Aarluit mingutsitsinermit navianartorsiortinneqarput Saqqummersinneqarfia 27.09.2018
Nunarsuup imartaaniittut aarloqatigiiaat amerlasuut mingutsitsinermit peqquteqartumik nungunneqarnissamik aarlerinartorsiortinneqarput. Tamatumunga peqqutaavoq mingutsitsissut PCB timimiorineqarpallaalerluni kinguaassiorsinnaajunnaarnermik, hormoninik akornusiisinnaasutut, akiuussutissaakinnerulersitsinnaasutut allaallu toqujanerulersitsisutut ilisimaneqartoq. Tasiilap eqqaanittartut aarluit aamma taama ittumik mingutsinneqarsimasupilussuupput ilisimatusartartullu aarlunneersunit inuit nerisarnissaat innersuussutiginngilaat.
Nunarsuaq tamakkerlugu aarloqatigiiaat (Orcinus orca) misissuiffigineqartut 19-iusut affaannit amerlanerusut – taakkununnga ilaallutik aarluit Tunup imartaaniittartut – ukiut 30-40-t aggersut ingerlaneranni nungunneqarsinnaasutut aarlerinartorsiortinneqarput. Tamatumunnga peqqutaavoq nunarsuarmi PCB-mik – avatangiisinik mingutsitsisartoq klor-italik – mingutsitsineq. Naak PCB-p atorneqartarnera nunat ilaannit 1970-ikkut ingerlaneranni inerteqqutaatinneqaleraluartoq aammalu 2004-mi Stockholmimi Nalunaarummik taallugu nunanit 90-init amerlanerusunit atsioqataaffigineqartumik atorneqartarnera inerteqqutaatinneqaleraluartoq, taamaattoq mingutsitsissutit nungutivinniarneqarnerat ajornaatsuinnaanngilaq. Nunat suliffissuaqarnermik annertuumik ingerlataqartut imartaat ima mingutsinneqarsimatigipput aarluit tamaaniittartut kinguaassiorsinnaajunnaarsimasutut ilimatsaanneqarlutik.
Ilisimatusartartut nunanit makkunaneersut: USA, Canada, Tuluit Nunaat, Island, Danmark Kalaallit Nunaanneersorlu ilisimatuussutsikkut allaaserinnittarfimmi ataqqisaasumi Science-mi taama saqqummiussipput. Nunatsinniit allaaserinneqataasoq tassaavoq Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartoq Seniorforskeri Aqqalu Rosing-Asvid.
Aarluit Tunup imartaaniittartut aamma mingoqaqaat
Aalisakkat imaanilu miluumasut timimini qanoq annertutigisumik PCB-mik mingutsitaasimanerannut peqqutit ilagisarpaat uumasoq mingutsitsisoq qanoq qanitsigalugu uumasuusimanersoq, uumasut nerisareqatigiinneranni qanoq qullasitsigisumiinnersoq, qanoq nerisartiginersoq aammalu utoqqaassusia aaliangeeqataasarput. Naak Issittoq mingutsitsisuusunit (suliffissuaqarfiukkajuttarput) ungasissorsuarmiikkaluartoq taamaattoq mingutsitsissutaasartut annertugisassaasut imaani sarfaanneqarlutik, silaannarmi tinngusaallutik aammalu uumassusillit avannamukartartuunerannik peqquteqartumik Issittup imartaani nassaassaalersarput. PCB mingutsitsissutaasartullu allat uumasut nerisareqatigiinneranni qullariarnerit tamaasa qasserpassuariaammik uumasunit alliartortunit timimiorineqalersarput, taamaattumillu imaani miluumasut soorlu puisit, nannut arferillu kigutillit uumasunit mikinerusunit mingutsitsissutinik matumani taakkartorneqartunik arlaleriaammik annertusisamik nalinginnaasumik timimioqartarput. Assersuutigalugu nannut puisinut sanilliullugit ataatsimik qaffasinnerusumiipput, orsuisalu (Tunumiittut) misissuiffiginerisigut paasineqarsimavoq nannut PCB-mik timimioqarnerat natsiinut sanilliullugu quleriaatip missaanik qaffasinnnerusoq. Tunumilu aarluit misissuiffigineqarmata taakku natsiinut sanilliullugit 100-riaatip missaanik PCB-mik timiminni mingutsinneqarnerusut paasineqarpoq. Tamatumunnga peqqutaasut ilagaat aarluit utoqqalingaatsiartarnerat (ukiut 60-70-imit sivisunerusumik uumasinnaasarnerat) utoqqaanerusortaallu itsaq mingutsitsinerunerup nalaani uumasimanertik peqqutigalugu mingutsinneqarnerusimapput, mannalumi tikillugu suli mingutsinneqaraluttuinnarlutik.
Aarluit Tasiilap eqqaaniittartut 2009-miilli naammattoorneqartalerput, ilaqutaasannguaminniillu Islandip Norgellu eqqaanniittartunit aalisagaqartortartuusunillu kingornuttakkamikkut allaanerussuteqanngillat. Aarluit Tunup imartaaniittartut aamma aalisagartulaartarsimapput, kisiannili imaani miluumasunik allanik nerisaqarnerulersimanerat misissuinerit ersersippaat. Qularisassaanngitsumillu aarluit Tasiilap eqqaaniittartut ilaminnit aalisagartornerusunut sanilliullugit timaat mingunnipilussuummata.
Assit: Audun Rikardsen – www.audunrikardsen.com
Isumakullernaannartumik mingutsitaasut
Tunumi aarluit mingutsinneqarsimanerisa ingasannerujussuat ilisimatusartartunit Sciencemi allaaserinneqataasunit aarleritsaatigineqartupilussuuvoq, inuillu aarlunneersunit nerisannginnissaannik kaammattorlugit.
”Misissuinitsinnit paasivarput uumasut nerisaqaqatigiinneranni qulliusuni, uumasuni anginerumaani, PCB-p katersuuttarnerata nungutivinniarneranut akiuiniarnerigaluaq sakkukippallaarsimasoq. Taamaammat Stockholmimi Nalunaarutip malitseqartinneqarnissaa nukingernarsilluinnarpoq”, ilisimatusartartut saqqummiisarfianni Sciencemi allaaserisamik allaqataasoq Paul D. Jepson, Institut for Zoological Society of London-imeersoq oqarpoq.
Aarluit Tunup imartaaniittartut ima mingutsinneqarsimatigipput allaat kinguaassiorsinnaajunnaarsimanissaat allaallu toqujanerulersimanissaat ilimagineqarluni. Taamaattumik misissuinerit kingulliit tunngavigalugit aarluit miluumasortortartut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu uumaannarnissaannik allaallumi aarluit aalisargartortartut arlallit nungutaasinnaanerannik aarleqquteqartoqalerpoq.
Tunup imartaani aarluit 43-t pisarineqarsimasutut 2009-miit nalunaarutigineqarsimapput, kisiannili annaasaqaataasartut (soorlu pissatat kivisuukkalluunniit) amerlassusiat aarlunniartarnerit aqunneqanngitsumik ingerlanneqarnerannik peqquteqartumik ilisimaneqanngilaq. Ilisimatusarnermit matumani pineqartumi ilisimatusartartut ilimatssaappaat aarluit siunissami amerliartorsinnaanavianngitsut, taamalillunilu piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik aarlunniartoqartalerunanngitsoq ilimagineqarluni.
Sukumiinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:
Miluumasut Timmissanullu Immikkoortortaqarfimmi ilisimatusartartoq Seniorforsker Aqqalu Rosing-Asvid, tlf. +299 361200 eller email aqro@natur.gl.
