Natseq

Pusa hispida

Qeqertarsuup sulluani natseq. Ass: Carsten Egevang

Angissuserisartagaat
Kalaallit Nunaata imartaaniittartunit puisinit mikinerpaaq tassaavoq natseq. Inersimasut piaqqiorsinnaalersimasut angissusiat sigguiniit pamialluata nuuata tungaanut 1.10 m-imiit 1.60 m-erimut allanngorartumik angissuseqartarpoq, ukiuuneranilu pualanerpaagaangamik 50 kg-miit 110 kg-mut oqimaassuseqarsinnaasarlutik. Natsiit amerlanerpaat aasami salunnerpaasarput, tassami ukiuunerani oqimaassutsimik agguaqatigiissillugu pingajorarterutaata missaa angullugu oqilisinnaasarami.
Ilaatigulli pisaqartoqartarpoq natsernik anginernik 1.70 m-it tungaanut angitigisunik 150 kg-llu tungaanut oqimaatsigisunik. Natsiit angisoorsuit sumiiffinni aaliangersimasuniinniarnerusarput, natsernullu mikinerusunut sanilliullugit sumiiffigisartakkaminnut aalajaannerusarlutik.

Nerisartagaat

Kalaallit Nunaata imartaaniittartut natsiit amerlanerpaat Avannaani Tunullu imartaanni sikoqaqisuni uumasuusut eqalugaasanik themisto-nillu (kinguit ilaannik), immap ikeraniittartunik, nerisaqarnerusarput. Sikuneq ajortumili nerisaat assigiinngisitaarnerusarput, assersuutigalugu ammassannik, uukkanik krillinillu nerisaqarsinnaasaramik.

Natserup aqajarua themistonik imalik.

Themisto.

Kinguaassiortarnerat

Natsiit sikumi apusinerni qangattaliorfigisimasaminni martsimi aprilimiluunniit piaqqisarput, qangattat nunarsannik taaguuteqarput. Natsiat piaqqiarineqaqqammigaangamik 60 cm missiliorlugu takissuseqartarput, 4,5 kg missiliorlugulu oqimaassuseqartarlutik. Canadami sumiiffinni aalaakkaasumik sikusartuneersut paasissutissat takutippaat taakani, natsiaaqqat sapaatip akunnerini 6-7-ini miluttartut, arnamillu qimakkaangatik, agguaqatigiissillugu 88 cm angissuseqalersimasarlutillu 22 kg missaanik oqimaassuseqartalersimasut. Natsiillu miluttarnerisa sivisussusiannut qanoq sikkoritsiginera apeqqutaasartupilussuuvoq. Sikunik saatsersoqarfiit ilaannit, Okhotske-ip imartaanit, paasissutissat pissarsiarineqarsimasut takutippaat, tappavani natsiiaqqat sapaatit akunneri pingasuinnaat miluttartut. Arnavissat milutsitsinertik qaangiukkiartuleraangat unissimalaaginnartorluunniit nuliuffiginiarneqartarnerat aallarteqqittartoq ilimagineqarpoq. Angutivissat aqqaamariaasiisa (sivikitsuinnarmik aqqaamasaqattaartarnerat) allannguuteqartarnerat aammalu timimikkut kimmartiffeqartarnerisa ikeqartarnerisalu sikup ataani sumiiffigisartakkaminnik illersuiniarlutik paannittarneranneersuunissaat ilimagineqarpoq. Angutivissat nuliunermik nalaanni qinersiminneersumik kiinnamikkut aniatittakkaminnik imerpalasumik tipiliortitsikkajuttarput. Tipiliortitaminnik qangattat allullu ”naalagaaffiginiakkatik” tippassertarpaat, taamaanneranilu angutivissat neqaat allatut tipeqalerlutillu mamaqalersarput – tiggassunnilersarlutik. Tiggassunninneq sumiiffiit ilaanni ukiuunera naallugu natsersuarni angutivissani narlanngunartuusarsimavoq, tassa sikoqqaarneraniit tipittuliulertarsimammata, taamaattumillu nuliuunerup nalaannaani tiggassunnittartutut taaneqarsinnaanatik.

Natsermik piaralimmik sikumi qarajaliaasami takussutissiaq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Mamaartarnerat

Natsiit ataasiakkaat aprilip naalernerani mamaalereersarput, angutivissallu tigganniutigalutik mamaarsinnaasarput. Mamaartut majip ingerlanerani amerliartuinnartarput junimilu amerlanerpaasarlutik. Taamaalinerani natsiit agguaqatigiissillugu piffissap affaa angullugu sikumi seqinnisaartarput. Pingaartumik silaginnerani, seqinnerluartarluni kissannerani, taamaalinerani natsiit sikumi seqinnisaartut amerlalluinnartarput. Tamatut seqinnisaartarnermikkut meqqussatik sukkanerusumik naatinniartarpaat, seqernup kissaanik aap timimi kaaviiaarnera sukkanerulertarmat. Taamaalinerani natsernik kisitsinerit ingerlatinneqakkajuttarput. Angutivissat tiggassunniutigalutik mamaakkajuttarput, arnavissallu mamaajutigalutik piaqqaminnik milutsitsisinnaasarlutik.

Siammarsimanerat

Takussutisiap takutippaa natsiit assigiinngitsut siammersimanerat.

Natsiit Issittoq kaajalugu siaruarsimasuupput, nunarsuullu avannaani ukiuunerani aalaakkaasumik sikusartuni tamani siumugassaajuarlutik. Natsiit natseqatigiinnut assigiinngitsunut tallimanut immikkoortitersimasuupput, taakkunanngalu Issittup natsiivi (Pusa hispida hispida) natseqatigiinni amerlanerpaapput. Issittup natsiivisa amerlassusiat ilisimaneqanngilaq, qularutigineqanngilarli ikinnerpaamik 3 millioninit amerlanerussasut. Tassunga ilanngunneqarsinnaapput puiseqatigiit allat issittup natsiivinut attuumassuteqartut 1 millioninik amerlassuseqassangatinneqartut latiinerisut, Pusa hispida ochotensis, taaguutillit allalli natseqatigiit assigiinngitsut pingasut kujasinnerusup natsiivinik taaneqarsinnaasut (taakkunannga marluk tatsini uumasuusut) katillutik tamarmik 20.000 missaanni amerlassuseqarnissaannik missiliorneqatarput.

Killiffik

Natsiit Issittumi tamarmi siaruarsimasuunertik iluaqutigaat, puisinullu allanut ataatsimoorlutik piaqqeqatigiittartunut sanilliullugit ikilisapiloorneqarsinnaanermut immikkoortitaarlutik piaqqisarnertik illersuutigaallusooq. Aammami natsiit kalaallit namminneerlutik nalunaarsuiffianni nungukkiartortitaanermik ulorianartorsiortinneqartutut nalunaarsorneqarsimanngillat.

Aqutsivigineqarnerat

Kalaallit Nunaata imartaaniittartut natsiit piniarneqartarnerat aqunneqarnerallu pillugit suinnersuinerit NAMMCO´p ataani ingerlanneqartarput, taakkumi 1995-imi qinnuigineqarput natsiit pillugit siunnersuinermik suliaqaqqullugit ilaatigut natserpassuarnik pisaqartarneq piujuartitsiniarnermik tunngaveqarnersoq misissoqquneqarluni. Taamatut suliaqartitsinerup takutippaa natsiit pillugit ilisimasat toqqammaviusussaagaluartut naammaannartorujussuunerat. Pingaartumik natsiit avataani sikorsuarni saatsersuniittartut pillugit ilisimasat annikitsuinnaapput. Taamaattorli natsiit ”nungutaanissamik ulorianartorsiortitaannngitsutut”, siammaseqalutik sumiiffini isorartoqisuni piaqqisartuunerat peqqusiullugu, nalunaarsorsimasuullutik. Natsiit amerlanerpaartaat piniartunit ungaseqalutik uumasuupput. Taamaattorli piniagaanerisa nalunaarsorsimanerat misissoraanni takuneqarsinnavoq pisaasartut amerlanerpaartaat natsiit inereqqammersuusarmata, tammaattoqarneratalu kingunerisaanik natseqatigiit ineriartoqqinnissaraluat ajornerulersinneqartarpoq. Sumiiffinnilu aalajangersimasuni piniagaavallaarsimappata ikiliartortitsisoqalersinnaavoq (taamaattorpaaloqarporlu aamma), taamaattumillu sumiiffigisami amerliseqqinnissaat anguniarlugu aqutsinikkut sukaterinerit aqqutissaasinnaapput.

Natsiit killiffiat NAMMCO´mi 2022-mi naliliiffigineqaqqittussaavoq. Taamanikkussamut nalunaaqutsersuisarnerit taamaalillunilu natsernik malinnaaviginittarnernit natseqatigiit assigiingitsut (taakkua qaqutigorsuaannaq akuleruttarput, imaluunniit immikkoorluinnarlutik uumasarput) immikkoortinniarnerinut paasissutissat pissarsiarneqarsimasut atorneqartussaap- put. Aatsaat taamaliornikkut ilumut piniagaanerisa piujuartitsiniarnermik tunngaveqarnerat paasineqarsinnaavoq.

Ilisimatusarneq

Natseq angisooq Kangiani, immap tarajoqassusaanik kissassusaanillu uuttortaasartumik dataloggerilik, (satellitsikkut) nassitsisartoq.

Natsiit sumiiffinni assigiinngitsuniittartut pissusimikkut assigiinngitsorujussuusarnerat paasineqarsimavoq. Sumiiffiit ilaanniittartut uninngaavartorujussuusinnaasarput, allaniittullu allat avalallutik sumorsuaq ingerlaarsinnaasarput. Taamaattumik natsiit siaruarfigisimasaasa misisissuiffiginiarnerat pisariullunilu akisuupilussuusinnaavoq. Qujanartumillu imaanik ilisimatusartartut puisit ilisimatusarnerminni iluaqutiginiarlugit nassaavat, tassalu immap katitigaaneranik (imaq tarajoqassutsimigut, kissassutsimigut nillissutimigullu itissutsini assiinngitsuni assigiinngisitaartarmat) uuttortaat qaammataasatigoortumik paasissutissanik katersanik nassitsisartoq iluaqutaasaleqaaq. Tassani paasissutissanik katersuisutut natseq iluaqutaaqaaq, tassami immami sikuusumi uumaniarnerusuugami. Angallammimmi immami sikuusartumi paasissutissanik katersiniarnissaraluaq sivisussaqaluni, akisussaqalunilu pisariusupilussuusussaagaluarmat. Taamaattumik natseq paasissutissanik katersuisutut atussallugu pitsassuuvoq, paasissutissat puisineersut imaaneersullu aammalumi puisit pissusiannut tunngasut ukiuni kingullerni katersorneqartartut amerlanerpaat natsiit iluaqutsiullugit katersorneqartarput.

Natseq nassitsissutitalik. Ass.:Aqqalu Rosing-Asvid.