Kviksølvimik mingutsitsineq – nunarsuup issittortaani ajornartorsiut ima-iliallariaannaanngitsoq Saqqummersinneqarfia 02.11.2022

Inuit qangaaniit nerisartagaat peqqinnartortarpassuaqarput, kisiannili nunarsuarmioqatigiit suliffissuaqarnermut ikaarsaariartuaarneranni Issittoq mingutsisinikkut ajortumik eqqugaanerpaalluni – taamaakkaluartorli nunat killiit nerisariaasiisa atuinnnarnissaat aamma aqqutissaanngilaq.

AMAP – Arctic Monitoring and Assessment Programme – Issittup Alaatsinaanneqarnera Misissuiffigineqartarneranullu Programmi – tassaavoq Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataani suleqatigiiffik 1991-imiilli aallarnerneqarsimasoq, pingaarnerusumillu suliassaraat Issittumi mingutsitsinerup silallu pissusiata allanngoriartornerata killifiinik alaatsinaannissat nalilersortuarnissaallu. Suleqatigiissitap uumassusillit ataqatigiiffiissa tamakkulu inunnut sunniutaannik uppernarsaajuarnissat, kiisalu tamakkua ajornartorsiortitsisuusut qanoq iliorluni anigorneqarsinninaanerinik pakkersimaarfigineqarsinnaanerannullu tunngassuteqartunik siunnersuuteqartartussaallutik. Tamanna ilaatigut ilisimatuussutsikkut allaaserisamik marts 2022-mi (The impact of mercury contamination on human health in the Arctic: A state of the science review (kalaallisuunngorlugu: Issittumi kviksølvmik mingutsitsinerup innuttaasut peqqissusiannut kinguneri: Maannanut ilisimatusaatigineqarsimasunik killiffissiuineq. Tassani AMAP-ip ataani suleqatigiissitat tallimaasut ilisimatusartartut kattulllutik AMAP-imit ukiut qulit matuma siorna apeqqutigisimasaat: Issittumi kviksølvmik mingutsitsinerup innuttaasut peqqissusiannut kingunerisuuppat?

Akissutigineqartulli qiimmaallannanngivipput.

Ilisimatusartartut ilisimatuussutsikkut allaaserisaminni tikkuaapput,

Kviksølvi Issittumut apuuttarpoq nunarsuarmi pissutsit amerlasuupilussuit peqqutaallutik, inooqatigiinnermi aningaasarsiornertaanut attuumassutilinniit – angallassinermi aqqutit, nunarsuarmioqataagaluttuinnarneq – uumassusilerinernilu akuutissartaanut, kemisk-inut, tunngasortaaniit silap pissusiata allanngoriartorneranut tunngasut tamaasa ilanngullugit
Issittumi innuttaasut kviksølvimit timimioqalersimapput. Issittumi inuit timimikkut kviksølvimik akoqalersarput kalaaliminernik nerisaqartarnermik peqquteqartumik
Issittumi inuit nunarsuarmi tamarmi inunnut allanut sanilliullugit timimikkut qaffasinnerpaanik kviksølvitaqartunut ilaapput
Kviksølvimik mingutsitsinerup iliuuseqarfigineqarnissaa kinguarsarneqassappat, tamatuma kingunerisinnaavaa inuup inuunera tamakkiisoq isigalugu aqqusaakkani tamani peqqissutsikkut ajornartorsiortoqalernissaq naatsorsuutigineqarsinnaammat – meeraaqqat qarasaasa ineriartortarneriniit inersimasunngorlutik aap timimi kaaviiartarneranik ajornartorsiuteqalernernut killittoqarsinnaalluni
Kalaaliminertortarneq inuussutissaqarluartunik nerisassanik pissarsiviuginnaratik aamma piorsarsimassutsikkut qamuuna misigisimanermut annertuumik pissarsiviusarpoq
Ajornartorsiutaalersimasut siuliani eqqartukkatta eqqarsaatigilluakkamik, sinnerfeqarluartumik, eqqortumik erseqqeqqissaartumillu aamma piorsarsimassutsikkut pissusissaasut eqqarsaatigalugit naapertuuttumik piorsarsimassuserlu eqqarsaatigalugu ikkranaateqanngitsumik innuttaasunut paasissutissiissutigineqarlutillu attaveqatiiggiittarnerni paasinarsarneqartarlutik apuunneqartariaqarput

Kviksølvip nunarsuup kujasinnerusortaanit Issittumut apuuttarnerat inuit nammminneq pilersitarivaat. Tassami kviksølvip Issittuumut apuuttartup 64 %-ia inuit namminneerlutik aammalu aatsitassarsiornermik tunngaveqartumik Issittumi akuulersarpoq, aammalu 32 %-ii nunarsuarmiut inuit namminneerlutik ukiuni makkunani pilersittagaanniit pisuupput. Kviksølvi Issittumut anngulluni naasunut uumasunullu qalliisoq uumasunut naasunullu akuleruttarpoq, taamaalillunilu inunnut apuussinnaalerlutik navianartorsiortitsisarlutik (Takuuk Pasisisat ataani `Kviksølvimut tunngasut`). Tassa miluumasut angisuut, uumasut nerisareqatigiiaarneranni anginerpaasut kviksølvimik timimioqaleraangata tassuunaqquulluni inunnut apuuttarpoq.

Canada-mi misissuisimanerit takutippaat inuit timiminni kviksølv-eqalersimanerisa 90 % -ia miluumasunit taamaallaat quliinnarneersuusoq. Nerisassat pineqartut tassaapput tinguk, mattak, orsoq kiisalu neqinit uumasunit makkunaneersunit: puisit, qilalukat qaqortat qernertallu mattaaneersut, tuttuneersut kiisalu eqalunneersuullutik aamma. Misissuisimanerit taakkua takutippaat puisit kalaliminernut allanut 25-nut nerissassanullu avataaniit tikisitanut allanut 43-nut sanilliullugit timiminni kviksølvitaqarnerpaajulerlutik mingutsinneqarnerpaajusimasut. Miluumasut ipiutaasaminni kviksølvitaqalersimasut amerlasuutigut qaffasissorujussuarmik timimioqalertarsimapput, tassa saarullinnut aammalu nalinginnaasumik killissarititaasutut innersuussutigineqarsimasut qaangerujussuarneqartarsimapput.

Aamma assersuutgineqarsinnaavoq Savalimmiut imartaaniittartut niisarnap neqaa saarullinnut imarmioqatigisaminnut sanillullugit 100-riaammik qaffasinnerusumik mingutsinneqarsimapput (niisarnap neqaa 1 grammi 0,02 mikrogram-imiit 2 mikrogram angullugit kviksølvimik akoqartarpoq).

Om kviksølv

Kviksølv er et metal (grundstof), der forekommer naturligt i naturen. Menneskelige aktiviteter sender kviksølvdampe op i atmosfæren, hvor de spredes og falder ned som uorganisk kviksølv tusindvis af kilometer fra kilden. Mikroorganismer i naturen omdanner det nedfaldne kviksølv til såkaldt methylkviksølv, som er en organisk forbindelse, der er en meget farligere gift end uorganisk kviksølv. Den organiske form kan trænge gennem cellemembraner og ophobes i fedt som f.eks. hjernevæv og kan i selv lave vævskoncentrationer give alvorlige hjerne- og udviklingsforstyrrelser.

Methylkviksølvet optages af plankton, som spises af fisk, som spises af andre fisk eller havpattedyr, som igen spises af større havpattedyr. Med tiden koncentreres kviksølvet i de store rovdyr, som øverst i fødekæden optager og ophober kviksølv fra alle led under dem. Toprovdyrene har derfor generelt de højeste koncentrationer af kviksølv i kroppen. Det gælder således også mennesket og især inuit, som i undersøgelser fra omkring 2010 viste sig at have nogenlunde samme forøgelse af kviksølvindhold i kroppen som havpattedyr.

Misissuinerit kviksølvimik ajornartorsiuteqarnerup Canadami Savalimmiunilu pimoorunneqarnerannik takutitsipput. Canadamiut inoorlaartaasa akornanni qalatsip inalugartaaneersumik aammik misissuinerit takutippaat, meeqqat naartuunerminni kviksølvimik mingutsinneqalereersimasartut, qularisassaagunangitsumillu peroriartornerminni eqqarsartaatsimikkut nalinginnaasunit kinguarsimanerunissaannik periarfissaq angisuupilussuusoq misissuisimasut allaaseraat. Aamma Canadami Nunavimmi takuneqarpoq meeqqat aqqanilinnik ukiullit, kviksølvimillu sunnerneqasimasut, qaratsamikkut akornuserneqarsimasut eqqissiviitsupilussuanngortarsimammata (ADHD-rtut). Kiisalu Savalimmiuni misissuisimanerit takutippaat meeqqat nartuunerminniit kviksølvimit sunnerneqarsimasut kingusinnerusukkut malinnaaniarnermikkut akornuserneqarsimasuusartut, aalasaasiat, eqaamasinnaanerat kiisalu oqaloriaasiat akornuserneqarsimasuusarsimallutik. Savalimmiuni meeqqat misissuiffigineqartut 22-nik ukioqalernissaasa tungaannut malinnaavigineqarsimapput, qaratsaminnilu akornutigilersimasatik perornerminni attatiinnarpasittaraat ilimagineqarpoq.

Kalaaliminerniit nunat killiit nereriaasiannut nuukkiartorneq imminermi kviksølvimik mingutsitsinermik piiaajartuaarsinnaassagaluarpoq, kisiannili uku taartit inuussutissakinnerugunik peqqissuuniarneq ajornarnerulissaaq, peqqinnannginneralutik, sukkoqarneralutik, inuussutissartakinnerusunik orsoqarneralutik, vitaminikinneralutik peqqinnanngitsunillu orsortaqarnerullutik. Peqatigisaanik kalaalimerngit inuussutissaqarniarnikkut, piorsarsimassutsikkut, sulinngiffimmi sammisatut pingaartutut aammalu angerlarsimaffiit aningaasaqarnerannut ilaalluinnnarnerat pingaaruteqarluinnarnerallu tammassaaq. Assersuutigalugu Nunavumi misissuinerit takutippaat, inersimasut sumiiffimminneersunik aalisakkanik nerisaqarluartartut aavisa akuat orsukinnerusoq, sukkukinnerusoq, uummalluppiarneq ajortut, taqqamikkullu milittoorpiarneq ajortut, taakku tamarmik inersimasoqatiminnit niuertarfimmeersunik nerisartuinnarnut sanilliullugit nappaatit siulini taakkortukkavut atugarinnginnerujussuugaat.

Ajornanngitsunnguarnik aaqqiissutissaqartoqanngilaq, allaaserinnittullumi eqqaasitsissutigaat mianersortumik sunillu tamanik sapinngisamik eqqarsaatiginninniaqqaarluni pitsaaqutit ajoqutillu nalilersorluaqqarlugit tatigeqatigiinnermik akaareqatigiinnermillu aallaaveqarluni paasissutissat Issittup inuinut tamanut, taakkulu naalakkersuinikkut aqutsiveqarfiinut tamanut apuunneqartariaqarput. Savalimmiomiut takutereerpaat paasissutissiilluarnikkut nereriaatsit ajornanngitsumik allanngortinneqarsinnaanerat. Tamaakkaluartorli mingutitsinermik ajornartorsiuteqarnermut aaqqiissutaasinnaasutut aqqutiginiarnissaa naammanngilaq. Ajornaatsuinnaasimanngilaq aammalu ataavartussamik aaqqiinerunani, taamalu ulluinnarni inuusaaseqartunut ilisimatuussutsikut paasisanik apuussuiniarneq pisariaqarluinnartuuvoq. Qanorluunniimmi ikkaluarpat navianaateqartunik assigiinngitsunik Issittumut mingutsitsineq uninnavianngilaq milliartulernaviaranilu, tamakku mingutsitsissutit atorneqartartut pinngortitarsuarmullu kuutsinneqaannartartut millisarneqarlinngippata atorunnaarneqanngippataluunniit.

Kviksølvimut tunngassuteqartut

Kviksølvi saffiugassaavoq (pinngoqqaatit ilaat) pinngortitamilu nassaassaalluni. Inuit iliuutsimikkut kviksølvip aalaanik silaannarsuarmut qaffatsitsisarput, tappavanilu allanngortarput uumaatsumillusooq iluseqalerlutik nunarsuarmullu uteqqillutillusooq ”nakkaasarlutik” ilarsuilu aallaavimminniit kilometererpassuarnik ungasitsigisumut nakkaassallutik. Nakkaasut tamakku nunami uumassusillit isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut allangortittarpaat methylkviksølvinngortillugit, taamaaligaangamilu sananeqaateqalersarpoq uumassusilinnut akulerussinnaanngorluni. Methylkviksølvi kviksølviinnarmit navianarnerujussuuvoq, methylkviksølvi uumassusillit celliinut sitserullunillusooq akuleruttarpoq. Sitserullunilusooq pereeraangami uumassusillit orsuini nassaassaalertarpoq, assersuutigalugu qaratsami, qarasarlu annikitsuarannguamilluunniit methylkviksølvimik akoqaleraangami taanna qaratsami siaruaassinnaasarpoq qaratsap ineriartorneranik akornusissinnaalluni.

Methylkviksølvi ermup naasuaranut uumasuaraanullu pisarpoq, taakkulu aalisakkanit nerineqartaramik imaluunniit imaani miluumasunit naggataagullu inunnit nerisarineqartartuummata methylkviksølvi taamaalilluni uumasut nerisareqatigiiaarnerannut ”pulasarporlusooq”. Tamaalu uumasoq alliartortillugu mingutsitsinerup sunniutaanik eqqugaaneruleriartortarpoq. Aamma inuit eqqugaaqataapput – pingaartumik inuiaat Inuit. Inuit timiminni kviksølveqalersarnerat uumasut miluumasut mingutsitsinermit eqqugaanerattullu qaffasitsigilersimanerat ilisimatuussutsikkut misissuinerit 2010-meersut uppernarsarpaat.