Qaleralik

 Qaleralik (Reinhardtius hippoglossoides) aalisagaavoq manissoq, ilaqutariinnut Pleuronectidae-nut (“manissut talerpimmut sammisut”) ilaavoq, taakkununnga aamma ilaalluni nataarnaq. Qaleralik nataarnamut paarlaanneqakkajuppoq, qalerallilli qulaat assigiimmik qasertoq-kajuartuusarput ataallu assigiinngitsuusarlutik tungujortoq-qasertumiit kajortoq-qasertumut, illuatungaani nataarnat qulaat olivenitut qorsorpaluttuulluni ataat qaqortuulluni.

Utoqqaassuseq

Qalerallit angutivissat arnavissallu alliartorneri assigiipput, arnavissat 25-it tungaannut ukioqalersinnaasarput (annerpaamik 125 cm), angutivissalli qaqutiguinnaq 11 sinnerlugit ukioqalersinnaasarlutik (annerpaamik 80 cm). Aalisakkap utoqqaassusaa paasineqartarpoq siunnaani titarnerit (= katersuunnerit) kisinnerisigut, qalerallilli arriitsumik alliartortarput, siunnaanilu titarnerit taamaalillutik akulikittarlutik, taamaasillutillu kisikkuminaattarlutik. Peqataanik siunnat aaliangersimasumik iluseqanngillat arlalinnillu saniatigut titarniusaqartarlutik (katersuunnerit ukiukkaartuunngitsut). Tamatuma kinguneranik qalerallit 10-15 ukiulinniit utoqqaanerusut ukiuisa titarneri kisikkuminaattarlutik.

Qaleralik siunnaajarneqarpoq Ass: Bjarne Lyberth

Kinguaassiorneq

Qalerallit arnavissat qulit missaanni ukioqaleraangamik kinguaassiorsinnaalersarput (≈ 60 cm). Angutivissat arfineq-marluk missaanni ukioqaliinnarlutik kinguaassiorsinnaalersarput (≈ 50 cm). Qalerallit kinguaassiorsinnaasut upernaakkut Davisstrædemiit – qularnanngitsumillu aamma Baffin Bugtimiit – Nuup avataani Davisstrædip qiterpasissuaniittumut suffisarfimminnukaasarput, tassanilu imarmi 1000 meteriniit itinerusumi suffiffeqarlutik. Arnavissat anginersai suaat 280.000 tungaanut suffisinnaasarput. Qalerallit kangerlunni allisarsimasut, Davisstrædemut suffiartortassangatinneqanngillat. Kangerlunnimi aamma immap kissarnerata appasinnera peqqutaalluni (1-2 °C) suaat aamma kinguaassisaatit ineritissinnaasanngilaat qaqutiguinnarlu suffisarlutik.

Suaat 4 mm missaani silissuseqartarput ullullu 50-60 ineriartoreerlutik tukertarlutik. Qaleraleeqqat qullugiaasat 10-12 mm-isut angissusillit majimiit augustip naanissaanut immap killingusaani/ikerani 50 meterimiit ikkannerusumiittarput, tassani alliartuutigalutik sarfarsiataartarlutik. Sapaatit akunnerini siullerni arlalinni tukerlaap suaap qeqqata puaasaa uumassutigisarpaa; tamatuma kingorna planktonituumalersarpoq.

Tukerlaap qullugiaasap aalisakkat “nalinginnaasut” assigai niaqqumigut akileriinnik illuttut naligiinnik iseqarluni, tukerlaalli alliartornera manissiartorneralu ilutigalugu, isaata illua qeqqata tungaanut illuariartuaartarpoq (taamatut illuariartornera aalisakkanit manissunit allaniit uniaarnerusarpoq, taamaalillunilu qalerallip inersimasup isaata illua qaaniippoq). Tukerlaaq 8 cm missaani takissuseqaleraangami qaleralittullu inersimasutut iluseqalersimalluni, immap naqqanut ingerlaalersarpoq 300-400 meterisut ititigisumut “inissikkiartorluni”=(“settler”). Tamanna pisarpoq september-oktober-imi. Store Hellefiske Banke (Qeqertarsuup Kujataata Kitaaniittoq) Qeqertarsuullu Tunua “inissiffiupput” pingaartut, tukerlaalli arlallit qularnanngitsumik Qeqertarsuup avannarpasissua sininerlugu Baffing Bugt-imullu sarfarsiataarlutik pisarsimassapput.

Isaata illua “qaavani” inissisimavoq Ass: Jesper Boje.

Nerisaat

Qalerallit tukerlaat qullugiaasat planktoninik isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunik inuussuteqartarput (immap kumai, raajat tukerlaat aammalu aalisakkat tukerlaat qullugiaasai), immap killingusaata/ikerata qullerpaartaani nassaarisaminnik uumassuteqartarlutik. Qaleralik inersimasoq aalisagaavoq aalisagartuumasoq(rovfisk), immap naqqaniinnerusoq, tassani aalisakkat, raajat amikullu pisarisarlugit, ilaatigooriarlunili immap killingusaani/ikerini nerisassarsiortarpoq assersuutigalugu amikunik eqalukkanillu.

Aammattaaq Qaleralik nerisarineqarpoq

Qaleralik arfernit puisinit inunnillu pisarineqartarpoq pingaarutilimmik. Annermik qilalukkat qernertat qalerallit 40-50 cm-isut takissusillit nerisaraat tamatumalu kinguneranik qalerallit amerlassusannut angissusaasalu agguataarnerinut pingaarutilimmik sunniuteqartarlutik. Missingersueriaaseq aaliangersimasoq atorlugu missingersorneqarsimavoq qilalukkat qernertat Baffin Bugtimi ukiivimminni qalerallit 65.000 tonsit missaani nerisaraat. Tassunga sanilliullugu sinerissap avataani aalisarnermi qalerallit 12.500 tonsit Baffin Bugtimi tamarmi ukiumut aalisarneqartarput. Arferittaaq allat soorlu Kigutilissuit qaleralittuumasuupput, kisiannili kigutilissuit Kalaallit Nunaata kitaata avataani uumasuusut amerlassusaat qalerallillu qanoq amerlatigisut Kigutilissuit nerisaannut akuutigineri ilisimasaqarfiginngilarput.

Natsersuartaaq 1.000 meterimiit itinerusumut aqqarsinnaasoq qaleralittuumasuuvoq. Naatsorsuinerit missiliuutaannaasut takutippaat natsersuit 100.000-it missaani amerlassuseqartartut Kalaallit Nunaata kitaata kujataanniittut (Nunap Isuanit – Disko-mut) novemberimit-junimut, suluppaakkat qalerallillu 60.000 tonsit nerisarisaraat. Annerusumik qaleralittortassapput, suluppaakkat tamaani amerlagisassaanngimmata.

Inuk aamma qaleralittuumasuuvoq. Kalaallit Nunaata kitaani aalisarfiusuni qalerallit ukiumut 30.000 tonsit missaat pisarineqartarput. Tamatuma saniatigut siornatigut qaleraleerarpaaluit raajarniarnermi pisarisoorneqartarsimapput, maannali ristit aalisakkanik minnernik qalorsuarniit peersitsisartut inatsisitigut piumasaqaataalernerisigut, qaleraleeqqat pisarisoorneqartartut annikilleriangaatsiarnikuupput.

Ilulissani qaleralinniaq. Assiliisoq Carsten Egevang

Qalerallit pillugit allaaserisanik atuarit:

Qaleralinnik misissuineq

Qaleralinnik uuttortaaneq. Uummannaq.

1985-imiilli avannaani kangerlunni ningittakkat atorlugit qaleralinnik Pinngortitaleriffimmiit ukiumoortumik misissuisarpoq. Maannakkut Pinngortitaleriffik kitaani tunumilu uumasut amerlassusaannik assigiinngitsunik misissuisarpoq.

Tulaassanik misissuineq

Siunissami aalisarneq qanoq ineriartussanersoq misissorniarlugu, Pinngortitaleriffimmiit qassutit atorlugit aalisarluni misissuineq aallartippaat, qassutillu assigiinngitsunik angissusilinnik putullit atorneqarput. Qassutit atorlugit misissuinerni takuniarneqarpoq ukiumi aalajangersimasumi nalinginnaasumiit pitsaanerusumik ineriartortoqarnersoq, ukiunilu ataasiakkaani ineriartorneri malinnaavigineqarsinnaassapput. Taamannallu misissueriaaseq pissutaalluni Qeqertarsuup tunuani ningittakkersorluni misissuisarneq unitsinneqarpoq.

Ukiut tamaasa julip qeqqaniit augustip naaneranut pisat tulaassat amerlassusaat misissorneqartarput. Qalerallit pisarineqartut uuttortarneqartarput avaleraasartaasalu iluatigut kisitsisitalimmik nalunaaqutserneqartarlutik. Sumi pisarineqarnera, ulloq, aalisakkap takissusaa kisitsillu ilisarnaataa nalunaarsorneqareeraangata, aalisagaq ingerlatinneqaqqittarpoq. Aalisakkat tamarmik nalunaaqutsersorneqarnertik ajoqutigineq ajorpaat. Aalisakkat pisarineqartut ilaat suiaassusersiorneqartarput, qaqugukkullu piaqqisinnaalissanersut nalilersorneqartarluni, utoqqaassusaallu naatsorsorniarlugit sissittaanik tigusiffigineqartarput.

Pinngortitaleriffiup angallataani misissuiffimmi Adolf Jensenimi qaleralinnik uuttortaanerit. Ass. Pinngortitaleriffik.

Avataaneersunik missuineq

1987-1995-illu ingerlaneranni Japanimiut ilisimatuussutsikkut misissuiffittut angallataata Shinkai Maru-p nunatta kitaani Tunumilu qalerallit avataaneersut amerlassusaat misissorsimavaat. Taakku misissuisarnerit ukiumoortut 1997-imiit Pinngortitaleriffiup kilisaataanit R/V Pâmiut-mit ingerlatinneqaqqilerput. Misissuinerit katillugit sap.akunnerinik tallimanik sivisussuseqartarput, kilisaammillu Davis Strædemi Danmark Strædemilu 400 aamma 1.500 meterinik itisussusilimmi pisarlutik. Ukiunilu kingullerni Pinngortitaleriffiup qalerallit pisatik nalunaaqutsersortalerpaat.

Pinngortitaleriffiullu kilisaammik raajanik misissuineranit qalerallit ukiumik ataatsimik utoqqaassusillit pisarineqartut najoqqutaralugit ukioqatigiiaanik pitsaanerusunik peqalissamaarnersoq, pitsaasumillu ingerlaannarnissaannut piaqqisinnaasut amerlassusaat naammannersoq nalilersorneqartarput.

Siammarsimaneq

Qaleralik itissutsini 200 meterimiit 2000 meterimit itinerusumut qalasersuaq avannarleq kaajallallugu Kalaallit Nunaat, Island, Savalimmiut kiisalu Barentip imartaani Manerassuullu avannarpasissuani uumasuuvoq.

Kalaallit Nunaanni qaleralik immami itisuumi, sinerissap qanittuani avataanilu Ittoqqortoormiiniit Nunap Isua kujaqqullugu qularnanngitsumillu Kitaani Avanersuaq/Qaanaaq avannamut qaangerlugu.

Immap assinga A Kalaallit Nunaanni qalerallit ingerlaartarfii. Immap assinga B qalerallit pisareqqinneqarsimasut nalunaaqutserneqarfii takutillugit

Uteqattaarnerit ingerlaarnerillu

Ukiuni kingullerni hunnorujuni biologit qalerallit ingerlaarneri aalisarneqarnerisalu sunniinerat paasiniarlugu aalisakkat nalunaaqutsersorsimavaat. Qalerallit kitaata avannaani kangerlunni nalunaaqutserneqarsimasut amerlanerpaartaat nalunaaqutserneqarfimmi qanittuani pisareqqinneqartarput. Kitaata avannaani sinerissap qanittuani aalisakkat nalunaaqutserneqarsimasunit sinerissap avataani pisaqaqqittoqqanngingajavissimavoq. Aalisakkalli piffinni allani nalunaaqutserneqarsimasut ungasissumut ingerlaarsinnaasarput: Assersuutigalugu qalerallit Davistrædemi kitaatalu kujataani kangerlunni nalunaaqutserneqarsimasut Islandimut ingerlaarsinnaasimapput.

Nalunaaqutsersuutit elektroniskiusut nutaat atorlugit aalisakkap avatangiisaani immap kissassusaa, aalisakkallu ingerlaarfigisaata itissusaa uuttortarneqarsinnaapput. Taamaalilluni qalerallit itissutsit kissassutsillu najorumanerusaat pillugit pingaarutilimmik paasisaqartoqarsinnaasarpoq.

Assimi takutinneqarpoq qanoq aalisagaq Tunumi piffissami 12.-20. september 2008-mi immami qummut ammullu ingerlaarsimanera. Ullut ilaanni aalisagaq nalunaaquttap akunnialunnguisa ingerlanerini imaani meterit hunnorujut arlallit qummut ammullu ingerlaarsinnaasarsimavoq, ullunilu allani uninnganerusarsimalluni.