleq

Aarhusip Universitetiani biologimi kandidatinngorniarluni ilinniartup Qaqortumeersup Sascha Schiøttip soraarummeerutigalugu allaaserisani Pinngortitaleriffimmi ullumi 15.juuni 2017 illersoreerlugu biologimi cand.scient.-itut imminut taasinnaanngorpoq. Sascha Schiøtt taamaalilluni kalaallini arnani aamma siullersaalluni biologinngorniumminik nunatsinni illersuivoq. Kalaaleq biologinngorniaq alla, Mala Broberg soraarummeerutigalugu allaaserisaminik nunatsinni siullersaalluni ukioq manna februaarimi illersuivoq biologinngorlunilu.

Sascha Schiøttip soraarummeernerani censoriuvoq Ilisimatusarfimmi adjungeret professoriullunilu Statens Naturhistoriske Museumimi professoriusoq Morten Meldgaard.  Soraarummeertitseqataapput pingaarnertut siunnersortigisaa Aarhusip Universitetiata Bioscience – Arctic Research Centeriani professori Pinngortitaleriffimmilu adjungeret professoriusoq Søren Rysgaard suliaminullu tunngatillugu siunnersortigisaa Pinngortitaleriffiup Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaani seniorforskeri Aqqalu Rosing-Asvid.

Puisi asseqanngitsoq

Analyse af ringsælens brug af Ilulissat Isfjord ud fra satellit-sporingsdata, samt en analyse af ringsælers og hellefisks fødevalgskonkurrence i Ilulissat Isfjord, ud fra analyser af maveindhold, Sascha Schiøttip soraarummeertutigalugu qallunaatut allaaserisani taama qulequtsersimasamini natseqatigiit Ilulissat Kangianniinnaq uumasuusut, uumaniarnerminni atugaat nerisaqarnikkullu uumasunik imarmiunik allanik unammilleqateqarnerat sammivai.

Sascha Schiøttip Ilulissat Kangiata natsiisa kangerlummi sumut ingerlaartarnerat aqqartarnerallu qaammataasanut nassitsissutinik atortoqarluni misissorpaa. Natseqatigiit taakkua suiaassusertik utoqqaassusertillu naapertorlugit immikkuutaartarnersut kangerlummilu nuttartarneri aamma paasiniarsimavai.

– Natsiit immikkuullarissutigaat sinerissamut anillassanatik kangerlummiinnaq uumasuunertik. Natsiit aqajarui 120-t qaleralillullu 300-t aqajarui Ilulissani piniartunit aalisartuniillu pissarsiakka misissorpakka. Natsiit qalerallillu aqajaruinik misissuininni nerisamikkut unammissuteqarnersut paasiniarpara.

Sullernit aallartissutigigai

Sascha Schiøtt meeraallunili pinngortitamik uumasunillu soqutigisaqartuaannarsimavoq.
– Meeraallunga uumasuaqqanik sullinernillu misissuinissaq assut nuannarisimavara, aneerluta uumasuaqqanik naammattoorsigaangatta meeraqatikka qimarrattut uanga uumasuaqqat orneriarlugit misissortarnikuuakka. Ilaqutariilluta aamma angallatinnguaqaratta uanga, aqqaluara angajoqqaagullu aasaaq tamaat sapaatillu akunnerisa naanerini angalaartuartarpugut. Ataatatta pinngortitamut soqutiginnilersitsinissani assut pikkoriffigaa pinngortitarlu pillugu atuaagaaterpassui nuannaralugit atuarluartarpakka. Ataataga pinngortitamut uumasunullu tunngasunik apeqquteqaraangama aamma akissutissaqartuaannartarpoq.

Kalaallit Nunarput nunanut allanut kiattunullu naleqqiullugu soqutiginerujuaannarnikuuara. Nunanut assigiinngitsunut angalasarsimavunga, soorlu Sydafrikamut, Australiamut, Thailandimut, Portugalimut, Danmarkimut Islandimullu. Nunat tamakkua assigiinngeqalutik pissangaraluartut nunatsinni pinngortitaq eqqissinarnerpaatut alutornarnerpaatullu isigiuaannarpara, taamaammallu Kalaallit Nunaat angerlarsimaffittut taasinnaagakku tulluusimaarutigisaqaara. Nunatsinni angalaartarninni immikkut eqqaamasaqarfiginerpaavara Qaanaap tungaanut angallammik angalasimanera. Taamani nunatsinnut isiginnittariaasera nutaanngorporlusooq avannaanimi pinngortitaq kujataani alliartorfigisannit allaaneroqimmat. Kitaata avannaarsuani pinngortitarsuaq imaannaanngitsoq taamani asannilersoorfigaara nunatta tunniussinnaasaanik paasisaqarusunnerma minnerulinngilluinnassutaanik. Nunatta avannaarsua suli tikinnikuunnginnakku siunissami tikikkusoqaara, Sascha Schiøtt oqarpoq nangillunilu:

– Kalaallit Nunarput, pisuussutai maanilu inuuneq pillugu nunani avatitsinneersut ilisimaneqarnerulernissaat pingaartuusoraara, nunatsinnimi pissutsit nunanut allanut naleqqiullugit allaanerussuteqarmata nunarpullu nunarsuarmi nunatut asseqanngitsutut oqaatigisariaqarmat.
Soraarummeerutigalugu allaaserisaminik nunatsinni illersuisinnaanini qujamasuutigaa
Pinngortitaleriffiup Aarhusillu Universitetiata biologinngornianut pikkorissartitsisarnissamik isumaqatigiissuteqarsimanerat tunuliaqutaralugu Sascha Schiøtt soraarummeerumminik nunatsinni allaaserinnissinnaasimavoq.

– Biologinngorniarniat soraarummeerutigalugu suliaminnut atatillugu Pinngortitaleriffimmiissinnaanerat assut pitsaavoq, suliaqarnitsinnimi nalornissuteqaleraangatta maani sulisunik aperisassaqartuaannartaratta. Pinngortitaleriffimmiinninni immikkut allaffeqartitaanera suliaqarninnilu laboratorianik atuisinnaatitaanera assorsuaq iluaqutaapput. Pitsaanerpaarli tassaavoq maani ilisimatusartartut ikiuukkumatuut allamukaqqaanngikkaluarlunga ornillugit saaffigiuaannarsinnaasarakkit. Aarhusimiikkaluaruma taamaassimassanngikkaluarpoq – tassa, Kalaallit Nunnaanni Issittumilu pisuussutit pillugit ilisimatusartartunik illumi ataatsimi ataatsimoorlutik sulisunik naapitassaqarsimanavianngikkaluarama. Aamma Aarhusimi Danmarkip avatangiisaanik avatangiiseqarlunga Kalaallit Nunaanni pinngortitaq pillugu allaaserinninniarsimangaluaruma allaanerujussuusimassangaluarpoq.

Nunatsinni biologisut sulilernissani kissaatiginerpaavaa

Sascha Schiøtt ilinniarluni naammassiguni nunatsinnut uterusuppoq.
– Nunatsinni biologisut ilisimatusartartutulluunniit atorfissarsisinnaanissara neriuutigeqaara. Biologinngorniartartut nunatsinneersut ikippallaarsoraakka. Nunatsinni pinngortitamut qanittumik inuuneqarneq biologinngorniarnissamut soqutiginnilersitseqataasinnaasorinaraluartoq taamaattoq pinngortitalerinermik imalinnik ilinniagaqalersartut suli ikippallaarput. Maani inuusuttorpassuit nunani allamiunut sanilliullutik pinngortitamut pissanganartulissuarmut qaninnerusaraluaqalutik allanik ilinniagaqalernissaq qinertarpaat, Sascha Schiøtt naggasiivoq.