Nattoralik

Kalaallit Nunaanni timmissat anginersaat. Kalaallit Nunaanni nattorallit angisuujupput.

Ilisarnaataat: Nattoraliit sumiluunniit siammarfigisimasaanni Kalaallit Nunaanniittut anginersaapput. Nattoraliit aamma Islandimi, Norgemi Europallu kangiani Kamtjatka tikillugu siammarsimapput. Danmarkimi siornatigut nungutaavinnkuugaluarlutik 1995-imi nassaassaaleqqipput, tassaninngaanniilli aappariikkuutaat 20-t piaqqeqatigiittalersimallutik.

Suluisa siammarsimallutik isorartussusaat: 200 cm -245 cm. Arnavissat angutivissanit anginerupput.
Oqimaassuseq: 3,1-6,2 kg
Uumaqqortussuseq: Nunatsinni ilisimaneqartumik sivisunerpaamik uumasimasoq ukiut 21-t uumasimavoq. Alla Sverigemi suli uumasoq naammattoorneqarsimavoq 28-t sinnerlugit ukiulik.
Nerisai: Aalisakkat, ingammik eqaluit uukkallu, naajat, mitit, serfat, teriannissat ukallillu. Nattorallit inuusuttut qillornik nerisarput.
Inuusuttoq: Papia sigguilu taartuusarput.
Utoqqaq: Papia qaqortoq, niaqqumigut qaamaneruvoq, sigguilu sungaartuullutik. Siullermik piaqqiortarpoq 4-7-nik ukioqarluni.
Manniliortarfik: Apriilip aallaqqaataata missaani manniliulertarput. Manniit ataaseq imal. marluk. Ukiumut ataasiarlutik piaqqisarput.
Ivasarneq nattoralaallu: Ullut unnuillu 38-t ivasarput, piaqqat ullut 75-it qaangiukkaangata tingisinnaapput, kingornali ullut 40-t suli nerlerneqartarlutik.

Siaruaassimanerat

Nattoralik kitaani Kalaallit Nunaanniit Europa avannarleq kangianilu Asia aqqusaarlugit Beringstræde tikillugu siaruaqqavoq. Amerika avannarlermi qanimut eqqarlia nattoralik qaqortumik niaqulik uumasuuvoq.
Kalaallit Nunaanni nattoralik Kitaata Kujataani Nunap Isuanit avannamut Nassuttooq tikillugu piaqqiortarpoq. Ilulissat eqqaani ataasinnguamik nassaassaqartoq ilisimaneqarpoq. Nattoralitoqqat uumaffigisaminnit allamut nikippiarneq ajorput. Nattorallit piararsuit Kujataani ukiisarput.
Nattorallit sinerissami, aammali nunap iluani tatsit kuuillu eqqaanni piaqqisarput. Qaqqat salliarnartaanni qaavaniluunniit isikkivigissuni ulloqartarlutik. Islandimut Kalaallillu Nunaannullu sermersuaqarnerup kingulliup kingornatigut, ukiut 5-8.000 matuma siornatigut siammarsimassangatinneqarpoq.

Maanna nattoraleqassuseq

Kalaallit Nunaanni nattorallit piaqqiortartut 150-170-iinnaat missiliorpaa.

Piffissaq mianernartoq

Nattorallit piffissami martsip aallaqqaataaniit juulip aallaqqaataata missaanut avatangiisiminni allannguutinut mianernartorsiortarput, ullumik eqqaanni akornutaasinnaasumik naammattuuigunik manniliornissartik unitsiinnarsinnaammassuk.

Ulorianartut

• Unioqusitsilluni piniarneq
• Amerlasuut toqunartuinik toqunartuninneq, nerisarisanit pisat (ass. mitit)
• Ulluisa eqqaanni akornusiinerit

Illersugaanerat

1973-imiilli piniaqqusaajunnaarput.