Arferit issittumiittariaqarput Saqqummersinneqarfia 23.06.2021

Misissuinerit assigiinngitsut takutippaat, arferit Kalaallit Nunaanni ukiisartut issittup imartaaniikkusunnerusartut, silallu allanngoriartornera ilutigalugu siaruarsimassusiat allannguuteqangaatsiassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Inuusugut ukiuni arlalissuarni ikummatissanik atuisimanitta kingunerisaanik gassit kissattoortitsinerisa kingunerisaannik nunarsuarput kissakkaluttuinnarpoq. Issittoq, Kalaallit Nunaat ilanngullugu nunarsuup sinneranut sanilliullugu marloriaammik sukkanerusumik kissatsikkiartorpoq. Arferillu assigiinngitsut pingasuinnaat ukioq naallugu issittumi uumasuupput: arfivik, qilalugaq qaqortaq, qilalugarlu qernertaq. Taakkua pingasuullutik kalaallinut inuiaqatigiinnut pingaaruteqartorujussuupput, pissusissamisoorporlu aperissalluni uumasoqatigiiaat taakkua pingasut issittumi kissatsikkiartuinnartumi qanoq uumasinnaassanersut? Misissuinerit ilisimatusartartunik ingerlanneqarsimasut arlaliupput, immap kissakkaluttuinnarnera arfeqatigiiaanut taakkununnga pingasunut qanoq sunniuteqarnersoq paaserusunneqarami. Ilisimatusartartullu Pinngortitaleriffimmeersut, nunani tamalaaneersunik peqateqarlutik, piniartullu suleqatigisarlugit, misissuisarsimapput paasisaqarfiginerorusullugu immap kissakkaluttuinnarnera taakkununnga qanoq sunniuteqarnersoq. Ilisimatusartartut piniartullu kalaallit, Tunumi Kitaanilu arfernut qaammataasakkut attaveqaatinik ikkussuisimapput, paasissutissarpassuarnillu naleqaqisunik taamaaliornermikkut katersisoqarsimavoq. Paasissutissat qaammataasakkut nassiussorneqartartut saniatigut allanik atortulersuisarput, soorlu arferit nipaannik immiussisarput uummataasalu tillernerinik aamma immiussisarlutik. Paasissutissat aamma pisarineqarsimasuninngarnik, immallu sikuata qaammataasakkut assiisigut, immallu kissassusianik uuttortaanerit, uumasullu neqaannik misissugassanik tigusanik misissuinerit atorlugit paasissutissat annertoorujussuit nalilersuiffigineqartarput, matematik aammalu statistik naatsorsuinernut atorlugit.

Arfivik

Arfiviit 1900-kkut aallartinneranni, piniarneqarpallaarnerat pissutigalugu nungutaangajannerat eqqissisimatitaanerannut patsisaasimavoq. Ukiut qulikkaat arlallit eqqissisimatitaareernermik kingorna amerleqqipput, arfiviillu ukiiffigisartakkaminni, tassani Qeqertarsuup Tunuani takussaaleqqinnikuupput. Issittumi miluumasut assigalugit aasaanerani Canadap issittortaani uumasarput ukiukkullu imaq sikugaangat Kalaallit Nunaata eqqaannukartarput. Upernaakkut aasaqqaarneranilu sikup aakkiartortup sinaa atuarlugu kimmut Canadap avannaanut illuariartortarput.  Siusinnerusukkut misissuinerit 2019-imi saqqummiunneqartut takutippaat arfiviit Qeqertarsuup Tunuaniit Canadamut illuariartortartut immap nillissusia 0,5 – 2°C najuinnarlugu. Tassa upernaakkut Qeqertarsuup Tunuani imaq kissakkiortoraangat arfiviit qimattarpaat, qanorluunniit nerisassaqartigigaluarpat. [2].

Aamma Tunumi arfiveqarpoq. Taakkua Svalbard-ip eqqaani pisarineqakkajunnerusarput, tamanna nillernerugallarmat. Ukiuni 100-ni kingullerni qaqutigut takuneqartarsimapput, nungussimanissaallu annilaangatigineqartarsimalluni. Paasinikuuarpulli ilai avannaarsuani sikulimmi uumasuusut, umiarsuit ingerlaarfigisinnaanngisaanni, tamannalu takuneqanngikkajunnerannut patsisaasimasoq paasineqarpoq.  [3]. Ullumikkut issittup imaani, Tunup avannaarsuani, Svalbard-illu avannaani Franz Josef Landip tungaanut uumasuupput.

Qilalugaq qaqortaq

Kalaallit Nunanani qilalukkat qaqortat assigiinngitsut marluupput. Qaqortaqatigiiaaqarpoq Qaanaap Ellesmere-llu qeqertaata akornganni immami ammaannartumi ukiisartunik, Pikialasorsuarmik taaguuteqartumi. Qaqortaqatigiiaat allat aasakkut Canadap eqqaaniittarput, ukiumilu sikup killinga sinerlugu Baffinip Kangerliumarnganiit Nunatta Kitaata kitaanut illuartarlutik. Silap kissakkiartornera pissutigalugu Baffinip Kangerliumarngani immap sikua millisimagami. Qilalukkat qaqortat Nunatta Kitaanut ukiiartortartut amerliartorput, pisarineqartartut ikiliartortut. Pisarineqartartullu ikilinerinut patsisaassangatinneqarpoq, qaqortat kimmut illuariarsimammata immap sikuata aakkiartornera patsisaalluni sikup sinaa kimmukarsimammat. [5]. Issittoq tamakkerlugu qaqortat timaannik misissugassanik tigusilluni misissuinerit takutippaat ukiut 25.000 -19.000-it matuma siornatigut qaqortat ikittukkuutaarlutik arlalinnut agguarsimagaluartut. [6]. Taamani sermersuup siaruaassimaqisup milliartoqqinnerata nalaani siaruaassimanerat annertunerulersimalluni, piffissalli ingerlanerani sumiiffigisat annikitsumiileqqissaaq, silap kissatsinnerata kingunerisaanik avannarparternerusariaqassagamik.

Qilalukkat qernertat

Qilalukkat qernertat amerlanersaat aasakkut Canadap avannaarsuaniittarput. Ukiukkullu imaq sikugaangat Kalaallit Nunaata tungaanut illuartarlutik [7], upernaakkullu sikup killingata illuariartornera ilutigalugu kimmut avannamullu aasami najortakkamik tungaanut ingerlaartarput. Kalaallit Nunaanni Qimusseriarsuarmi, Qaanaami Tunumilu aasiffeqarput [8]. Immap nillissusianik misissuinerit qernertallu eqitersimanerisa [9] takutippaat peqarfiunerpaajusartut sumiiffiit nillernerpaasartut, ikinnerpaajusarpullu qilalugaqarfiit kujasinnerpaartaat; tassalu Qimusseriarsuarmi Tunumilu nunap eqqissisimatitaasup kujataatungaani. Qernertat uuttortaatinik nalunaaqutsersukkat paasinarsisippaat, itissutsini 300 – 850 meteriniittuni imarmilu 0.6 – 1.5°C-nik nillissusilinni nerisartut, tassa sumiiffigisami nillissutsip uuttortarneqartarnerata agguaqatigiiffianit nillernerusumiittarlutik [11]. Taamaasilluni paasinarsivoq qernertat nerisussanngoraangamik immamut nillertumut ornigukkusunnerusartut. Imatullu nassuiarneqarsinnaavoq qernertat orsumik issusuumik oqorsaateqaramik nalunnerminni kiak pilersitartik katatsissallugu ajornartittaraat. Qilalukkat qernertat qilalugaqatigiinnik ikittunnguaneersuusut, ukiut 15.000-it matuma siornatigut sermersuup siaruaassimanerata kingulliup nalaanik aniguisimasutut nalilerneqartarput, tamanilu sumiiffimmi mikinerujussuarmi uumasimassasut naatsorsuutigineqarpoq. [12].

Ukiup arferi taava?

Misissuinerit tamakkua takussutissaqartippaat Kalaallit Nunaata arferi immami nillertumi uumasinnaanerusut, Issittullu kissatsikkiartornera ilutigalugu mianernartumik inissisimagaluttuinnartuusut. Pinngortitaleriffiup misissuinerit ingerlanneqaleruttortut takussutissaqartippaat, issittup kissakkaluttuinnarnera 2100-kkunni ingerlaannassappat, taava qilalukkat uumaffigisartakkaminnit qimagullutik kilometerinik hundredelikkaanik ungasitsigisumut avannamut nuukkumaartut, tulluunnerusunik uumaffissarsiorlutik. Qilalukkat qaqortat uumalluarnerusinnaapput affaasalu missaannaasa sumiiffigisartakkatik qimattussaassagaat naatsorsuutigineqarpoq.  Arfiviit qilalukkallu qernertat sumiiffimminnik annaasaqarnerussapput avannaarsuanut nuuttussaassagamik. Imaassinnaavorli piffissap sivikitsup iluani ileqquminnik uumaffigisartakkaminnilluunniit taarsiisinnaassasut. Inuillu akorngusersuineruneri, soorlu umiarsuit angalanerulernerat, mingutsitsineq, piniarneqarnerallu ilanngullugit nalilersuissagaanni, taava naatsorsuutigineqarsinnaassaaq siunissami Kalaallit Nunaanni arfiviit, qilalukkat qernertat qaqortallu ikinnerujussuit uumalertussaassasut, siunissamilu sumiiffimmi annikinnerusumi avannarpasinnerusumilu uumalernissaat naatsorsuutigineqarsinnaassaaq.

Fernando Ugarte

Professor Mads Peter Heide-Jørgensenip ukiuni arlalinni piniartut qanimut suleqatigalugit arferit uumatillugit nalunaaqutsersortarpai. Assiliisoq: Carsten Egevang.

Piniartup akissarsiutigaa qilalugaq qernertaq, ilisimatusarnermut atugassatut nalunaaqutsersorneqartussaasoq. Assiliisoq: Carsten Egevang.

Najoqqutat allattorsimaffiat

1. Chambault, P., et al., Sea surface temperature predicts the movements of an Arctic cetacean: the bowhead whale. Scientific Reports, 2018. 8(1): p. 9658.

2. Laidre, K.L. and M.P. Heide-Jørgensen, Spring partitioning of Disko Bay, West Greenland, by Arctic and Subarctic baleen whales. ICES Journal of Marine Science, 2012. 69(7): p. 1226-1233.

3. Kovacs, K., et al., The endangered Spitsbergen bowhead whales’ secrets revealed after hundreds of years in hiding. Biology Letters, 2020. 16: p. 20200148.

4. NAMMCO, Report of the 27th meeting of the NAMMCO Scientific Committee. NAMMCO-North Atlantic Marine Mammal Commission, 2021.

5. Heide-Jørgensen, M.P., et al., Rebuilding beluga stocks in West Greenland. Animal Conservation, 2016. 20.

6. Skovrind, M., et al., Circumpolar phylogeography and demographic history of beluga whales reflect past climatic fluctuations. Molecular Ecology, 2021.

7. Heide-Jørgensen, M.P., et al., A metapopulation model for Canadian and West Greenland narwhals. Animal Conservation, 2013. 16.

8. Heide-Jørgensen, M.P., et al., The predictable narwhal: Satellite tracking shows behavioural similarities between isolated subpopulations. Journal of Zoology, 2015. 297.

9. Chambault, P., et al., The impact of rising sea temperatures on an Arctic top predator, the narwhal. Scientific Reports, 2020. 10(1): p. 18678.

10. Heide-Jørgensen, M.P., et al., Some like it cold: Temperature‐dependent habitat selection by narwhals. Ecology and Evolution, 2020. 10.

11. Louis, M., et al., Influence of past climate change on phylogeography and demographic history of narwhals, Monodon monoceros. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 2020. 287: p. 1925.

12. Heide-Jørgensen, M.P., et al., Narwhals require targeted conservation. Science, 2020. 370: p. 416.1-416.