Eqalugaq pillugu pikkorissarluavinneq Saqqummersinneqarfia 20.12.2022

Eqalugaq pillugu pikkorissaaneq Caroline Bouchard-ip aaqqissugaa, pikkorissartut ilaata Hannah Kuhn-ip ima allaaseraa.

Allattoq Hannah Kuhn

Kalaallit Nunaata imartaani uumasut amerlasoorparujussuupput ataatsimoorlutillu uumasuullutik. Taakku ilaat pingaarutilik issittumiittoq tassaavoq eqalugaq. Eqalugaq uumasuaqqanik immap ikerinnaaniittunik nerisaqartuuvoq namminerlu aamma uumasunit anginerusunit nerisarineqarluartarpoq.

Eqalukkap qanoq pingaaruteqartiginera naliliiffigerusullugu uumasut qaasuttut eqalugartortartut aqajarui misissussallugit iluartaqaaq. Tamanna uumasut qaasuttut nereriaasiannik sunillu nerisaqartarnerannik inerniliinissamik aamma periarfissiivoq uumasullu uumasoqatiminnit piniarneqartartut amerlassusaasa pingaaruteqassusaannik takussutissiilluni. Uumasulli uumasoqatiminnit piniarneqartartut sorpiaanersut paaserusullugu misissuilluni sulinerit ajornaatsuinnaasanngillat, uumasoq uumasoqatiminit piniarneqartartoq arrortinneqarsimanngikkaluarpalluunniit.

Uumasut uumasoqatiminnit piniarneqartartut suuneri pillugit eqimattakkuutaarluni ulluni pingasuni workshoppimi (Prey Identification Workshop), Pinngortitaleriffimmi novemberip 23-aniit 25-anut 2022-mi ingerlanneqartumi, immikkut ilisimasallit isumassarsiaminnik misilittakkaminnillu paarlaasseqatigiinniarlutik katersuupput.

Anguniagaq tassaavoq uumasut suunerannik paasiniaanermi periutsinik atorsinnaasunik misissuinissaq kiisalu najoqqutassiornissaq, uumasut qaasuttut aqajaruisa imaannik siunissami ilisimatusarnermi iluaqutaalluarsinnaasunik.

Bachelorinngorniatut, Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi (GCRC) sungiusaammik maannakkorpiaq qaammatini arfinilinni sulivunga, sulininnut atatillugu workshoppeqataaninni peqqutituara tassaavoq: Sapinngisara tamaat sunik tamanik ilikkagaqarusukkama unalu periarfissaq iluatigigakku. Peqataasut allat aamma uattut misigisimapput. Amerlanerpaartaat instituttimi immikkoortortani assigiinngitsuninngaanneersuupput, allat pulaartuupput, soorlu ilisimatusartoq namminersortoq Ole Norden Andersen. Taanna uumasunik suussusersiuinermi ilisimasarpassuani pillugit ilinniartitsisutut qaaqquneqarsimavoq, ukiut 50-it sinnerlugit sulinermini ineriartortitsisimalluni.

Workshoppi assigiinngitsorpassuarnik imaqarpoq, laboratoriami sulinermik teorillu pillugit oqallinnernik akuugaalluni. Saqqummiinernut laboratoriamut piareersarluta aamma tusarnaarpugut. Puisit timmissallu aqajarui misissugassanngorlugit qanoq ammarterneqartarnersut pillugit paasissutissanik atorsinnaasatsinnik pissarsivugut kiisalu aqajaqqut imarisaasa arrortinneqariartorneranni killiffiit pillugit nalilersueriaatsinik ilinniartinneqarluta. Taamatuttaaq Canadamiup ilisimatusartup Félix Tremblay-Gagnonip (Fisheries and Oceans Canada) qaleralik pillugu internetikkut saqqummiinera tusarnaarparput. Taassuma ilisimatuuttut soraarummeerusiamini uumasup qaasuttup nerisai sammisimavai, ilisimatuunullu allanut misilittakkaminik avitseqateqarusussimavoq attaveqaqatigisartakkanilu amerlisikkusussimallugit.

Piffissaqarluartinneqarpugut, pingaartumik laboratoriami sulinitsinni. Imaallaat pikkunaalliorpallaanngilagut, oqalugiartunik tusarnaarluta nikorfaannanngilagut. Laboratoriami angalaarsinnaasarpugut, soqutiginerpaasatsinnik isiginnaartarlutalu suliaqartarpugut, ilisimasanik attuumassutilinnik misilittakkanilu paarlaasseqatigiittarluta.

Workshoppi pingaartumillu oqallinnerit tamarmik atuartitsivimmut eqqaanarnerupput, tassani kikkut tamarmik ilisimasaat inerneqanngitsuusarput suleqatigiinnikkullu katitigassaasarlutik.

“Laboratoriamiinneq misigisaavoq tupinnartoq, tamarmik ilisimasaminnik toqqissisimallutik avitseqatigiittarput, tamarmik isertuanatik tunniusimallutillu sulipput, immikkoortortat assigiinngitsut workshoppimi taama tekniskiutigisumi naapittarnerat akuttuvoq.”, Caroline Bouchard (Silap Pissusiata Ilisimatusarfimmeersoq), aaqqissuussami aaqqissuisuusoq oqarpoq.

Workshoppip ingerlanerani aqajaqqunik misissugassanik ammarterineq ilikkarpara, maannalu nalunngilara qanoq ammartigassaanersut, imarisaat qanoq qaqinneqartarnersut arrortinneqariartuaarnerisalu killiffiat qanoq nalilersugassaasarnersut.

Ajoraluartumik ”matuersaat” misissueqqissaarnermi imaluunniit uumasunik suussusersiuinermi atorneqartartoq ilikkanngitsoorpara, imaani uumasut immikkoortiterneqarnerat pillugu ilisimasakka naammanngimmata. Uumasut suussusersinissaat anguniarlugu atuakkanik ilitsersuutinillu qupperiaannakkatsinnik peqarpugut, tamarmilli pineqartut tamaasa pillugit nassuiaateqarneq ajorput aamma ilaanni paasissutissat pigineqareersut pillugit assigiinngitsunik paasinnittaaseqarnerput peqqutigalugu naapinniartarnerput ajornakusoortarpoq.

Suussusersiuinissaq pillugu allaaserisanik amerlanerusunik pigisaqalernissaq Ole Norden Andersonip siunnersuutigaa. Najoqqutassiamik paasissutissanik imalimmik, titartagartalimmik immaqalu assiliartalersukkamik titartagartalersukkamilluunniit peqarnissaq pitsaassaaq. Najoqqutassiamik pilersitsinissaq workshoppimi aallaqqaammut anguniarneqartut ilagaat. “Tamannali anguniagaq qaffasippallaaluatsiartoq” Caroline Bouchard isumaqarpoq.

Uumasut uumasoqatiminnit piniarneqartartut pillugit najoqqutassiamik ”uumassusilimmik” suliaqarnissamik peqataasut arlallit suleqataarusussagaluarput. Allagartamik uppernarsaammik nalunaarsuinermik imalimmik piffissap ingerlanerani naammassisaqartoqarsinnaassagaluarpoq, uumasut qaasuttut aqajaruisa imaannik nalinginnaanerpaanik nerisaasalu arrortinneqariartuaarnerisa killiffiannik ajornannginnerusumik nalilersuisinnaalernissaq pillugu.

Taama oqariarlunga oqarusuppunga workshoppi peqataasunut tamanut ilikkagaqarfiulluartoq. Massakkuugallartoq soorlu tassa atuagaq naammassineqanngitsoq, suli kapitalinik arlalinnik pisariaqartitsisinnaasoq.

Peqataasut allat tullissaanut ”Prey Identification Workshop”-imut aamma peqataajumassaqaat. Uagut killiffitsinninngaanniit aallartissinnaavoq, tassanilu ”suna” samminerusinnaassavaat ”qanoq” pivallaarnagu, taamaalillutik qarasaasiakkut paasissutissanik katersuivimmik tunngavissiissapput, ilisimatusaqqinnissami najoqqutassatut atorneqarsinnaasumik.

Timmissap aqajarua otolittinik imalik.

Natsiup aqajaruaniittut arrortinneqariartuaartut.

Qalerallip aqajarua, aalisakkamik imalik.