Qipoqqaq

Qipoqqaap pinngortitaassusia

Qipoqqaq arferit soqqallit ilagaat. 12-15 meterinik takissuseqalersinnaavoq 25-30 tonsinik oqimaassuseqarluni. Ukiup affaani aasap nalaani Kalaallit Nunaanut nerisassarsioriartorlutik tikittarput, aalisakkanillu ataatsimoortukkaanik peqqunillu krillinik nerisaqartuuvoq. Qanini imermik ulikkaarlugu tamusseriarluni aniatillugu soqqarminut uniorartitsisarpoq. Tamussernerit tamaasa qanermi ilua imermik nammineq oqimaassutsimi affaa angullugu oqimaassusilimmik tamussertarpoq, tassa imeq 15 tonsit sinnerlugit oqimaatsigisoq. Taamaaliorsinnaavoq oqqani qanermilu naqqa qalatsini tikivillugu tasittaramagit poorujussuartut ilisillugit. Aasaanerani qipoqqaat Kalaallit Nunaata imartaani, orsunilluarniarlutik oqimaassiniarlutillu, annertugaatsiartumik nerisaqartarput. Taamaalillutik ukiap naalernerani kujavarterlutik piaqqiffissaminnut angalasinnaalersarput.

Siammarsimassusaat

Nunarsuarmi imarpissuit tamakkerlugit qipoqqaat nassaassaapput. Nunarsuamullu tamarmut siaruarsimasut sisamanngorlugit avinneqarput: Manerassuup avannarlianeersut, Atlantikumeersut, Imarpissuarmi kujallermeersut Indiske Oceanimeersullu. Qipoqqaat nunatsinnut tikittartut Manerassuup avannarlianeersuupput.

Ukiup affaani ukiuleriartuaarnerani kujasinnerusumiittarput. Qipoqqaat amerlanerit nunatsinni aasakkut takusartakkagut Haitip ungasinngisaani Silverbankimi Puerto Ricomilu piaqqisarput.

Qipoqqaap Pinngortitaleriffiup umiatsiaa, motoria qaminngasoq, alapernaasersorfigingaa. Asseq: T Boye.

Nunatsinni killiffiat

2007-imiilli Pinngortitaleriffiup nalunaarsorsinnaavaa qipoqqarniarneq pisassiissutitalerlugu piujuartitsiniarnermut iluaqutaasoq. Tamanna tunngavingalugu Arfanniarneq tunngavigalugu Ataatsimiitsitaliarsuup (IWC) 2010-miilli Kalaallit Nunaat qipoqqarnut pisassiissutinik tunisalerpaa.

Nuup Kangerluani qipoqqaq tipattoq. Asseq: F. Ugarte.

Ilisimatusarneq aqutsinerlu

Pinngortitaleriffiup qipoqqaat pissusilersortarnerat amerlassusiilu ingerlaavartumik misissugarai. Timmisartumiit kisitsisarneq, arferit amerlassusaat missigersorniarlugit, akuttuallaanngitsumik ingerlanneqartarpoq. Arfernik kisitsisarneq pillugu uani atuarit.

Arfernik ukioq 2000-imiilli arlaleriarluni nalunaqqutsersuisoqartareerpoq, qipoqqaallu arlalissuit qaammataasanut nassitsissutinik atortunillu allanik ivertitsivigineqartarput aqqaamasarnerat, ingerlaartarnerat nerisassarsiortarnerallu nalunaarsorniarlugit. Aamma arferit nipaat immiullugit/nipinik misissuinikkut qipoqqaat pissusilersortarneri misissugarineqartarput. Aammattaaq Pinngortitaleriffiup arferit Kalaallit Nunaata imartaani takuneqartartut, immikkut ilisarineqarsinnaanngorlugit assilisanik katersuinermikkut immikkoortitertarpaat.

Qipoqqaat aqqaraangamik sarpii nuikkajuttarput. Sarpiit tamarmik immikkuullarissunik milattaqartarput, taamaammallu ataasiakkaanik immikkut ilisarinninniarnikkut atorluarneqarsinnaallutik. Atlantikup avannarpasissuani qipoqqaat ingerlaartartut tusindilippassuit taamaasillutik allattorneqarnikuupput, tassuunalu takuneqarsinnaalluni arferit ukiumiit ukiumut nerisarfimminnut utikkajuttartut.

Nuup Kangerluani qipoqqaap anernera. Asseq: C. Egevang.