Nunatta niisaa namminiussuseqartuuvoq Saqqummersinneqarfia 22.03.2022
Nunatta niisaata (Phocoena phocoena) Atlantikup avannaatungaani niisat assiginngilai. Pinngortitaleriffiup tamanna ilisimatusaqataaffiginikuusaa pillugu qanittukkut ilisimatusarnermut atuagassiami Ecological Genetics and Genomics-imi saqqummersinneqarpoq. Ilisimatusartartut niisat 68-it DNA-vi, orsui, miluuttui il.il. misissuiffigisimavaat, Nunatta Kitaaneersut, Islandimeersut, Newfoundland-imeersut, Gulf of St. Lawrence-meersut. Niisat 18-it Nunatta Kitaaneersut satellitsikkut aamma malinnaaffigisimavaat.
Nunatta Kitaani uumasoq
Nunatta kitaani niisa atlantikup avannaani niisannut ilaanersoq allaanerussuteqarnersorluunniit sivisuumik eqqartugaasimavoq. Siornatigut timaasa sannaasigut misissuinerit takutereerpaat allaanerussuteqartuusut, inaarutaasumilli inerniliisoqarnikuunani. Misissuinerit kingulliit iluatsissinnaasimapput Nunatta Kitaani piniartut misissugassanik tigusiffiginnittarsimanerisigut, piniartullu Maniitsumeersut satellitsikkut nalunaarsuuteqartartunik ikkussuisinnaasimanerisigut.
Niisat nunatsinneersut qallunaatut ”økotype”-nik taaneqartarput, tassa uumasut – naasulluunniit – avatangiisinut aalajangersimasunut tulluarsarsinnaasimasuusut, taamaalillutillu immikkut piginnaaneqalerlutillu ilisarnaateqalertartut, uumasoqatigisaminnik immikkooruteqalerlutik. Nunatta niisaanut tunngatillugu timaasa sannaasa katiterneri (DNA-visa ilisarnaataat), aalariaasii, (satellitsikkut malinnaaffigineqarnerisigut paasineqarlutik, Takussutissiaq 1), isikkui, kinguaassiortarneri, orsuisa katitigaaneri, arrortikkuminaatsunillu akoqarneri, bakteriai, miluuttuilu pineqarput. Taakkunani tamani nunatsinni niisat atlantikup avannaani niisanniit allaanerussuteqarput.
Uumasut imaani uumasut akorngini uumasoqatigiiaat sakkortuumik ataatsimuussusillit akornganni – soorlu niisat aarluillu akornganni – immikkut kulturimik uumasoqatigiiaassutsimillu pilersitsisoqartartoq paasinarpasippoq. Nunarsuatsinni aarluit aarloqatigiiaanut assigiinngitsunut immikkoortinneqarsinnaapput, nunarsuatta imarpissuini assigiinngitsuni sumiiffinni uumaffimminni aalajangersimasunik nerisaqalertarlutik tulluarsartarsimagamik. Assersuutigalugu atlantikup avannaani aarluit ilaat aalisagartuinnartartuusut, ilaat miluumasunik allanik soorlu puisinik nerinerusarput.
Siku avatangiisillu ingiaqatigalugit
Issittup arfii – qilalukkat qernertat, qilalukkat qaqortat, arfiviit aasaanerani imaani ammasumi neriniarfigisartakkaminniit piaqqiorfigisartakkamik akorngini ingerlaartartut ukiukkut sikorsuit immallu ammaffiini pikialasuni uumasuartartut, akerlianik niisat allatut periuseqarpasipput. Aasaanerani Nunatta Kitaani peqarfiulluartuni nerisassarsiorlutillu piaqqeriarlutik, taava ukiumi sikoqalernerata nalaani Davis Strædep kujammut kangisinnerusortaani, Labrador-ip imartaata kangiatungaani, Atlantikullu qeqqata nalaani sikoqanngitsumut illuartarput. (Takussutissiaq 1 qulaaniittoq).
Niisat ukiup ingerlanerani Kalaallit Nunaata Kitaaniit kilometerinik tusindtilikkuutaanik arlaqartunik kujavartaraluarlutik, taamaattoq piaqqiorniarlutik Nunatta Kitaanut uteqqittuaannavipput. Taamaalillutik niisanik allaneersunik akoorneqarneq ajorlutik. Niisaqatigiiaat allat aamma taamatut inissisimasarput, niisanik allaneersunik akoorneqassanatik. Sortehavimi, Afrikallu avannaata kitaani Mauretaniameersut, Spaniap avataaneersut, Tuluit Nunaata kujasissuaneersut, aammalu Kattegat/Østersøenimi niisaqatigiiaat immikkooruteqarput tamarmik. Ilisimagineqarpoq niisaqatigiiaat taakkua sermersuaqarujussuarnerata kingulliup kingorna piulersimassasut: Sermersuarujussuaq tunuartitermat taava sumiiffiit avatangiisillu nutaat pilersimapput, niisap uumaffigilersimasaat, taamanimiilli ineriartorfigalugit tulluarsaaffigisimavaat. Uumasut avatangiisillu ”ingiaqatigiinneri” tamakkua ima isumaqalersitsipput, uumasoqatigiiaat sumiiffimminnut piffissamullu uumaffigisaminnut tulluarsartarsimassasut. Imaappoq taamaaginnartoqanngitsoq; uumaniarnermut tunngasut allanngoraangata taava uumasoqatigiiaat aamma tulluarsartarput. Kalaallit Nunaata Kitaani niisaqatigiiaat timaanni kingorngussaasa 15%ii nunani saniliini niisaqatigiiaaneersuupput, tassa Canadamiit Islandimiillu. Nunatta Kitaani niisat Canadaminngaaneersoorpasipput. Sooq taamaattoqarnersoq qangalu pisimanersoq ilisimaneqanngilaq, ungasinnerusumulli isigissagaanni takkussuuttut nunatta kitaani niisaqatigiiaannut allannguisinnaassapput. Tamannali annertunerusumik ilisimatusarfigineqartariaqartoq ilisimatusartartut isumaqarput.
Kalaallit Nunaata immikkut akisussaaffia
Kalaallit Nunaata niisaatimi immikkuullarilluinnartup aqutsiffiginissaa nammineq immikkut akisussaaffigaa. Kalaallit Nunaanni niisat 100.000-it missaannik amerlassuseqaramik suli amerlaqaat (2015-imi kisitat) niisallli aamma nunatsinni pisarineqarnerpaajusarput. Piffissami 2015-2020 niisat ukiumut pisarineqartartut 2.000 aamma 3.300-t missaannik amerlassuseqartarput. Atlantikup Avannaani imaani miluumasunut ataatsimiitsitaliarsuaq, NAMMCO 2021-mi naliliivoq Kalaallit Nunaanni niisanik pisaqartarneq piujuartitsiniartumik ingerlanngitsoq, innersuussutigalugulu ukiumut pisarineqartartut 1.900-nik ikinnerusunut appartinneqartariaqartut.
