Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu siunnersuisarnernut tunngaviupput Saqqummersinneqarfia 02.11.2017
Paasissutissat misissuisarnernit amerlassusiliisarnernillu pissarsiarineqartartut Kalaallit Nunaanni pisuussutinik uumassusilinnik (miluusumasunik, timmissanik, aalisakkanik qalerualinnillu) aqutsinermi pingaaruteqarnerpaapput. Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu tassaapput uumasoqatigiiaat pillugit paasissutissat ukiut ingerlanerini pissarsiarineqarsimasut. Uumasoqatigiiaanik misissuisarnerit kisitsisarnerillu ukiut aalajangersimasut qaangiukkaangata uteqqinneqarlutik nangeqqinneqartarput. Tamakkunani soorlu sumiiffinni aalajangersimasuni tuttut imaluunniit qilalukkat qernertat amerlassutsimikkut nikerarnerat malinnaaviginiarlugu ukiorpassuarni aasaanerani kisitsisoqartarpoq.
Allaaserisami uani Pinngortitaleriffimmi professorip Mads Peter Heide-Jørgensenip misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu suunerat ilisimatusartarnermullu pingaarutaat nassuiarpaa.
– Uumasoqatigiiaat amerlassutsimikkut nikerarnerat malinnaaffiiniarlugu Pinngortitaleriffimmiut misissuillutillu kisitsisarnerpassuartigut amerlassusiliisarput. Assersuutigisinnaavarput aataarsuaqatigiiaat ilaanni arnavissat aatsaat inersimallualereerlutik piaqqiulersarnerat aataarsuaqatigiit taakkua amerlalluartuunerannik amerlipallanniarlutillu piaqqiujaartariaqannginnerannik takussutissiisartoq ilisimavarput. Illuatungaani aataarsuaqatigiinni allani arnavissat piaqqisinnaaliinnarlutilli piaqqiulersarnerat aataarsuaqatigiit taakkua amerlanngitsuunerannik amerlipallanniarlutillu piaqqiujaartariaqarnerannik takuussutissiisarpoq. Aataarsuaqatigiiaat amerlassutsimikkut ineriartornerat paasiniaraagatsigu aataarsuaqatigiinni arnavissat kinguaassiuutaannik ukiuni arlalinni katersatsinnik misissuinitsigut arnavissat qassinik ukioqarlutik kinguaassiulersarnerat paasiniartarparput. Tassa uumasoqatigiiaat qanoq ineriartortarnerinut malinnaajumalluta aalajangersimasunik paasiuminaassinnaasunillu periaaseqarluta misissuisarpugut, Mads Peter Heide-Jørgensen oqarpoq.
Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu pingaarutaat
Pinngortitaleriffimmeersut Kalaallit Nunaanni uumasoqatigiiaanik kulturimut inuussutissarsiornermullu pingaarutilinnik ukiut arlerlugit misissuillutillu amerlassusiliisarneri Pinngortitaleriffimmeersut uumasoqatigiiaat pillugit siunnersuisarnerinut tunngaviulluinnarput.
– Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu amigaatigigaanni tutsuiginartumik siunnersuisoqarsinnaanngilaq. Soorlu aaveqatigiit ataasiaannarluta kisikkutsigit siunissami amerlassutsimikkut qanoq ineriartorumaarsinnaanerat missingersoruminaatsissavarput. Aaveqatigiit taakkua ukiut marluk qaangiunneranni aappassaanik kisikkutsigit amerleriarsimanerat ikileriarsimaneralluunniit takusinnaalissavarput. Pingajussaanik kisikkutsigit pissanganarsissaaq, aaveqatigiinnimi taakkuni susoqarnera takusinnaalissagatsigu, Mads Peter Heide-Jørgensen oqarpoq nangillunilu:
– Sumiiffinni aalajangersimasuni uumasoqatigiiaanik misissuisarnitsinni ukiut amerliartuinnartillugit uumasoqatigiiaat ineriartornerat paasiuminarnerulertarpoq. Tassa uumasoqatigiiaanik misissuisarnerit amerliartuinnartillugit uumasoqatigiiaat taakkua qanoq ilanngartortigineqarsinnaanerat pillugu siunnersuisarnigut tutsuiginarneruleriartortarput. Siunnersuisarnitsigut pisuussutinik uumassusilinnik siunissami iluaquteqartuaannarnissatta qulakkeerneqarnissaa qulakkeerniartarparput. Siunnersuisarnigut misissuisarnernik amerlassusiliisarnernillu pitsaasunik tunuliaqutaqartillugit siunissami pisussat naatsorsoruminarnerulertarput piujuaannartitsinermillu tunngaveqarluta pissuussutinik uumassusilinnik qanoq ililluta iluaquteqarniarnissarput paasinarnerulertarluni.
Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu Kalaallit Nunaanni piniarnerup piujuaannartitsiniarnermik tunngaveqartuuneranut uppernarsaatigineqartarput. Nunarsuaq tamakkerlugu arfanniartarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup (IWC-p) Kalaallit Nunaanni arfanniartarnerup piujuaannartitsiniarnermik tunngaveqartuunera aatsaat uppernarseqqaarlugu arfattassiisarnera Kalaalllit Nunnaannut pingaaruteqarluinnartoq assersuutissaalluarpoq.
Uumasut pisassiissutigineqartartut salliutinneqarput
Uumasoqatigiiaarpassuit assigiinngitsut tamavimmik misissugarineqartanngillat taamaliortoqalissappammi piffissarujussuaq, sulisussarpassuit aningaasarpassuillu atorneqartariaqalissammata. Mads Peter Heide-Jørgensen ima tunngavilersorpoq:
– Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu akisuupilussuusarmata uumasoqatigiiaat inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut neqissaqarniarnerannullu pingaaruteqarnerusuinnaat Namminersorlutillu Oqartussanit pisassiissutigineqartartut malinnaaffiginiarlugit misissugarisarpagut. Uumasoqatigiiaat ilaat soorlu, ukallit eqaluillu saarullittulli raajatullu inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut pingaaruteqartiginngitsut misissugarisanngilagut.
Qilalukkanik qaqortanik misissuillunilu kisitsisarnernit takussutissiaq. Diamantit qernertut = kisitsinernit arferit amerlassusiisa missiliorneqarnerat nalornissutigineqarsinnaasut killingat ammut ikinnerpaaffigisinnaasaat qummullu amerlanerpaaffigisinnaasaat ilanngullugit takuneqarsinnaallutik (titarnerit tukimukartut; titarneq qernertoq = qilalukkat 1970-imiit 2012-imut amerlassutsimikkut ineriartorsimanerat aammalu biologit naatsorsuusiortarnerini nalornissutaasartut killingi (titarnerit kittorartitaartut); napasuusat qernertut=qilalukkat qaqortartat (titanermit y-miit talerpimmut isigisassaapput).
Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu pisoqaanersaat
Kalaallit Nunaanni misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu pisoqaanersaat ukiut 1800-kkut qiteqqunneranneersuupput, taamani innuttaasut pisamik sinnerinik niivernermut orsuerutaat ameerutaallu nalunaarsorneqartalersimapput. Mads Peter Heide-Jørgensen oqaluttuarpoq:
– Kalaallit Nunaanni pisanik 1860-ikkunni nalunaarsuisoqartalersimavoq ilaatigullu tamanna sioqqulluguli uumasoqatigiiaat aalajangersimasut pillugit nalunaarsuisoqartarsimalluni. Taamanikkut niivernermik ingerlatsisumit, KGH-mit (Kongelig Grønlandsk Handel), pisat pingaartumik arfattat nalunaarsorneqartarsimapput sumiiffinnilu ataasiakkaani arfattat amerlassusaat ilanngullugit nalunaarsuisoqartarsimavoq. Arferit amerlassusaat piffissap sivisuup ingerlanerani nalunaarsugarineqarsimammata paasissutissat tamakkua misissuinertut amerlassuiliisarnertullu oqaatigisariaqarput.
Pinngortitaleriffimmiut arfernik misissuinerisa amerlassusiliisarnerisalu pisoqaanersaat qilalukkanik qaqortanik 1981-imiilli misissuisarnerneersuupput. Mads Peter Heide-Jørgensen nangippoq:
– Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu taakkua pissutigalugit qilalukkat qaqortat pillugit siunnersuisarnigut tutsuiginaateqartorujussuartut oqaatigisariaqarput. Qilalukkanik qernertanik malinnaaviginninnigut qaqortanik malinnaaviginninnitsinnit sivikinnerulaarput. Qilalukkat qernertaqatigiiaat arlaqarmata ataatsikkut tamakkerlugit missorlugillu amerlassusilerniarnerat ajornakusoorsimavoq. Assersuutigiinnarsinnaavarput Tunumi qilalukkanik qernertaqatigiinnik pingasooriaannarluta – Qimusseriarsuarmiittartunillu pingasoriaannarluta maannamut kisitsinikuuvugut.
Arferni angisuuni qipoqqaat sivisunerpaamik – tassalu 1982-imiilli misissugarineqarlutillu kisitsivigineqartarsimapput.
Teknikkikkut atortorissaaruteqarnani misissuillunilu amerlassusiliisoqarsinnaanngilaq
Misissuisarnerni amerlassusiliisarnernilu teknikkikkut atortorissaarutit ukiut ingerlanerini nutaalianngoraluttuinnartut pisariaqarluinnartuupput.
– Teknikkikkut atortorissaarutit misissuisarnitsinni pinngitsoorsinnaanngilagut. Timmisartut aalajangersimasumik qutsissusilimmi timmisinnaasut kisitsisunillu aalajangerimasunik amerlassusilinnik aalajangersimasumillu kisitseriaasilinnik ilaasullit atorlugit kisitsisarpugut. Kisitsisit pissarsiagut aalajangersimasumik periaaseqarluta naatsorsortarpagut. Teknikki ineriartuinnarmat ukiut 20-t qaangiuppata immaqa allatorluinnaq kisitsisoqartalissaaq. Uumasut nuttartarnerinut malinnaajumalluta nalunaaqutsersuisarnitsinni nalunaaquttat (uuttortaatit) uumasunut ikkuttakkagut ukiut 20-t matuma siornatigut- massakkut ikuttakkatsinnut naleqqiutissagaanni- angisuupilussuunikuupput. Ukiuni makkunani drone-t assiliivittallit atorlugit kisitsisaalernissaq aamma eqqartorneqalereerpoq, Mads Peter Heide-Jørgensen oqarpoq.
Misissuillunilu amerlassusiliinernit paasissutissat ilaat teknikkikkut atortorissaaruterpassuaqanngikkaluarluni aamma pissarsiarineqarsinnaasarput. Kalaallit Nunaanni ukiumut pisarineqartartut pillugit aalisartut piniartullu nalunaarsuisarneri misissuinertut amerlassusiliisarnertullu pingaarutilittut oqaatigisariaqarput, taakkunanimi aalisartut piniartullu pisarisartagaasa amerlassusaat takuneqarsinnaasarmata. Periuserli tamanna teknikkertaqarpallaanngikkaluartoq pisanut tunngatillugu paasissutissat eqqoqqissaartut pissarsiariniartarnerat aamma ajornaatsuinnaasanngilaq.
Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu akisuujusarput
Misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu tutsuiginaateqarluassappata uumasoqatigiinnik aalajangersimasunik misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu amerlasuujusariaqarput tamannalu aningaasarpassuarnik soorunami naleqarpoq. Mads Peter Heide-Jørgensenima itisiliivoq:
– Qilalukkanik qernertanik Qimusseriarsuarmiittartunik misissuisarnigut amerlassusiliisarnigullu ukiumik ataatsimik ilassappata tamanna qaavatigut 1 millionit koruunit missaanni aningaasartuuteqarnerunermik nassataqassaaq. Ilaatigulli uumasut misissorniakkatta ilaasa sumiiffimmi aalajangersimasumi uumasuunerat akikillisaataasarpoq, tamatumani aavernik Qaanaap eqqaannaani uumasuusunik misissuisarnerput assersuutissaalluarpoq. Aavernik, qilalukkanik qaqortanik arfivinnillu Kalaallit Nunaata kitaani misissuisarnerit kattullugit ingerlanneqarsinnaasarnerat piffissaq aningaasallu eqqarsaaatigissagaanni sipaarutaasaqaaq.
Kalaallit Nunaanni misissuisarnernit amerlassusiliisarnernillu paasissutissat soorlu, Atlantikup Avannaani immap kissassusiata, aalisagaqassutsip miluumasoqassutsillu allanngorartarneri pillugit paasissutissat ilisimatusartartunit Kalaallit Nunaata avataaneersunit atorluarneqartarput. Kisianni tassa misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu Pinngortitaleriffiup Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuisarnermini pingaarnerpaatut tunngavilersuutigisarpai.
– Taamaattumik misissuisarnerit amerlassusiliisarnerillu Pinngortitaleriffimmiut sulinerannut tunuliaqutaasutut tunngaviusutullu isigisariaqarput, Mads Peter Heide-Jørgensen naggasiivoq.
