Phoca vitulina

Angissusia

Qasigissat sumiiffinni assigiinngitsuneersut milaqarnerat angissusiallu assigiinngitsorujussuusarput. Angutivissat arnavissanit nalinginnaasumik anginerulaartarput, qasigiaqatigiillu ilaanni 1.90 meteritut (sigguminniit pamiallummik nuuanut) angissuseqarsinnaasarput, allanili, assersuutigalugu Svalbardimi, 1,50 meteritut taamaallaat angitigilersarlutik. Kalaallit Nunaanni qasigissat ikittuarannguit kisimik uuttortarneqarnikuupput, taakkua ilaat Nuup eqqaani pisaq 1.78 meteritut angissuseqarpoq. Qasigissat inersimasut qulit Kujataani Nunap Isuata eqqaani uuttortarneqartut anginersaat 1,60 meteritut angitigaaq.

Nerisaat

Nerisarineruaat aalisakkat. Isumaqartoqarpoq sumiiffiit ilaanni aasaanerani eqaluit nerisarinerusaraat. Nunalli Isuata eqqaani qasigissat sumiiffinni itissutsinilu eqaloqarfeqarpallaanngitsuni nerisarput.

Kinguaassiortarnerat

Piffissaq sunarpiaq piaqqisarnerat pillugu Kalaallit Nunaanni misissuinermik erseqqissunik peqartoqanngilaq, alaatsinaannerilli paasissutissallu allassimasut ataasiakkaat malillugit maajip naaneraniit juulip aallartinneranut piaqqiortarnerat ilimagineqarpoq amerlanerpaallu juunimi piaqqisartut. Qasigissat nunami piaqqisarput piaraallu nunami milutsinneqartarpoq. 1960-ikkut ilanngullugit Kalaallit Nunaata Tunuata kujasinnerusuani Kitaanilu Qeqertarsuarmiit kujammut qasigissat sumiiffinni arlalinni erniorfeqaraluarput. Tamatuma kingornagut erniorfiit amerlanerit qimanneqarsimapput massakkullu qasigissat arlaliullutik piaqqisarfiinik suli peqarnersoq ilisimaneqanngilaq. Qasigissat ataatsimoorfigisartagaat sisamat kisimik Pinngortitaleriffimmi ilisimaneqarput. Qasigissat ataatsimoortut 100-t inortarpaat. Tamatuma saniatigut qasigissat ataatsimoortut ataasiakkaat arlaqanngitsut ukiut tamaasa ataatsimoorfigineq ajukkaminniigunartut naammattorneqartarsimasut nalunaarutigineqartarsimapput. Qasigissat ataatsimoorfitik ukiut tamaasa uterfigeqqittaraluarpaat.

Mamaartarnerat

Qasigiaqatigiikkuutaat piffissani assigiinngitsorujussuarni mamaartarput. Qasigissat mamaarnerminni amerlasoorsuanngorlutik katersuukkajuttarput ullullu ilarujussua sinerissami uuttuusarlutik. Kangerlussuup qinnguani misissuinerit takutippaat qasigissat sissami uuttuusut amerlanerpaat piffissami 10. – 26. augustimi uuttuusimasut, tamatumalu qasigissat amerlanersaasa piffissami tamatumani mamaartarsimanissaannik ilimanarsisippaa. Nunap Isuata eqqaani qasigissat septembarip aallartinnerani  mamaarunnaartarput (katattassatik ataasiakkaannguit kingulliit katattarpaat).

Qasigissat immanut kissarneri nerumittunut siammarsimapput, tassa imaappoq Issittumit kujasinnerusunut. Qasigiaqatigiit sannamikkut allaanerulaartut qasigissaneersut sisamat-tallimaapput tamakkunanilu qasigiaqatigiikkuutaat ikinnikkuutaartut amerlasoorpassuupput. Qasigissat Kalaallit Nunaata Issittortaata imartaata nillertup Atlantikullu imartaata kissartup naapiffianniinnerusarput. Kalaallit Nunaanni qassinik qasigiaqarnersoq iluamik ilisimaneqanngilaq 1950-kkunniilli qasigissat pisarineqartartut ikiliartuinnarsimapput maannakkullu Nunap Isuata eqqaa eqqaassanngikkaanni nunatta ilarujussuani qaqutiguinnaq pisarineqartarput.

Ukiuni untritilikkuutaani kingullerni qasigissat Kalaallit Nunaanni sukkulluunniit amerlasoorsuusarsimanngillat.  Qasigiartarineqartartut pillugit nalunaarutigineqartartuni 1950-kkut naaleranni ukiumut 200-t pisarineqartarsinnarlutik 1970-kkut naalerneranni ukiumut 50-t missaat pisarineqartarsimapput. Qasigissat ikileriarnerannik paasisat taama ikitsigisunt pisarineqartarsimanerannit pissuteqartarsimassappat taava 1950-kkunni Kalaallit Nunaanni  3000-t sinnerpallaanagit qasigiaqarsimassaaq. Qasiaqatigiikkuutaat amerlanerusimagaluarpata pissutsini nalinginnaasuni piniarneqarnertik ikiliartuutiginavianngikkaluarpaat. Maannakkut qasigissat ikilisimaqisut untritillit arlalialuinnaassagunarput.