Koral-eqarfik pingaaruteqartoq nassaarineqarpoq Saqqummersinneqarfia 29.06.2020
Ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut Tuluit Nunaannilu Institute of Zoologymeersut koral-eqarfimmik aqitsunik koral-erpassuaqartumik uumassusillu assigiinngitsut 150-it sinnerlugit amerlassusillit najugarisaannik Davis Strædemi immap naqqani nassaarsimapput. Koral-it uumasuaraapput ataatsimoorlutik katersuussimasartut ilaatigut manngertumik qaleruaqartarlutik ilaatigullu aqitsuusarlutik. Nassaarineqartoq ilisimatuussutsikkut allaaserinnittarfimmi Frontiers in Marine Science-imi saqqummiunneqaqqammerpoq.
Koral-eqarfik pineqartoq Nuup avataani Toqqusap Ikkannersuata eqqaaniippoq immallu naqqata itisiliartuaarnera malillugu 60 kilometerinik ungasissuseqartoq tikillugu angissuseqarluni. Misissuiffigineqartut itissutsini 274 m aamma 585 m-ini ipput immallu uumasuinik sutsaanik ulikkaarlutik. Tamakku uumassusillit eqqumiiginartut naasuusatut isikkullit uumasut kigaatsumik alliartortarnertik utoqqalingaatsiareerlutillu piaqqiulersarnik ilisarnaatigaat. Koral-eqarfiit ilarsui eqimalluinnartunik orpippassuaqarfeeqqatut ittunik peqartitersinnaasarput, ilisimatusartallu ilimagaat tammaku uumaasusilinnit allanit allisarfittut perorsarfittullu atorneqartarsimassaagunartut. Taamaattumik taama ittut uumassusillit assigiinngisitaarnerannut pingaaruteqartumik inissisimanissaat ilimagineqarpoq. Aammali ilimagineqarpoq tamakku koral-eqarfiit aserorneqaraluarunik assersuutigaluga qalorsuarsortunit pissusissaminnut uteqqinniarnissaat sivisoorujussuusinnaasoq, taamaattoqassagaluarpallu assorsuaq aseruinerussasoq.
Koral-eqarfik pineqartoq aalisarfinnut pingasunut assigiinngitsunut qanittuanniipppoq, tassa raajarniat, avataani saarulliniartartut qaleralinniartartullu.
Imartaq VME-qarfiusoq
Misissuuinitik tunngavigalugit ilisimatusartartut naliliipput nassaartik imaani uummaveqarfiit mianernartut ilagigaat (Vulnerable Marine Ecosystem, VME – imaani uumassuseqassutsit ataqatigiiffii mianernartut, VME-qarfik). Tassa Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaat artikel nr. 61-imi aalajangersakkat naapertorlugit
Tasamani nassaat tamakkulu amerlassusiat missiliuussiffigereerlugit ilisimatusartartut naliliipput immap naqqa misissuiffigisimasartik FN-ip ataani FAO-p, OSPAR-imillu isumaqatigiissutip kiisalu ilisimatuussutsikkut nalilersueriaatsit maleruaqqusaasut naapertorlugit immap naqqa nassaarfiusoq imaani uumassuseqassutsit ataqatigiiffisa ilaattut pingaarutilittut uummavittullu aamma mianerisariaqartutut isigineqassasoq. Sumiiffik 486 km2 missaanni isorartussuseqarpoq immap naqqata itiseriarneraniilluni. Kalaallit Nunata imartaani pisuussutinik uumassusillillu ataqatigiiffiinik pisortat aqutsinerannut toqqaannartumik piumasaqaatinik nassataqarpoq. Qimusseriarsuarmi imartat aqqaneq marluk kilisaffigeqqusaanatik matoqqatinneqarput koral-eqarfiunertik peqqutigalugu.
Imartaminiinnannguaq nalunaarsorsimaneqalerpoq
Koral-eqarfik nassaarineqaqqammersoq sumiiffinnit 18-init immiussanit tungaveqarluni allaaserineqarpoq. Ilisimatusartartut nunatsinneersut tuluillu assilisanik 1.200-nik misissueqqissaarisimapput immallu naqqani uumasusillit 44.000 nalunaarsorsimavaat immap naqqanik katillugit 10.000 m2-inik isorartussuseqartumit assileersimasaminnit. Naak atuaannarlugu annertorpasissinnaagaluartoq, taamaattoq imartarujussuatta ilaminiinnanngua katilluni 2,2 millioner km2-inik angissuseqartinneqartup ilaminiinngua taamaalilluni nalunaarsorsimaneqalerpoq.
Immap naqqi akornuserneqanngitsut uumassusilinnut allanut uummaveqarfiupput, qularnanngitsumillu aalisagaaqqanut allisarfiusarnissaat ilimagineqarpoq. Taamaammat immap naqqini uumassuseqarnerit uumassuseqassutsit ataqatigiiffiinut atassuserlugit aammalu pisuussutivut uumassusillit aqunneqarnerat eqqarsaatigalugu paasisaqarfiginerunissaat pingaaruteqarpoq.
PAASISAT:
-
- FAO Naalagaaffiit Peqatigiit Kattuffissuata, United Nations, Inuussutissanut- Nunalerinermullu Kattuffissuaraat nunallu ilaasortaasut ataatsimoorlutik naasorissaanermi, orpinnik atuinermi aalisarnermilu ilisimasat pitsaanerpaat tunngavigalugit piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik inooqatigiinneq, aningaasarsiorneq avatangiisillu isumannaarneqarnissaannik aallaaveqarnissamik anguniagassissimapput.
- Uumassusillit assigiinngisitaartuunissaannik nunat tamalaat isumaqatigiissutigaat nunanit 196-init (2016) atsioqatigiissutigineqarsimalluni 1993-imilu atortinneqalerluni. Isumaqatigiissutip pingaarnertut anguiagaraa uumassusillit assigiinngisitaartuunissaat aammalu piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik iluaqutigineqarnissaat. Anguniakkat nunat ataasiakkaarlutik pineqartut iluini iliuusissiornermikkut anguniagassaraat.
- Naalagaaffiit Peqatigiit piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik ineriartortitsiniarnermut nunarsuarmiunut angusassiaat: 2016-imi atortinneqalerpoq. Piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik inooqatigiinneq, aningaasarsiorneq avatangiisillu isumannaarneqarnissaannik aallaaveqarnissamik tigussaasunik 17-inik anguniagassiisoqarpoq. Anguniagassat nr. 14-ianni ´Imaani uumassuseqarneq´ imaqarpoq immat pisuussutaasalu atorneqarnerisa attanneqarnissaallu aammalu qulakkeerunneqarnissaat piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik anguniarlugit anguniagassiissutit qulit pisussaaffiliimmata.
- Ospar – isumaqatigiissut nunat Atlantinikup avannaata kangianiittut isumaqatigiissusiaraat. Isumaqatigiissutikkut Atlantikup avannaata kangiata imartaata avatangiisaanik illersuinissaq anguniagaavoq. Nunat makku isumaqatigiissummik atortitsisuupput: Belgien, Danmark, EU, Finland, Frankrig, Tyskland, Island, Irland, Holland, Norge, Portugal, Spanien, Storbritannien, Luxemburg og Schweitz.
- Pinngortitaleriffiup atortinneqarneranut inatsit naapertorlugu Pinngortitaleriffiup ilaatigut suliassaraa: ”Kalaallit Nunaanni eqqaanilu pisuussutinik uumassusilinnik piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik iluaquteqarnerup kiisalu avatangiisit uumassusillillu assigiinngisitaartuaannarnissaannik aqqutissiuinermik qulakkeerinnittussaaneq”.
- Pinngortitaleriffiup periusissatut pilersaarutaani 2018-2020-ip tungaanut atortitami suliassatut immikkut samminiakkanut ilaavoq: Immap naqqani uumassusillit nalunaarsornerisigut malinnaaffiginiarlugillu misissuiffigisarnerisigut uumasoqatigiiaanik assigiinngitsunik peqassuseq paasisaqarfigineqassaaq. Tamatuma saniatigut misissuisarnerit aamma immap naqqata uummavittut kiisalu uumasoqatigiiaat malussarissusiannut tunngassuteqartut siunnersuiniarnernut aammalu inuussutissarsiortut pisariaqartitaannik paasissutissanik, tunngavilersuutitut atugassanik, minnerunngitsumillu paasissutissanik.
Itinerusumik paasisaqarusunnermi attavissaq:
Qaffasinnerusumik atorfeqarluni Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusartartoq, Seniorforsker., Martin Blicher oqarasuat 361200 imal. mail: mabl@natur.gl
Video uani isiginnaarsinnaavat:
