Natsersuaq

Angissusaa isikkualu

Natsersuaq puiserujussuuvoq. Arnavissat inerluarsimasut 2 meterit missiliorlugit angissuseqalersarput angutivissalli agguaqatigiissillugu 2,60 meterit missiliorlugit angitigilersarlutik. Angutivissat arnavissanit nerinnarnerulluarlutillu oqimaannerusarput. Natsersuit mamaareernerup kingornatigut juulimi salunnerpaasarput (meqqutik katattarpaat nutaanillu meqqutaartarlutik), taamaalineranilu arnavissat inerluarsimasut 150-200 kg missiliorlugit oqimaassuseqartarput, angutivissalli inerluarsimasut 250-300 kg oqimaassuseqartarlutik. Ukiuunerani aasaanerani oqimaassutsimik 50 %-ianik oqimaannerulersarput (arnavissat 300 kg-t angutivissallu 450 kg-t pallillugit oqimaassuseqalersinnaasarlutik). Angutivissap arnavissamit allaanerunini aamma qingaatigut takuneqarsinnaavoq, angutivissap qinngani pullassinnaasarmagu, sorlummigullu saamerlikkut anillattartumik balloniusamik pullaasarluni.

Nerisaat

Natsersuit nerisamik amerlanersaat avataani nerisarpaat kisiannili avasissumiitillutik sutortarnersut ilisimaneqanngilaq. Sinerissap qanittuanili aalisakkat angisuut, soorlu qalerallit, suluppaakkat saarulliillu aammalu amikut nerisarinerusarpaat. Natsersuit orsutaata seernartortaannik misissuinerit takutippaat natsersuaqarfiusut amerlanersaanni siammarsimasunik suluppaagaasanik (Argentina silus) natsersuit aamma nerisaqarluartartut.

Kinguaassiortarnerat

Kalaallit puisaat allat assigalugit natsersuaq tallimat eqqaanni ukioqaleraangami kinguaassiorsinnaanngorajuttarpoq (ilaat ukioq ataaseq marlulluunniit siusinnerusukkut kingusinnerusukkulluunniit). Ukiuunerani natsersuit inersimasut aalajangersimasumik piaqqivigisartakkaminnut katersuuttarput piaqqillutillu (siammartarfiat amerlassusiallu takuuk). Marsip aallartilaarneraniit apriilip ingerlalaalerneranut piaqqiorsinnaalersarput, amerlanerpaalli marsip affaa kingulleq piaqqiffigisarpaat. Natsersuaaqqat inooqqaaraangamik 1 meter missiliorlugu angissuseqartarput 23-30 kg-nillu oqimaassuseqartarlutik. Ullut sisamaannaat miluttarput, natsersuaaqqalli ulluni taakkunani ullormut 7 k-tg inornagit oqimaallisarput. Piaraq milukkunnaaraangat natsersuit nuliusarput taavalu piaqqatik imminnut isumagisassanngorlugit qimattarpaat. Mannissaq immutserneqarsimasoq avittariarluni toquusarallartarpoq. Aatsaat juulip naalernerani aggustilluunniit aallartinnerani mannik illissamut pisarpoq tassanilu nipilluni taavalu illaanngortussap alliartornini aallartittarpaa.

Mamaartarnerat

Natsersuit juunimi-juulimi mamaarniarlutik katersuuteqqittarput. Natsersuit Tunup Avannaata angiani piaqqisartut tappavani mamaartarput, natsersuilli Atlantikup kippasissuaniittartut Tasiilap eqqaani sikorsuarni katersuullutik mamaartarput.

Natsersuit inersimasut Atlantikup Kitaaniittut sumiissusersiniarneqarnerat. Takussutissiami natsersuit 29-t Canadami piaqqiortarfittut ornigarluartagaanninngaanniit Tasiilap eqqaanut mamaartarfiannut sumissusersineqarsimasut takuneqarsinnaapput (apriili-juuni, titarnerit qorsuit), aamma natsersuit inersimasut 21-t mamaartarfimminngaanniit mamaartarfimmut uterlugulu ukioq kaajallallugu (juuli-juuni, titarnerit aappalaartut) ingerlaartarnerisa takussutissartaat. (Paasissutissanik aallerfik DFO, Canada aamma Pinngortitaleriffik/Julie Andersenimit nunap assinga.)

Natsersuit Tunup Imartaani piaqqiortartut Norskehavip itinersaani nalinginnaasumik siumut utimullu ingerlaartartut nassitsissutit takutippaat. Natsersuit Kitaaninngaanneersut sumiissusersineqarneranni periutsinik tunngaviusumik aalajangersimasunik malitaqartartut, ataasiakkaannguit allamukartartut eqqaassanngikkaanni, paasinarsivoq. Piaqqiorfiup kingornatigut mamaartarfiit tungaannut aalajangersimaqqissaarlutik ingerlaartarput, tassalu Kalaallit Nunaanni Tunup Kujataani sikorsuarnut. Tassunga tungaanut ingerlaarnerminni ilaat Kalaallit Nunaanni Kitaata Kujataani sikorsuarnut qaqillutik qasuisertarput, piniartut ilaannut upernaakkut natsersuarniarnissaq pingaaruteqartarpoq. Mamaareernerisa kingornatigut (juulip naanerani-aggustip aallartinnerani) Kalaallit Nunaata Kitaata sineriaani qaqisarput, tassanili ingerlaartarnerat avataatigut pisarneruvoq, taamaattumillu malugineqarpiassanani. Atlantikup Kitaani natsersuit piaqqiortarfii pingasuupput, taakkunanilu paarlaasseqatigiittoqartarsimanissaa ilimagineqarpoq, sumiiffinni taakkunani amerlassutsit nikerarsinnaasarmata. Pingaartumik puisit Davis Strædemi Nuup avataani kiisalu Gulf of St. Lawrencemi sumiiffinni annertunngitsuni piaqqiortartut amerlassusaat ukiumiit ukiumut nikerartorujussuusarput. Piaqqat Davis Strædemi 1984-imi piaqqiarineqarsimasut 18.600-simassangatinneqarput, 2005-imilu 3.350-iinnaassangatinneqarlutik. Puiseeqqat aatsaat taama amerlatigisut (6.620) 2005-imi kisinneqarput (kisitsinernut siuliinut naleqqiullugit 1 1/2-5-riaammik amerlanerupput), piaqqalli amerlanerpaat (107.013) (91,5 %) New Foundlandip kangiatungaata Saavani 2005-imi kisinneqarput. Puiseqatigiit 1/5-iisa amerlaqqatai ataatsimik ukioqarsimassangatinneqartarput. Atlantikup Kitaani puiseqatigiiaat 2005-imi kisitsinerit tunngavigalugit 593.500-ssangatinneqarput. Atlantikup Kitaani natsersuit 2005-iminngaanniit pimoorullugu kisinneqarsimanngillat. Taamaattorli aataat New Foundlandip Saavani  2012-imi 2017-imilu kisinneqarsimapput, iluatsillugulu natsersuit aamma kisinneqarsimapput, 2005-iminngaanniillu assut ikileriarsimasut kisitsisit nutaat ajoraluartumik takutippaat, tassalu 2012-mi 2017-imilu kisitsinerit takutippaat 2005-imi piaqqiarineqarsimasut 38 %-iullutillu 36 %-iinnanngorsimasut. Piaqqiortarfiit siornatigut kisitsiffigineqarsimasut sumiinnersut paasiniarlugit Davids Strædemi 2024-mi timmisartumik ataavartumik misissuisoqarpoq, natsersuarnilli piaqqiortunik takusoqanngilaq. Tunup Imartaani 2011-mi, 2013-imi, 2017-imi, 2019-imi aamma 2023-mi kisitsisoqarsimavoq, pinerillu tamaasa kisitsit 80.000-inut qanissimavoq.

Newfoundlandip eqqaani aningaasarsiutigalugu piniarnerit natsersuit Atlantikup Kitaaniittut siusinnerusukkut ikilinerannut peqqutaasorineqarpoq. Pisarineqartartut taakku 1895-ip kingornatigut ikiliartulersimapput, 1918-illu kingornatigut ikiliartornerat sukkanerulersimavoq, tamatuma nalaani pisarineqarsimasut 23.000-iusimallutik. Taamanerniillu pisarineqartartut (ukiut ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni) amerlavallaarneq ajorput. 1980-kkut aallartinneranni aqutsinerit assigiinngitsut aallartinneqarput taamaalillutillu aningaasarsiutigalugu natsersuartarineqartartut ikilipput. Canadami natsersuaaqqat amiinik (bluebacks) aningaasarsiutigalugu iluaquteqarneq 1993-imiit inerteqqutaalerpoq. Canadamiut ukiuni kingullerni qulikkaani pisarisartagaat agguaqatigiissillugu, ukiumut/15-it, amerlassuseqarsimapput, ukiunilu tamani <80/natsersuit/ukioq-mut ikinnerusimapput. Kalaallinit pisarineqarsimasut 1996-imi amerlanerpaagamik 8.000-iusimapput. Taamanerniilli pisarineqartartut ikiliartorusaalersimapput, maannamut 1.500-nngorsimallutik. Natsersuit amerlassusaasa 1 %-iat ataallugu pisarineqartarsimanissaat ilimagineqarpoq. Taamaattumik taama ikitsigisunik pisaqartoqartarnera uumasoqatigiiaat ikiliartulersimanerannut peqqunngilaq. Uumasoqatigiiaalli annertuumik ilisimanerat ernummatigineqartariaqarpoq, Atlantikup Kangiani pissutsinut aamma eqqaanarmata.

Atlantikup Kangiata Avannaani natsersuit Sorsunnersuup aappaata kingornatigut aningaasarsiutigalugu pisarineqartartut ikileriarujussuarput. Ilisimatusartut naatsorsuinerisa ilimanarsisippaat maannakkut natsersuit amerlassusaat aningaasarsiutigalugu natsersuarniarneq sioqqullugu amerlassusiisa 10 %-igaat. Maannakkut aningaasarsiutigalugu natsersuarniartarneq 2007-mi unitsinneqarpoq, ilisimatuussutsikkullu misissugassanik arlalialunnguanik pisaqartarnernik taarserneqarluni. Tamatuma saniatigut piniartut Ittoqqortoormiormiut ikitsuinnarnik (ukiumut 10-t inorlugit) natsersuarnik pisaqartarput. Taama ikitsigisunik pisaqartoqartartillugu natsersuaqatigiit taakku amerlinissaat ilimagineqartariaqarpoq, kisiannili amerliartorneranik suli takussutissaqanngilaq. 2011-mi kisitsinerit takutippaat natsersuaqatigiit amerlassusaat maannamut aalaakkaasoq.

Atlantikup Kitaata nalaani natsersuarnik kisitsinerit akisupput annertullutillu, puisit taakku sumiiffimmi annertoorujussuarmi siammarsimasinnaammata. Canadami aningaasarsiutigalugu puisinniarnerit unitsinneqarmata kisitsisarnerit taakku aamma unitsinneqarput. Aataat natsersuillu piaqqiortarfii imminnut annertuumik qaleriittoorsimapput, aataallu misissuiffigineqarnerat natsersuit amerlanerpaataasa (90+%) piaqqiorfigisartagaanni New Foundlandip Saavani amerlassusaasa missiliorneqarnissaannut atorneqarsinnaapput.

Tunup Imartaani aataat natsersuillu piaqqisarnerat imminnut qaleriittutut pisarpoq, piffissaq sumiiffillu eqqarsaatigalugit, puisit taakku taamaalillutik ataatsikkut kisinneqarsinnaasarput. Norgemiut Tunup Imartaani aataanik ikitsunnguanik suli piniartarput, taamaattumillu puiseqatigiit taakku akulikitsumik ingerlaavartumik malinnaaffigineqartarput.