Qaleralik

Qaleralik (Reinhardtius hippoglossoides) issittut aalisagaaraa saattukujooq, Atlantikup imartaata avannaatungaani itisoorsuarmi uumasoq. Atlantikup avannaani qaleraleqatigiit ataasiunersut arlaliunersulluunniit sivisuumik ilisimaneqarsimanngilaq, misissuinerilli kingulliit Pinngortitaleriffimmiit peqataaffigineqartut paasinarsisippaa qaleraleqatigiiaat marluusut: Aappaa Nunatta Kitaani amerlanerussuteqartoq, aappaalu Tunumi amerlanerussuteqartoq.

Ilisarnaatai

Qaleralik natermiuuvoq talerpiatungaa qummut sammisuusoq, tamannalu aalisakkanik natermiuusunik aallanik allaanerussutigaa isaa saamerleq timaata saneraaniikkami isaata talerperliup eqqaaniigani. Aammattaaq timaa qalleq allerlu tamarmik inerilluarsimasunik nukeqarluarput qalipaateqarlutillu. Qaava kajortoq taartuunerusarpoq, naqqa qasikujulluni tungujuusattartoq. (nataarnaq ilaatigut qaleralimmut paarlanneqartartoq natermiutut allatulli naqqaniittua qaqortuusarpoq).

Qaleralik natermiuni kisiartaalluni illugiinnik qalipaateqarpoq. Angissusia 74 cm. Ass.: Julius Nielsen

Siammarsimanera

Qaleralik immap itiseriarnerata nalaani atlantikup avannaatungaani siammarsimavoq kangerlunnilu issittumiittuni; Manerassuup avannaatungaani aamma ilisimaneqarpoq. Kalaallit Nunaanni Tunumi Kitaanilu uumavoq, Qaanaap eqqaaniit kujammut Tunumilu Ittoqqortoormiut tikillugit. Qaleralik 400 aamma 1.200 meterinik itissusilimmi uumasarpoq, aammali 2.200 meterit tikillugit uumasoq aamma nalunaarsorneqarsimavoq, ilimanarporlu suli itinerusumik aamma uumasimassasoq. Qaleralik aalisakkat bentopelagiskimik taaneqartunut ilaavoq, tassa imaappoq naqqarmiuuvoq aammali imaani sumiluunniissinnaasarluni.

Qaleraliaqqat 10 cm-inik mikinerusut 200 400llu akornganni itissusilimmiinnerusarput. Avataani Nuup Avannaatungaaniittumi aammalu (ingammik) Qeqertarsuup Tunuata avataani qaleraliaqqat alliartortarput. Qalerallilli 25 cm-inik angissusillit kitaani sineriak tamakkerlugu uumapput, qaqutigorsuarli 600 meterinik itinerusumiittarput. Qalerallit anginerit utoqqaanerpaallu nalinginnaanerusumik imaani itinerusumiittarput.

Kinguaassiortarnera, alliartortarnera utoqqaassusaalu

Qalerallit suffisarfii ilisimaneqartut David Strædep imaani kissartumi itisuumiinnerusarput, Kalaallit Nunaata Baffin Islandillu (Canadamiittup) akorngani immap naqqani qattunersami 62-66^oN-imiinnerusarput. Qalerallit qullugiaaraat suaalu tamaani naammattoorneqarnerusarput. Suffiffiusartoq alla Norgep Svalbardtillu akornganiippoq.

Qalerallit suffigaangamik suaat ataaseq 4 mm-inik diameter’eqartarpoq, taakkualu qalerallit mikinerpaat qullugiaarartaasa akornganni immap naqqata eqqaani piusarput. Qalerallit qullugiaarartaat alliartornerminni immap qaavanut qaninnerusumi angalaalertarput. Avannamut ingerlaarnerminni qullugiiaaqqat alliartuinnartarput. Takussutissaqarpasipporlu qullugiaaqqat Kalaallit Nunaata kitaa sinerlugu alliartuutigalutik avannamukaartartut. Qalerallit 5-6 cm-inik angussuseqaleraangamik immap naqqaliartarput, tamaanilu itisuup raajaanut ilanngullutik (Pandalus borealis) aggustimi septembarimilu pisarineqartarput.

Ass. Julius Nielsen

Qalerallit alliartornerminni ilaat kitaani kangerlunnut itisuunut pulasarput, soorlu Narsap eqqaani Ikersuarmut, Qeqertarsuatsiaap eqqaani Kangerluarsussuarmut, Ilulissani Kangianut,  Uummannap Sulluanut arlalinnullu kangerlunnut tulluuttumik itissusilinnut pulasarput. Uppernarsarneqanngisaannarpoq, qalerallit avataanut anillaqqittarnersut suffiartorlutik (sufferiaannaasut kangerlunniittut ikittunnguit naammattoorneqartarput). Naatsorsuutigineqarpoq angusalluit arnarluillu suffinissaminnut piareeraangamik David Strædep kujataatungaanut suffiartortartut.

Qalerallit qanoq utoqqaassuseqarnerannik naliliinerit ukiuni arlalinni qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaasimanngilaq, qalerallit sissiini qaleriiaarneri atuaruminaattarsimagamik (sissiini saarngit qaleriiaarneri aqqutigalugit aalisakkani saanilinni utoqqaassusii paasineqartaramik). Qaleralik 50 cm-inik angissuseqaleraangami ukiut arfinillit missaannik utoqqaassuseqartarnera nalinginnaaneruvoq, qaleralik 100 cm-inik angissuseqaruni ukiut 20-it missaannik utoqqaassuseqarnissaa ilisimaneqareerluni. Misissuinerit nutaat takutereerpaat qalerallit Manerassuup avannaatungaaniittut ikinnerpaamik ukiunik 53-inik utoqqaassuseqalertartut, Kalaallillu Nunaanneersut taamatukanneq utoqqaassuseqalersinnaasutut ilimagineqareerput.

Saamerleq: Qalerallit kigutaat imaannaanngeqaat pisani kiilluartitaarluarsinnaarpasikkamigit. (Assiliisoq: Julius Nielsen. Talerperleq: Qaleralik 120 cm-it qaangerlugit angissusillit qaqutigoorput, unalu uuttortarneqanngikkaluarluni angerpaseqaaq (assiliisoq: Jonas Kristensen).

Nerisaat

Hellefisken qaasuttuuvoq sunilluunniit nerisinnaasoq, kigussuani ersinaqisut atorlugit pisaqarluarsinnaasarpoq, oqummiussinnaasanilu suulluunniit nerisarpai (Asseq 3). Qalerallit nerisaasa misissornissaat ajornakusoortaqaaq, pisarineqarnermini nerisanik meriarisaramigit. Misissuinerilli takutippaat qaleraleeqqat 20 cm-it inorlugit angissusillit amikuaqqanik immap ikerani uumassuteqartartut (soorlu. Parathemisto sp., Euphausiidae aammalu Hyperiidae), qalerallit anginerit raajanik itisoormiunik, alanngialasunik (Myctophidae), nimeriarnanik allalinnik (Lycodes spp.) aalisakkanillu allanik amikunillu pisaqartartut, imaanilu aalisakkat sukkanerpaalluuunnniit pisarisaraat ilisimaneqareerpoq. Avaleraasartuut takuneqaqqaartut (Scomber scombrus), Pinngortitaleriffiup Tunumi nalunaarsugaraa qalerallip aqajaruaniittoq. Qalerallit anginerit aamma qaleraleqatiminnik nerisarput.

Qaleralinnut siunnersuineq kingulleq uani takuneqarsinnaavoq. Namminersornerullutillu Oqartussat pisassiissutaat uani takuneqarsinnaasarput.

Issuaaffigineqartut

Jørgensen, OA (1997). Pelagic occurrence of Greenland halibut, Reinhardtius hippoglossoides (Walbaum), in West Greenland Waters. Journal of Northwest Atlantic Fishery Science 21: 39-50.

Riget FF, Boje J (1987). Hellefisk ved Vestgrønland (Disko Bugt). Grønlands Fiskeri og Miljøundersøgelser ISBN 87-87838-60-5. pp 93.

Hansen PM, Hermann F (1953). Fisken og Havet ved Grønland. Skrifter fra Danmarks Fiskeri- og Havundersøgelser. Nr. 15. pp 128