Kinguppaat/raajat

Itisuup raajaa, Pandalus borealis, siammarsimanerata kujasinnerpaaffia Nordsø-mi aamma Skagerak-imi, aammattaarlu USA-p kangiata sineriaani Gulf of Maine inissisimavoq. Siammarsimanerata avannarpasinnerpaaffia Barentshavet Norge-p avannaani, Island-imi, aammattaarlu Nunatta eqqaani Danmarksstrædet & Davis Strædet-imi inissisimalluni. Itisuup raajaa Manerassuup avannarpasissortaani uumasuuvoq, Alaska-mi Japan-illu avannaani nassaassaalluni.

Raajanut tunngasut makku Pinngortitaleriffiup pingaarnertut suliassatut sammisarai:

  • Kitaani uumassusilinnik misissuineq kilisaat Paamiut atorlugu (Aasakkut qaammatit marluk affarlu)
  • Paasissutissanik nalunaarsuineq suliarinninnerlu Umiarsuup ingerlarnanik nalunaarsuiviit (Logbøger) atorlugit (Ukiumut ataavartumik)
  • Raajanik misiligutissatut pisanit uuttortaanerit (Ukiumut ataavartumik)
  • Siunnersuutissap suliarinera
  • Aalisarnermut nakkutilliisunik ilinniartitsineq, raajat kilisaatini pisarinerini toqqaannartumik uuttortarsinnaaniassammatigit
  • Uumassusilinnik misissuinermi periutsit atorneqartut nalilersoqqinneri
  • Paasissutissat siusinnerusukkut katersorneqarsimasut misissoqqissaarneri, anguniarlugu paasisaqarnerulernissaq raajat angissusiisa ukiuisalu qanoq ataqatigiitsigineri
  • Piffinni ataasiakkaani raajaqassutsimik misissuineq paasiniarlugu ukiup ingerlanerani raajat kaaviiaarnerat
  • Atorfinitsitsisarnerup ingerlarnga paasiniarlugu
  • Kisitseriutsip atorneqartup amerlassusiliinerup qanoq inneranik qanorlu issaneranik inissiisup ineritikkiartortuarnerata suliarinera

Raajap uumasuunera

Pandalus borealis, arnaviaq

Itisuup raajaa kujammut Nordsømi Skagerak-imilu kiisalu USA-p kangimut sineriaani Gulf of Maine-mi nunavissuarnut atasuniittuuvoq. Najugaqarfii avannarlerpaat Norge-p avannaani Barentshavemiipput, Islandip eqqaaniillutik kiisalu Kalaallit Nunaata eqqaani Danmarkstrædemiillutillu Davis Strædemiillutik. Itisuup raajaa aamma Manerassuup avannarlersaani Alaskap eqqaaniittumiippoq Japanillu avannaaniilluni. Itisuup raajaa angutaaqqaarluni arnanngortartutut taaneqartarpoq. Tassalu imaappoq raaja inersimasuunermini ukiut siulliit marlussuit angutaaqqaartarpoq, tamatumalu kingornagut kinguaassiuutini nikittarlugit arnatullu uuma-
lerluni. Raajap suiaassutsini nikikkaangamiuk 7-9 grammit missaanni oqimaassuseqartarpoq, raajallu arnat angisuut 25 gram missaat tikillugit oqimaassuseqalersinnaasarput. Niaqqumi qaleruaata ataani arnavissap suassani uninngatittarpai. Suffilernissami suassat anguutaasa akornannut ingerlasarput tassungalu miluguuttarlutik. Ingerlaarnerminni suassat angutivissanit anisoorfigineqartarput pinngoriartulersarlutillu. Qaammatit arfineq pingasut missaanni arnavissap timaata tunua tungaaneereerlutik suaat tukertarput qullugissallu immap qatsinnerusortaani piumasaminnik sarfarsiataalersarlutik. Angissusissaq aalajangersimasoq angutinnagu qullugissat qullugiaanerup aqqusaagassartaat assigiinngitsut aqqusaaqqaarallartarpaat, aalajangersimasumillu angissuseqaleraangamik immap naqqanukarnialersarlutik. Qullugissap tukererneranit ukiut 4 missiliorlugit qaangiukkaangata raaja inersimasuinngortarpoq angutivissatullu uumasinnaalertarluni. Ukiut tulliuttut 2-3 taamaattuusarpoq, ukiunilu taakkunani qasseeriarluni nuliarsinnaasarpoq. Raaja 6-7-nik ukioqaleraangami suiaassutsini nikittarpaa, tassalu arnavissatut uumalertarluni. Raajat itisoormiut 50-mit 600 m missaannut ititigisumi uumasuusarput, najorajunnerullugu immap naqqa marulluusaasoq. Ullup unnuallu ingerlanerani assigiinngitsumik itissusilimmiittarput – unnukkut qaffattarlutik ullaakkullu appaqqittarlutik. Assigiinngitsorpassuarnik nerisaqartarput – ilaatigut qullugissanik, uumassusilinnikt toqunikunik, immap naasuinik uumasuaqqanillu assigiinngitsunik. Raaja nammineerluni aalisakkanit anginerusunit soorlu saarullinnit, nataarnanit, qaleralinnit kapisilinnillu nerineqartarpoq.

Biologit misissuisarnerat

1940-t naalerneranniit Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuivik/Pinngortitaleriffik raajanik misissuinernik ingerlassisarsimapput. Aallaqqaataani misissuinerit taamaallaat ingerlanneqartarsimapput sinerissap qanittuani Qeqertarsuullu tunuani, 1960-kkulli naalerneranniilli aamma avataani raajaqassusianik misissuisarneq ingerlatilersimavarput. Aallaqqaataani misissuisarnermi pingaartumik raajaqarfinnik nutaanik ujarlerneq ingerlanneqartarsimavoq, kiisalu naliliiviginiarneqartarsimalluni tunisassiarineqartalernissaminnut angissutsimikkut naammaannersut. 1970-kkut aallartinneranni qanoq amerlatigisut pisaasarnissaannik siunnersuuteqartarnertik biologit aallartissimavaat, tassa aalisarneq nungukkiartuutaanngitsumik ingerlanneqassappat.

1988-miit Pinngortitaleriffiup ukiut tamaasa julip aallartinneraniit septembarip qiteqqunneranut Kitaani raajaqassusia misissuiffigisalersimavaa. Pinngortitaleriffiup kilisaataataata Paamiut-p sumiiffiit (stationit) assigiinngitsut 250-t missaanniittut Kitaata sineriaani agguataarluarsimasut aalisarfigisarpai – tassa sumiiffiit raajaqarluartut raajaqarluanngitsullu. Paamiut aamma assigiinngitsunik itissusilinni aalisartarpoq, tassa 150 m-miit 600 m-mut itissusilinni. Taamaalilluta raajaqarfillit tamaviisa misissuiffigisarpavut, tassalu raajaqarfiunerusut aammalu anginerusunik raajaqarfiusut kisiisa pinnagit. Taamaalillutalu sumiiffinni ataasiakkaani qanoq raajaqartigissusia uuttortarsinnaasarparput.

Pinerit tamarluinnaasa kilisannermi ataatsimi pisat periaaseq assigeeqqinnaartoq atorlugu misissuiffigeqqissaarneqartarput. Pisat tamaasa immikkoortitertarpavut – raajat immikkut aalisakkallu allat immikkut. Aalisakkat assigiinngitsukkuutaartut tamarmik immikkut tamakkerlutik uuttortarneqartarput, tassa takuniarlugu tamarmik immikkoortitaarlutik pisanut tamarmiusunut naleqqiullutik qanoq annertutiginersut. Taassuma saniatigut aalisakkat ilaat peqqissaarnerusumik misissuiffigisarpavut – ilaatigut qalerallit suluppaakkallu. Taakkuninnga misissuinerit inerneri biologinut taakkuninnga misissuisunut atugassanngortinneqartarput. Raajanit pisaanit misiligutissaminernik tigusisarpugut, taakkulu peqqissaarnerusumik misissuiffigineqartarput. Siullermik raajat suussusertik tunngavigalugu immikkoortiterneqartarput. Itisuup raajaa (Pandalus borealis) tassaasoq aalisarnermi pingaaruteqarnerpaasoq suunini najoqqutaralugu immikkoortiteqqissaarneqartarpoq – sorlu arnavissat hovedrognillit, arnavissat benrognillit, angutivissat, nikikkiartortut kiisalu kisimiittut allanik isumalluuteqaannavissut. Kiisalu raajat tamarmik immikkut qaleruaasa takissusiat skydelære atorlugu uuttortarneqartarput. Paasissutissat katersorneqartut raajat qanoq issusiannik paasissutissiingaatsiartarput. Soorlu peqarfimmi qanoq amerlatigisut piaraanersut, naammattunik arnaviartaqarnersut kinguaassanik ingerlatitseqqittussanik, aalajangersimasunik utoqqaassusilinnik amerlasuunik akoqarnersut il.il. Paasissutissat nutaat ukiut siuliini misissuisimanitsinnut assersuunneqartarput.

Raaja pillugu massakkorpiaq Pinngortitaleriffimmi suliaasut pingaarnerusutigut makkuunerupput:

  • Kilisaat Paamiut atorlugu Kitaata sineriaani biologit misissuisarnerat (aasat tamaasa qaammatit pingajua qeqqata missaani).
  • Paasissutissanik logbogineersunik allattuiffiliorneq suliarinninnerlu (ukioq kaajallallugu ingerlanneqartartoq).
  • Raajanik misiligutissat aalisartunit pissarsiat uuttortarneqarnerat (ukioq kaajallallugu ingerlanneqartartoq).
  • Biologit siunnersuusiassaannik piareersaaneq.
  • Aalisarnermik nakkutilliisunik atuartitsineq, taamaalillutik siunissami raajat aalisarnermi pisarineqarlutik kilisaatinut toqqaannartumik ikineqarneranni uuttuisalersinnaaqqullugit.
  • Biologit misissuisarneranni periaatsit atorneqartartut nalilersuiffigeqqinneqarnerat.
  • Raajat angissusaat utoqqaassusaallu imminnut ataqatigiinnersut paasisimasaqarfiginerulerniarlugu paasissutissanik siusinnerusukkut katersorneqarsimasunik qulaajaaneq.
  • Raajat ukioq kaajallallugu inuusaasiat paasisimasaqarfiginerulerniarlugu sumiiffinni ataasiakkaani raajanik misissuineq.
  • Amerliartortarnerisa ingerlajartuaartarneranik misissuineq.
  • Raajat amerlassusaasa qanoq iliartornerat oqaatigineqarsinnaasunngortinniarlugu siulittuiffigineqarsinnaasunngortinniarlugulu kisitseriaatsimik ilusiliussassamik misissuineq.

Aalisartunit paasissutissat

Aammattaaq aalisartunit raajat pillugit paasissutissanik pissarsisarpugut – logbogini allattugaataannit, pisaanit namminernit kiisalu tunisineq pillugu.

Umiarsuit tamarmik pisatik pillugit logboginut allattuisartussaapput. Logbog-imi ilaatigut sumi aalisarsimanermik, qanoq sivisutigisumik aalisarsimanermik, pisat pillugit kiisalu pisarisoorsimasinnaasat pillugit paasissutissat allanneqarsimassapput. Paasissutissat tamakku ilaatigut raajat aalajangersimasumik amerlassusillit pisarinissaat anguniarlugu qanoq ilungersortiginissamut aammalu aalisarnerup sumi ingerlanneqarneruneranut takussutissatut atortarpavut. Paasissutissat tamakku ukiut siuliini assinginik paasissutissarsiarisimasatsinnut assersuuttarpavut assigiinngissuteqarnersut sumullu sammiveqalersimanersut naliliiviginiarlugu.

Ukioq kaajallallugu aalisarnermik nakkutilliisut kilisaatillu inuttaat aalisarnermi misiligutissanik katersisarput. Pisat passunneqalinnginnerini misiligutissat tiguneqartarput. Ilaat qeritinneqartarput Pinngortitaleriffimmullu ingerlatinneqartarlutik. Taakku Pinngortitaleriffimmi Paamiut-ni nammineerluta misiligutinik misissuisarnitta asserluinnaasulli misissuiffigineqartarput. Misiligutit allat aalisarnermik nakkutilliisunit umiarsuarmi uuttorneqartarput. Misiligutinit ilaatigut paasissutissarsiffigisartakkavut tassaapput aalisartut angissutsit assigiinngitsut (assigiinngitsunik utoqqaassusillit) qanoq atortarneraat. Tamatuma saniatigut paasissutissanik pingaaruteqartunik paasissutissinneqartarpugut, tassa qanoq amerlatigisut annaaneqartarnersut paasissutissinneqartaratta, soorlu mikivallaarnertik pissutigalugu tunineqarsinnaanngitsut (pisarisuukkat).

 

Biologit siunnersuutissaata piareersarneqartarnera

 

Paasissutissat tamarmik biologit misissuinerannit aalisartunillu pissarsiarineqartut Pinngortitaleriffimmi sammineqarlutillu misissoqqissaarneqartarput. Angusavut silarsuarmioqatigiit aalisarnermut kattuffissuannut NAFO-mut saqqummiunneqartarput, tassanilu oqaluuserineqartarlutik. Naggataatigut NAFO-p Namminersornerullutik Oqartussanut siunnersuusiassaq ilusilerniarsarisarpaa. NAFO-mi biologit nunanit assigiinngitsuneersut (ilaatigut Canadamit, Islandimit Kalaallillu Nunaanneersut) naapeqatigiittarput paasissutissallu saqqummiunneqartut imminnut assersuuttaqattaartarlugit nalilersuiffigisarlugillu. Taamaalioreeraangamik biologit raajat itisoormiut pillugit ataatsimoortumik siunnersuusiortarput, siunnersuusiarlu taanna Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqannginnermini NAFO-mi ilisimatuutut siunnersuisoqati-
giinnit nalilersorneqaqqeqqaarallartarpoq.

Pinngortitaleriffimmi angusavut nalilersuinivullu taamaalillutik Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqannginnerminni qasseeriarlutik Akukkunersiorneqaqqaarallartarput.

 

Raajarniarnerup oqaluttuassartaa kingumut qivialaarlugu

 

1940-kkut naajartorneranni Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuiviup Kitaata sineriaani raajanik misissuivinnerit siulliit ingerlattarsimavai, taamanikkullu sinerissap qanittuani raajaqarfiit pingaaruteqartut nassaarineqarsimapput. 1950-p missaani Kalaallit Nunaanni raajarniarneq aallartippoq sinerissap qanittuani Qeqertarsuup tunuani. Aalisariutit mikinerusut atorlugit raajarniarneq ingerlanneqarsimavoq, taamaalillunilu illoqarfinnut niuertoruseqarfinnullu pingaaruteqalersimalluni, allaat niuertoruseqarfiit immaqa inueruttussaagaluit inuerutinngitsoorsimallutik. Immaqa inuerukkiartornissaagaluamut taarsiullugu raajanut fabrikkit Qasigiannguani, Ilulissani kiisalu kingusinnerusukkut Qeqertasuarmi napparneqasimapput, taakkulu inui amerliartulersimallutik. Taamanikkut aamma avataani raajaqarnera ilisimaneqarsimagaluarpoq, kisianni tamaani annertuumik saarullinniarneq ingerlanneqarsimavoq, taamaattumillu raajarniarnissaq soqutigineqarpallaarsimanani. 1960-kkut qiteqqunneranni saarulliit pisaasartut ikileriarsimapput, taamaalillunilu raajat soqutigineqarnerat qaffariarsimalluni. Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuiviup avataata raajaqassusianik misissuisarnini piffissami tamatumani aallarnersimavai, piaartumillu paasinarsisimavoq avataani raajarnialernissamut periarfissarissaarluartoq. KGH-p kissaateqarneratigut misissuinernit paasisat ingerlaannaq avammut tusarliunneqarsimanngillat. Taamanikkut kalaallit aalisariutaat avataani raajarniarnissamut mikivallaarsimapput, KGH-llu annilaangatigisimasaa tassaasimavoq nunat allat umiarsuaasa ingiaallutik annertuumik aalisalersinnaanerat. Savalimmiormiut kilisaataasa avataani raajarnialernerat ilutigalugu misissuinernit paasisat avammut 1969-mi tusarliunneqarput.

KGH-p kilisaataataa siulleq raajarnialerpoq 1975-imi.