*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Nannut marlunnik piaqqisartut Baffinip Kangerliumarngani 2050-imi qaqutiguulissapput

Ilisimatuussutsikkut allagaq februaarimi nunani tamalaani sammineqaqaaq. Allagaq ilisimatuussutsimut tunngasunik allaaserinnittarfimmi ”Ecological Applications”-imi saqqummersinneqartumi oqaatigineqarpoq 2050-imi Baffinip Kangerliumarngani nannut piaqqigaangamik ataasiinnarmik piaqqisalersimassasut, naak ullumikkut marlunnik piaqqisarnerat nalinginnaanerugaluartoq.

Qaffasinnerusumik ilisimatusartartoq Seniorforsker Kristin Laidre Pinngortitaleriffimmi aammalu Washington Universitetimi Seattle-imi atorfilik pingaarnertut allaaserinnittuuvoq. Allaaserinneqataavorlu seniorforsker Erik W. Born, ukiuni qulikkaani arlalinni Kalaallit Nunaanni nannunut aarrinullu ilisimatusartartuusimasoq.

Satellit’tikkut, uumasunik nalunaarsuinikkut, misissugassanillu tigusisarnikkut, aammalu satellit’tikkut assilisat atorlugit ilisimatusartartut nannut sananeqaataat misissugarisimavat, misissukkaminniillu Baffinip Kangerliumarngani immap sikuata allanngorarneranut naleqqersuisarsimapput. Misissuinerit takutippaat immap sikuata milliartornera ilutigalugu nannut angalasarnerat, timimikkut atugaat aammalu piaraasa amerlassusaat sunnerneqartartut. Immap sikoqannginnerulersimanerata kingunerisaanik nannut nunamiittarnerat ullunik 30-inik sivisunerulersimavoq, tassa ukiut 2009 – 2015 ukiunut 1991 – 1997-inut naleqqersuunnerisa tamanna paasinarsisippaa. Immap sikuata aasaanerani nungukkiartuinnartarnera ilutigalugu nannut aamma salunnerulersimapput arnavissallu ikinnerusunik piaraqartalersimallutik. Allanngoriartuutillu tamakkua 2050-imut naleqqersuutissagaanni, taava ukiut 30-it missaat qaangiuppata nannut arnavissat marlunnik piaqqisarnerat qaqutigoortorujussuanngorsimassaaq.

Allaaserisaq tusagassiuutit arlallit issuaaffigaat tassalu CNN, NASA, aammalu Tuluit Nunaanni Metro. Inuit arlallit Twitter aammalu Instagram aqqutigalugu siammartersimavaat, isiginnaartitsisartup Leonardo Di Capriop Instagrammimi silap allanngoriartornera pillugu sammisaqarfigisartagaani, inunnit 41 millioninit malinnaaffigisaanni allaaserisaq aamma siammarterneqarsimavoq.

Allaaserisat allat 2009-2015-imi kalaallit-canadamiullu misissugaasa takutereerpaat Baffinip Kangerliumarngani nannut kingullermik sukumiisumik misissorneqarnerminnut tassa 1991- 1997-kunnut sanilliullugu atugaat ajorteriarsimaqisoq. Baffinip Kangerliumarngani nannut uumaffigisinnaasaat minnerulersimavoq, nannut avannarparternerusimapput, nannunullu allanut akuliusimanatik  uumanerulersimapput. Nannut Baffinip Kangerliumarnganiittut aamma nunamut anngutissagaangamik ungasissumut naluttariaqartalersimapput, immallu sikua ajornerusoq uumaffigilersimavaat. Arnavissat kingusinnerusumi apissiminnut annguttarsimapput, piaqqissagaangamillu piffissaq sivikinnerusoq apissiminniittalersimallutik. Apissiffigisartagaat aamma portunerujussuarmiilersimapput.

Allaaserisap nutaat qulequtaraa ”Interrelated ecological impacts of climate change on an apex predator”, taannalu uani nassaarineqarsinnaavoq: https://esajournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/eap.2071

Baffinip Kangerliumarngani nannunik misssuinerit 2009 – 2015-imi ingerlanneqartut ilaatigut Danmarkimi Miljøstyrelsemit, uuliasiortartunit Namminersorlutik Oqartussat aqqutigalugit aningaasaliiffigineqarsimapput, Pingortitaleriffik/Grønlands Naturinstitut aammalu Oslo Universitet aningaasaleeqataasimapput. Ilisimatusartartut Kalaallit Nunaanneersut, Nunavumeersut, Canadameersut, USA-meersut, Norgimeersut, nannunniartartut aammalu Kalaallit Nunaanni Nunavut-milu innuttaasut suleqatigiillutik misissuinerit ingerlassimavaat.

Annersumik paasisaqarniaraanni attavissat:

Fernando Ugarte feug@natur.gl /Oqarasuaat +299 361224 imaluunniit Kristin L. Laidre klaidre@uw.edu

Takutitassiaq 1. Pisaqarfigisartakkat nannullu angalasarfii 1991-1997 (aappaluttoq) & 2009 – 2015 (tungujortoq)

Takutitassiaq 2. Baffinip Kangerliumarngani immap sikua 1. juli 1979imiit 2018imut. Nannut satellitikkut nalunaarsuutilerneqarfii qernertumik sinaakkusigaapput.

Takutitassiaq 3. Piaraqatigiinnik marlunnik piaqqisarneq ullumikkut nalinginnaanerpaajuvoq, 2050-imili taamaakkunnaassasoq ilisimatusarnerup paasinarsitippaa. (Ass.: F. Ugarte)