Kalaallit Nunaani miluumasut kviksølvip avatangiisinut sunniutaanit navianartorsiortinneqarput Saqqummersinneqarfia 25.04.2022

Issittumi miluumasut – imartaaniittartut nunamiittartullu – avatangiisiminni kviksølvip nassaassaasup annertusiartuinnarneranit sunnigaagaluttuinnarnerminnit navianartorsiortinneqarput. Tamanna erserpoq Aarhus Universitet-iata ataaniittumit DCE-mit assigiinngitsorpassuillu suleqatigisimasaasa (Pinngortitaleriffimmeersut ilanngullugit) nalilersuisimaneranni nutaami saqqummiunneqaqqamersumilu – A risk assessment review of mercury exposure in Arctic marine and terrestrial mammals i Science of the Total Environment-imi.

Issittumi tamani miluumasut assigiinngitsut 13-it misissuiffigineqarnerinit paasissutissat pigineqalersut ilisimatusartartunit nalilersorneqarsimapput, taamaalillutillu miluumasut timiminni kviksølvimik akoqassusiat tallimanut assigiinngitsunut soqanngitsumiit navianaateqartumut immikkoortilersimavaat.

Amerlanerit ajunngillat

Nallilersuiffigineqartut amerlanerpaartaat aarlerinaateqanngitsutut naliliiffigineqarsimapput. Tassami nalilersuiffigineqartut amerlanerpaartaat immikkoortunut Aarlerinaateqanngitsoq Aarlerinaateqalaarsinnaasumulluunniit inissinneqarsimammata. Nunami miluumasunit misissuiffigineqartunit aqqaneq marluusunit taamaallaat 0,3 %-ii aarlerinaateqartumik, tassalu Qaffasissoq-mik naliliiffigineqarsimapput (Island-imi teriannissat kisimik qaffasissumik aarlerinaateqartutut naliliiffigineqarsimapput). Tamannalu imaani miluumasunut taamaanngivippoq. Taakkua nalinginnaasumik uummartunerusarput aammalu uumasut nerisareqatigiiaarnerini qullerpaamiillutik, tappavani akoorutissat arrortikkuminaatsut katersuuffiisa annertunerpaaffiani: Misissugassanit 3.500-ni 6 %-ii miluumasuneersuupput kviksølvimik timimioqarnerat Qaffasissumiippoq-mik naliliiffigineqarsimasut aammalu navianaateqartutut immikkoortinneqarsinnaasut. Miluumasut immikkoortut taakkua ataanniittut assersuutigalugit makkuupput: nanoqatigiiaat Kalaallit Nunaanniittut, niisa, qilalugaq qernertaq, qilalugaq qaqortaq natsersuarlu. Nannunut Kalaallit Nunaata kitaaniittartunut Tunumiittartunullu tunngatillugu oqaatigisassaavoq, taakkua kviksølvimit sunnersimaneqarnerat Appasissumiippoq-miit Navianarpoq-mut nooriarsimammata. Aamma canadap issittortaani qeqertaqarfinni Kalaallillu Nunaata kitaata avannaani sumiiffinnik nassaartoqarsimammat immikkut ittumik kviksølveqarfissuarnik. Ilisimatusartartut tikkuaapput sumiiffiit taamaattut itinerusumik misissuiffigineqarnissaannik piumasaqarlutik.

Kviksølvi inuunitsinni akuuvoq

Kviksølvi aatsitassaavoq pinngortitami pissusissamisoortumik akuusoq. Kisiannili inuit pissusilersuutaannik peqquteqartumik aalannguulluni silaannarsuatsinni sumorsuaq siaruaattartoq, taamaalillutik kviksølvip aalai aallartiffimminniit sumorsuaq kilometererpassuit tusindilikkaat angullugit “angalasarlutik”. Kviksølvi pissusissamisoortumik nunarsuatsinnut nakkaraangami nakkarfiani uumasuaqqat tappiorannartut allanngortittarpaat pinngoqqaatinut allanut akuusinnaanngitsumiit methyl kviksølvinngortillugu, taamaalilluni akuusinnaalersillugu, kisiannili taamatut allanngoraangami navianartupilussuanngortittarpaa. Akulerussinnaasortaa assersuutigalugu uumassusilinnut allanut akulerussinnaalersarpoq, taamaaligaangallu annikitsuaraannarluunniit assersuutigalugu qaratsap ameraasaaniilerpat, qaratsap ineriartornera akornuserujussuarsinnaavaa.

Methylkviksølv – nerisaqaqatigiiaanni annertusiartorpoq

Methylkviksølvi immap naasuaraani uumasuaraanilu akuleruttarpoq, taakkulu aalisakkanit uumasunillu allanit, soorlu imaani miluumasunit, taakkulu aamma suli anginerusunit nerineqartarput aamma – taamaalilluni nerisareqatigiiaarnermut akuleruttarnermigut mingutsitsilersinnaasarpoq. Piffissap ingerlanerani assersuutigalugu kiisortuni methylkviksølvi annertusiartuaartarpoq, uumasut nerisareqatigiittarneranni timimiorisaq qaffakkaluttuinnartarluni. Uumasut alliartortillugit kviksølvimeersoq timimiorisaq annertusiartuinnavittarluni. Taamaappoq aamma inunni, pingaartumik naggueqatigiinni inunni. Misissuinerit 2010-mi ingerlanneqarsimasut takutippaat naggueqatigiit inuit timaanni akoqassusiat imaani miluumasut mingutsitsissutinik timimioqarnerisa akoqassusiat assigipajaaraa.

Mingutsitsissutit timimiorineqalersartut alaatsinaanneqarnerat

Issittumi Siunnersuisoqatigiit Issittup mingutsinneqarneranik 1991-imiilli malinnaaffiginninnialersimavoq. Taama suliaqarneq Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni AMAP-suleqatigiittut (Arctic Monitoring and Assessment Programme,), taaneqartartunit suliarineqarpoq. AMAP-suleqatigiit 1995-imiilli mingutsitsissutinik Issittumut apuussortunik malinnaaffiginnissimapput – matumani kviksølvimik malinnaaffiginninneq ilanngullugu – mingutsitsissutit ungasissorsuarmiit takkuttartut uumasunilu Kalaallit Nunaaniittuni takkuttartunilu timimiorineqaraluttuinnartut. Uumasoq immikkut ittumik alaatsinaanneqarluni malinnaaffigeqqissaarneqartoq tassaavoq issittup nanua, timaat assorsuaq mingutsinneqarsimalereersut.

Ilisimatusartartut paasissutissanik nutarterillutik misissuinerminni paasivaat maannamut ilisimalersimasat suli amigarnerat, taamaalillutillu innersuussutigalugu kviksølvip Issittumi siaruaakkaluttuinnarnerata kingunerinik ilisimasat amerlisarniarlugit annertusisamik ukiuni aggersuni qaninnerusuni ilisimatusartoqarnerusariaqartoq. Isumaqarput kviksølvip navianaataata qaqugukkut killiffinnilu sorlerni qanoq ilisarnerat aammalu mingutsitsissutinik allanik ilaqarnermigut sunniutigisartagaat paasiniarneqarnerusariaqalersut. Pingaartumik silap pissusiata allanngoriartornera eqqarsaatigalugu pisariaqarluinnalerpoq, tassami kviksølvip Issittoqarfinnut aqqutaat allannguuteqarsinnaapput, kiisalu methylkviksølvip bakterialiortarnerattaaq allallu pissutsit kviksølvimik mingutsitsinermut tapertaasinnaasut eqqarsaatigalugit.