*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Issittup imartaani miluumasut timmissallu ilisimasaqarfiginerulernissai pingaaruteqaqaaq

Issittup imartaani miluumasut timmissallu amerlanersaat annikitsuinnarmik ilisimasaqarfigaagut. Ilisimanngilarput amerlassusai aalaakkaanersut, amerliartornersut ikiliartornersulluunniit. Nalunaarusiamilu nutaami imaani miluumasut 101-it pillugit ilisimasagut nutarterneqarput, allamilu sammineqarput timmissat imarmiut arfineq-pingasut, immap naqqaniit qaava tikillugu nerisaqartartut, uumasoqatigiiaat ataqatigiinnerini assigiinngitsuni, planktoniniit aalisakkanut nerisaqartartunut, avatangiisiisalu peqqissusiinik takutitsisumik sammisaqartoqarpoq.

Issittup imartaata miluumasuisa timmiaasalu qanoq inneri pillugit nalunaarusiortoqarpoq CAFF-imiit (Conservation of Arctic Flora and Fauna) – suliarineqartumik, uumasoqatigiiaat assigiinngissitaarnerannut eqimattaq Arktisk Råd-imut atasoq – Arktisk Råd-ip Islandimi ukiumoortumik ataatsimiinnerani maajimi 2021-imi sulivoq. Nalunaarusiaq nalunaarusiamik ”State of The Arctic Marine Biodiversity Report” 2017-imeersumik nutarterineruvoq, CAFF-ip Cirkumpolare Biodiversitets Moniterings Program (CBMP-Marine) imaanut tunngasuminngarnik saqqummersitaalluni. Nalunaarusianut pingasunut Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartut pingasut allaqataasimapput.

Nalunaarusiat nutaat ersersippaat, nunat tamalaat akornganni suleqatigiittoqartariaqartoq, nakkutilliinerillu aallartinneqartariaqartut Issittumi allannguutit nutaat pilersut uppernarsarsinnaaniarlugit paasisaqarfigineruniarlugillu. Silap allanngoriartornera allannguutinut patsisaapput, inuillu sunniutaat, mingutsitsineq ilaannikkullu piniagassat piniarneqarpallaartarneri aamma patsisaallutik” Pinngortitaleriffimmi Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Fernando Ugarte oqarpoq.

Immami miluumasut pillugit nutarterisoqartoq

CAFF immami miluumasut pillugit nalunaarusianik marlunnik saqqummersitsivoq: Teknikkikkut nalunaarusiaq takinerusoq nakkutilliinermut immamilu miluumasunut tunngasoq, ukiuni 2015-2020 allannguutaasimasunut tunngasuulluni, nalunaarusiarlu naannerusoq nalunaarusiami nassaarisimasat pingaarnersaannut tungasoq.

Kalaallit Nunaanni issittup imaani uumasut 11-t uumapput. Taakkunani qulingiluat – nannut, aarrit, natsit, ussuit, natsersuit, aataat, arfiviit, qilalukkat qaqortat kiisalu qilalukkat qernertat – Kalaallit Nunaanniittuupput. Marluk – largha- aammalu harlekinsæl – Kalaallit Nunaata avataani uumasuupput.

Uumasut 101-iusut affaasa missaat ilisimaneqarpallaanngillat, soorlu tamanna teknikkikkut nalunaarusiami nalilersuiffigineqarnerini takuneqarsinnaasoq. Arferilli 60%-iisa missaat pillugit paasissutissanik peqartoqarpoq, nannut affaasa missaat ilisimaneqarput, aarrit 30%-iisa missaat, puisillu 10%-iisa missaat, taakkualu paasinarsisippaat uumasoqatigiiaat amerlanersaat aalaakkaasumik amerlassuseqanngikkunik amerliartortut. Miluumasoqatigiiaaniit 35-nit paasissutissaateqarfiusunit, uumasoqatigiiaat ataatsit piniarneqartarnertik pissutigalugu 1920-kkunni nungutaasimapput (qilalukkat qaqortat Kitaata Kujasinnerusortaaneersut) uumasoqatigiiaallu arfineq-marluk ikiliartorput ukua: Nanoqatigiiaat pingasut Canadami, USA-milu, Tunup avannaarsuata imartaani natsersuaqatigiiaat, Canadami qilalukkat qaqortaqatigiiaat kiisami Svalbard-imi Tunumilu qilalukkat qernertat.

Issittumi ajornartorsiutit imaaliallaannagassaanngitsut

Nalunaarusiat inerniliineri,

  • Immami miluumasoqatigiiaat nakkutigineqarnerunissaat pisariaqartinneqarpoq
  • Silap allanngoriartornera issittup imartaani uumasunut ulorianartorsiortitsinerpaajuvoq
  • Uumasoqatigiiaat ilaat piniartunik tikikkuminaannerulersimapput, sikorsuit immallu kissassusiata allanngornerisigut uumasut allatut ingerlaarfeqalersimammata (qilalukkat qaqortat sikorsuit avasinnerulersimasut illuaqatigisimavaat sinerissamiit ungasinnerulerlutik)
  • Nakkutilliinerulernissaq pilersaarusiorneqarlunilu ingerlanneqalerpat sumiiffinni assigiinngitsunik susassaqartut suleqatigisarnissaat pisariaqarpoq
  • Umiarsuit angalaarnerulernerisa akorngusersuinerulernissaat naatsorsuutigineqarpoq, mingutsitsinerit akui suli ajornartorsiortitsissagamik, ataasiakkaanillu piniarnerit piujuartitsiniartumik ingerlanneqannginnerat pissutigalugu (soorlu Tunumi qilalukkanik qernertarniartarneq).

Ilisimatusartartuttaaq aamma oqaatigisinnaareernerarpaat, issittup imartaani miluumasut nerisassaqarniarnermikkut uumasunik kujataaniit avannarpartertunik ilanngartorneqarnerulerumaartut, avataaneersut avannarparternerat ilutigalugu. Issittumi immap kissakkiartornera ilutigalugu uumasut kujataaniit avannamut anngukkaluttuinnartussaammata.

Immami timmissat pillugit nutarterinerit

Nalunaarusiat nutaat pingajuanni timmissat issittup imartaani uumasut pineqarput. Taanna allanneqarpoq ukuninnga CAFF’s Circumpolar Seabird Expert Group (CBird), taakkualu timmissanik 64-iniit arfineq-pingasut suliaqarfigisimavaat. Taakkunani arfineq-marluk Kalaallit Nunaanni uumasuupput: mitit, taateraat, appat, appaliarsuit, naajavarsuit, naajarujussuillu.

Ukiuni 2016-2019 issittumi immami timmissat ikiliartorsimapput, ingammik Atlantikup avannaarpasinnerusortaani. Silallu allanngoriartornera patsisaalluni timmissat nerisaqarniarnerat allanngorsimasorineqarpoq, aammalu sikorsuit ikilillutillu siammasippallaarunnaarsimanerat patsisaassangatinneqarluni. Mitit nalinginnaasumik uumalluarsinnaasimagaluarput, qanittumili sumiiffiit ilaanni ikiliartortoqalersimavoq. Naajavarsuit ilaat amerlanngitsut amerliallassimapput, Ruslandimilu peqarfissuugaluit ikiliartorfiusimallutik. Appat taateraallu sumiiffinni arlalinni suli ikiliartorput, appaliarsuilli qanoq inissisimanerannut tunngatillugu paasissutissanik amigaateqartoqarpoq. Atlantikup avannaani appaqarnera ernumanartoqarpoq, Tunu ilanngullugu, kiisalu Kitaani Qaanaaminngarnik kujasinnerusuniittut ernumagineqarput.

Issittup naasui tatineqarput

Nalunaarusianut taakkununnga ilanngullugu nunami uumasunik uumasorsiuut eqimattaanni CAFF’s Cirkumpolare Biodiversitets Moniterings Program (CBMP-terrestrial)-imiittumi nalunaarusiarineqartoq siulleq saqqummersinneqarpoq, nunani uumasoqatigiiaassutsimut tunngasut qanoq innerannut tunngasoq,  ”State of the Arctic Terrestrial Biodiversity Report (START)”. START-nalunaarusiami aammalu immami timmissanut kiisalu miluumasunut nalunaarusianut tunngatillugu tamarmik inerniliissutigaat, Issittoq allanngoriartorluinnartoq, issittumilu uumassusillit silap allanngoriartorneranik inuillu ingerlataannik tatineqartut.

Itinerusumik paasisaqarniaraanni attavissaq:

Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Fernando Ugarte, Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfik, oqarasuaammi +299 522401 imaluunniit feug@natur.gl.

Nalunaarusiat uani aaneqarsinnaapput: https://caff.is/marine/marine-monitoring-publications.

Takussutissiaq 1. Uumasut miluumasut Issittup imaani ukiup ilaannaa sumiiffiit ilaanniittartut (FEC) 2020-imi qanoq innerat. Qilalukkat qaqortaqatigiiaat 15-it. Qilalukkat qernertaqatigiiaat 12-it. Arfiveqatigiiaat pingasut. Natseqatigiiaat 15-it. Ussoqatigiiaat 15-it. Harlekin puiseqatigiiaat marluk. Aataaqatigiiaat pingasut. Natsersuaqatigiiaat marluk. Largha puiseqatigiiaat marluk. Aaveqatigiiaat 13-it. Nanoqatigiiaat 19-it. Uumasoqatigiiaat katillugit 101-it. Amerliartorput. Aalaakkaasut. Ikiliartorput. Ilisimaneqanngilaq. Nungussimapput.

Nalunaarusiami issittup imartaani uumasut sammineqarput. Aarrit issittumi imarmiut ilagaat, uanilu Tunup Avannaarsuani Sandø-mi aarrit assilisaapput. Assiliisoq: Carsten Egevang.

Mitit issittup imartaani timmissat misissuiffigineqartut ilagaat, aajukua mitit Tunup Avannaarsuani Sandø-mi assilineqarsimasut. Assiliisoq: Lars Malta Rasmussen.