Arfivik

Tunumi arfivik suli inersimasunngunngitsoq. Ass.: F R Merkel

 

 

Biologi

Arfivik 50 tonsinik oqimaassuseqarnermigut uumasuni uumasuusimasuni oqimaannerpaat ilagaat. Arfivik 18 meterit tikillugit takissuseqalersinnaavoq aamma arfeqatiminit oqimaaqatiminit naannerulaarpoq silinnerullunili. Arfiviup timaa tamangajammi qernertuuvoq, alleruata ataa qaqortuusoq eqqaassanngikkaanni. Arfivik ukioqqortusiartortillugu singernera sarpiilu qaqortikkaluttuinnartarput.

Nerisaat

Arfiviit soqqaliupput taamaattumillu kiguteqaratik. Soqqaat tassaapput nassuit pladet qarngisalu qilaavaniittut. Arfiviit soqqatik taratsup oqummiussamik silammut suppunnerani uumasuaqqanik nerisassaminnik uninngatitsissutitut atortarpaat. Arfiviit nerisaat tassaanerupput uumasunit planktonit. Arfiviit kinguit  Calanus hyberboreus-it nerisarinerusarpaat. Arfiviit nerisassarsiortut arriillisillugit assilisat uani atuakkit.

Arfiviit uumasunit planktoninit piffissap ilaani aalajangersimasumi naammattoortakkaminnik amerlasoorujussuarnillu pinngitsuuisinnaanngillat kisiannili issusoorsuarmik 50 cm tikillugu issutigisumik orsoqarnertik pissutigalugu piffissani nerisassaalatsitsiffiusuni sivisuumik uumasinnaagunarput.

Kinguit, tamakku arfivinnit nerineqartarput Ass.: F Ugarte

Arfiviit 20-t sinnerlugit ukioqaleraangamik aatsaat piaqqiorsinnaalersarput. Piffissami tamatumani 13 meterit missaanni takissuseqartarput. Arfiviit arnavissat upernassakkut immaqa marsi-apriilimi naartulersarput ukiullu ataatsip missaani naartusarlutik. Tamatuma kingorna uiaat  maaji-juunimi erniusarput, tamakkulu 4 meterit missaanni takissuseqartarput. Arfiviit ukiut pingasut-sisamakkuutaarlugit ataasiinnarmik piaqqisarput. Akerlianik arfiviit 200-t sinnerlugit ukioqalersinnaagunarput.

 

Arfiviup saarngi Københavnimi Zoologisk Museumimiittut, tassani soqqarsui takuneqarsinnaapput. Ass.: L M Rasmussen

Arfiviit soqqallit ilaattut attaveqaatiginninnermut atortakkaminnik nammineq erinniortarput arfiveqatitillu akunnerminni attaveqatigiinnerminnut atortakkaminnik. Arfiviit erinarsornerannut tunngasut uani quppernermi linkilikkat annersumik paasisaqarfigisinnaavatit.

Siammarsimanerat ingerlaartarnerallu

Arfiviit 39it 2009mi 2010milu satellitsikkut attaveqaatilikkamik Qeqertarsuup Tunuani nalunaaqut, taakkua qanoq ingerlaartarnersut qulaani takuneqarsinnaavoq. Qaammatini sorlerni arfiviit sumiittarnersut qalipaatit takutippaat.  Paasissutissanik aallerfik Niels et al. 2015.

Immap assinga sumiiffinnik taaguutitalik.

Arfiviit arferni soqqalinni kisiartaallutik inuunertik tamaat Issittup imartaaniittarput. Nunat tamalaat arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuata (IWC) arfiveqatigiit assigiinngitsut tallimat aallaavigisarpaa, tassalu arfiveqatigiikkuutaat imartani ukunaniittut: Okhotske Hav, Berings-Chuckhi-Beaufort Havet, Foxe Basin-Hudsonip Kangerliumarnga, Baffinip Kangerliumarnga-Davisip Ikerasaa aamma Spitzbergen. Misissuinerillu ilimanarsisippaat arfiveqatigiit Foxe Basin-Hudsonip Kangerliumarnga aamma Baffinip Kangerliumarngani aamma Davisip Ikerasaaniittartut arfiveqatigiiusut ataatsit. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut Canadap nunattalu imartaanni arfivinnik qaammataasanut nassitsissusilersuinerminni ilaatigut paasisimavaat arfiviit nunatta Kitaata imartaaniittartut arfiveqatigiit amerlanerusut Foxe Basin, Hudsonip Kangerliumarnga, Hudsonip Ikerasaa aamma Qeqertaaluup kangiata sineriaata avataaniittartut ilagigaat (arfiviit ingerlaartarnerannut immap assinga takuuk

Kitaata imartaani arfiviit siammarsimanerat

Arfiviit ameraasaannik misiligutit takutippaat arfiviit Kitaata imartaaniittartut ingammillu Qeqertarsuup Tunuaniittartut tassaasut arnavissat utoqqaat (arnavissat nunatta Kitaata imartaaniikkumanerusartut atuakkit). Upernaap ingerlanerani arfiviit Kitaata imartaa qimattarpaat taavalu Baffinip Kangerliumarnga ikaarlugu Lancaster Sound’ip kangiata tungaanut ingerlaartarlutik (najukkani sumiiffiit taaguutaat immap assingani takukkit).

Tunumi arfiviit siammarsimanerat

Kalaallit Nunaata kangiani aamma Svalbardip eqqaani Grønlandshavet’imi Europamiut 1600-kkunni arfanniartalerput. Aallaqqaammut nunani baskiskiusuni arfanniat Biscayenimi arfanniartarnerminnik misilittagartuut arfivinnik minngaatsunik arfanniartinneqartalersimapput. Kingusinnerusukkut ingammik Hollandimiut Tuluillu umiarsuaataat arfanniarnerusalerput. Piffissami 1675-imiit 1719-ip tungaanut Grønlandshavetimi aamma Svalbardip eqqaani arfiviit 25.000-t missaanniittut pisarineqarsimapput. Taama siusitsigisukkut arfivinniartarnerup kingunerisaanik 1800-kkut aallartiinnartut arfiviit ima ikitsigilersimapput aallaat arfanniat sumiiffimmut ungasinnerusumut tassa Davisip Ikerasaanut arfanniariartortalersimallutik.

Arfiviilli Tunup aamma Franz Josef Landip akornanni sumiiffinniittut nunguvissorneqanngillat. Sumiiffimmi suli ataatsimoortukkuutaanik ikittunik arfiveqartiterpoq ilaatigullu Illoqqortoormiut eqqaani akuttunngitsumik arfivinnik takusoqartarpoq. Naak arfiviit ukiut 100-t sinnerlugit piniaqqusaasimanngikkaluartut arfiviit amerliartornerat malunnaateqarpianngilaq. Immaqa immami annertuallaami ikittuinnaanertik taamaalillutillu nuliarnissaminnut qaqutiguinnaq periarfissaqartarnertik pissutigalugu. Nuannaarutigineqaqisumilli  arfiviit arnaviat angutiviallu kinguaassiornialersut 2017-imi Grønlandshavet’imi naammattoorneqarsimapput.

Kalaallit Nunaanni killiffik

Arfiviup sarpii. Ass.: F Ugarte

 

Arfivik miternit qulaanneqartoq. Ass.: F Ugarte

Davisip Ikerasaani Baffinnillu Kangerliumarngani arfiviit ukiuni kingullerni amerliartorpasikkaluartut, arfanniartartoqanngikkallarmat 12.000-t tikillugit amerlasusaasimasoq suli nallinngilaat. Taamaakkaluartoq arfiviit IUCN-ip nunarsuaq tamakkerlugu uumasut nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffiutaani navianartorsiunngitsutut aamma Kalaallit Nunaanni uumasut nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffianni navianartorsiunngajattutut oqaatigineqarput.

Kalaallit Nunaata imartaani nipiliortoqaraluttuinnarpoq soorlu umiarsuit angallannerat, silaannarmi angallannerit nipiliornerat, aatsitassarsiornerit, immap naqqani assaanerit aamma immap qaani sanaartornerit nipiliortitsimmata. Uumasut uumaqasotimik nipiliornerannik tusaasaqarnissaminnik pisariaqartitsisunut nipiliornerit ajoqutaasinnaaqaat. Nerisassarsiorfigisartakkami nipiliortoqarpallaarnerata kingunerisaanik uumasut allamut nuunnissartik toqqarsinnaasarpaat.

 

Arfiviit 1932-miilli piniaqqusaajunnaarput. Taamaakkaluartoq Ruslandimi, Alaskami Canadamilu Inuit namminneq atugassaminnik ikittuinnarnik arfivittassinneqartarput. Nunatsinni arfiviit 2008 tikillugu piniaqqusaanngilllat. Tamatuma kingorna nunat tamalaat arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuata IWC-ip piffissami 2008-2012-mi ukiuni tallimani atuuttussamik Kitaata imartaani ukiumut marlunnik arfivinnik pisassiissutinik tunniussivoq. Arfivinnik pisassiissutit arfiviit missingiinermik amerlassusaannik tunngaveqarput taamaattumillu arfiviit ikiliartornissaannut sunniuteqassagatinneqaratik.

Ilisimatusarneq ingerlatsinerlu

Pinngortitaleriffik Qeqertarsuup Tunuani arfiviit pillugit annertuumik ilisimatusarsimavoq. Qaammataasanut radiokkullu nassitsissutit iluaqutigalugit arfiviit oqaluttuassartaannik iluaqutaasumik ilisimasanik pissarsiffiulluartumik piniartut Qeqertarsuarmeersut suleqatigalugit  arfivinnik nalunaaqutsersuisoqartarsimagami (2011-mi piniartut arfivinnik nalunaaqutsersuinerat atuaruk). Tamanna ilutigalugu arfivinnit misissukkanit misiligutissanik tigooqqaasoqartarpoq aammalu arfiviit ukiumut pisarineqartartut piniartunit misissorneqartarsimapput. Arfanniartarneq pillugu IWCmut, arfanniarneq pillugu malittarisassiortartumut ilisimatuussutsikkut siunnersuinerup ilaatut Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut nunatta imartaani arfernik angisuunik timmisartumit kisitsisarsimapput.

Arferit soqqallit assigiinngitsunik pingasunik kalerriisinnaasarput: 1) qatituunik assigiinngiiaartumik katitikkatut ittumik kalerrisaarisinnaavoq, 2) qatikitsunik akulikitsunik nalliuteqattaartunik kalerriisinnaasarput 3) erinnersornerit katitikkatut ittut uteqqiinertut ittut ataatsimik arlalinnilluunniit nuutilimmik kalerriisarsinnaapput.

Taaneqartut siulliit marluk soqqalinnit atorneqartaqaat, erinnersornerit qipoqqarnit, arfivinnit, tunnulinnit, tikaagulliusaaniillu atorneqarnerusartut. Kingullerni marlunni nipit ikittunnguit uteqattaartumik erinnersuutaanerusarput. Qipoqqaat erinnersornerat immikkuullarinnerullunilu aaqqissuussaanerusutut nipeqartarpoq, aammalumi misissuiffigineqarnerpaalluni. Nipit assigiinngitsut atorlugit erinnersornerusaramik.

Arfiviit erinnersortarnerat aamma immikkuullarissuuvoq assigiinngitsunillu periuseqarluni. Ukiut tamaasa erinnersornerit nutaat atorlugit tutsiuttarput, imminnut qallersorlutik erinnersortarlutik (annerusumik tamanna pillugu paasisaqarit UANI). Upernaap ingerlanerani arfiviit nipaarukkiartulertarput. Kisiannili erinaq ataaseq atornerulertarpaat, maajip qeqqata missaaniit nipangersimalertarput juunili Qeqertarsuup Tunua qimattarlugu. Ukiup tulliani erinnersornerit nutaat allat atorlugit takkuteqqittarput, tamanna annerusumik paasisaqarfigisinnaavat UANI.

Arfiviit aamma soqqalinnut allanut sanilliullutik nipit marluk ataatsikkut erinnersorfigisinnaavaat taamaattumik katitigaaneri aamma isiginiarneqarsinnaapput (arfiviit imminnut tulleerlutik nipit marluk atorlugit erinnersorsinnaanerat pillugu annerusumik paasisaqarsinnaavutit UANI). Erinnersuutit taamak qataassinnaatigisut uumasorujussuarmit taamak angitigisumeersuusinnaanerat aamma ilimananngikkaluarpoq – nalinginnaasumimmi uumasup angissusaa malillugit nipaat qataalluniluunniit qatituujusinnaasarami. Arfiviulli nipit tamaasa atorsinnaavai. Assigiinngiiaartorujussuarnimmi erinnersorsinnaasarami. Nipit qatituut atoraangamikkut Qeqertarsuup Tunuani tamarmi tusaaneqarsinnaasarpoq – tassa 125 km-it qaangerlugit ungasitsigisumiit tusaaneqarsinnaasarlutik. Qataannerusumik erinnersaaraangamik taamaallaat 10-30 kilometerit iluanni tusaaneqarsinnaasarput ilisimatusartartullu isumaqarput nipit qataannerit arfiveqatiminnut qanittuniittunut atortaraat (Arfiviit attaveqatigiittarnerat pillugu annerusumik paasisaqaruti UANI) Erinnersuutit arfivinnut qanoq isumaqartiginersut annerusumik ilisimaneqanngilaq, soorluttaaq ilisimaneqanngitsoq anguvisssat, arnavissat tamarmilluunniit erinnersaartartuunersut. Nalinginnaasumilli isumaqartoqarpoq erinnersornerit kinguaassiorniarnermut attuumassuteqarsinnaasut imaluunniit aappassarsiornermut attuumassuteqarsinnaasut imaluunniit erinnersortartut arfiveqatigiinni qanoq inissisimanerannut attuumassuteqartarnersut taamatut erinnersoortarnerat.

Satellittemut attaveqaatilimmik nalunaaqutsersuineq Qeqertarsuup Tunuani ingerlanneqartoq. Ass. A Isaksen