Qasigiaq

Angissusaa

Qasigissat qasigiaqatigiinni assigiinngitsuneersut milaat angissusaallu assigiinngitsorujussuusarput. Kalallit Nunaanni ikitsuinnaat uuttortarneqarsimapput. Kalaallit Nunaanni qasigissat ikitsuarannguit kisimik uuttortarneqarnikuupput, taakku ilaat Nuup eqqaani pisaq 1,78 m-itut angissuseqarpoq kiisalu Nunap Isuata eqqaani inersimasut qulit uuttortarneqarsimapput, taakku anginersaat angutiviaq 1,60 m-itut angissuseqarpoq. Angutivissat arnavissaninngaanniit anginerukkajuttarput, qasigiaqaatigiillu ilaanni Kalaallit Nunaata avataaniittuni 1,90 cm-itut angissuseqarsinnaasarput. Qasigiaqatigiit Svalbardip avannarpasinnerusortaani uumasuupput, taakku taamaallaat 1,50 m-itut angissuseqalersinnaapput.

Nerisaat

Qasigissat aalisagartornerusarput. Qasigiaqatigiit ilaasa (soorlu Kangerlussuarmiittup) eqaloqarfiit pitsaasut eqqaanni piaqqisarput, qisigissallu taakku eqaluit aasaanerani nerisarilluartarunarpaat. Qasigiaqatigiit allat (soorlu Nunap Isuata nalaaniittup) sumiiffinni eqaloqarfinnut ungasittunut, Nunap Isuatalu nalaani misissuinerit takutippaat qasigissat sumiiffinni itissutsinilu eqaloqarfiusinnaanngitsuni nerisarput. Itinerpaamik aqqartoq 631 m-inut ititigisumut aqqarsimavoq, taannalu itinerpaamik aqqarsimasut nalunaarsorneqarsimavoq.

Kinguaassiortarnerat

Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni piaqqiortarnerit maajip naaneraniit juulip aallartinneranut pisarpoq, qasigiaqatigiinnili ataasiakkaani piffissap ilaanni siusissukkut kingusissukkulluunniit piaqqisoqarsinnaasarpoq. Qasigissat nunami piaqqisarput milutsitsisarlutillu, sapaatip-akunneri pingasut missaanni milutsitsisoqartarpoq, tamatumalu kingorna nuliusarnerat aallartittarpoq.

Mamaartarnerat

Qasigiaqatigiikkuutaat piffissani assigiinngitsorujussuarni mamaartarput. Qasigissat mamaarnerminni amerlasoorsuanngorlutik katersuukkajuttarput ullullu ilarujussua sinerissami uuttuusarlutik. Taamaattumik qasigissanik misissuissagaanni mamaartarfinni kisitsisoqartarpoq. Kangerlussuup qinnguani nalunaaquttap akunnikkuutaartumik assiliilluni misissuinerit takutippaat qasigissat sissami uuttuusut amerlanerpaat (aggustiminngaanniit oktobarimut 1995-97) piffissami aggustip 10.-26. -ani uuttuusimasut amerlanerpaasimasut. Nunap Isuata eqqaani qasigissat 2009-11-mi misissuiffigineqarneranni aggustip 15-ianinnngaanniit sitsimbarip 8-nut amerlanerpaat uuttuusut. Qasigissat piffissami tassani misissuiffigineqartut agguaqatigiissillugu 50-64 %-ii nal. 9-18-ip akornanni uuttuusarput.

Qasigissat immamut nerumittunut siammarsimapput. Atlantikumi Manerussuullu nalaani siammarsimapput, nunarsuarmilu 2009-mi kisinneqarmata 610.000-640-.000-inik amerlassuseqassangatinneqarput, sulilu taama amerlassuseqassangatinneqarput. Kalaallit Nunaanni issittup kiannerulaartortaa siammarsimaffiginerpaaffigisimavaat (immami issittup imaata Atlantikullu imaata akulerussimaffianni).

Qasigissat ukiuni untritilikkuutaani kingullerni Kalaallit Nunaanni sukkulluunniit amerlasoorsuusarsimanngillat. Qasigiartarineqartartut pillugit nalunaarutigineqartartuni 1950-kkut naalerneranni ukiumut 200-t pisarineqartariarlutik 1970-kkut naalerneranni ukiumut 50-t missaanniittut pisarineqartarsimapput. Qasigissat ikileriarnerannik paasisat taama ikitsigisut pisarineqartarsimanerannit peqquteqartarsimassappat taava 1950-kkunni Kalaallit Nunaanni  3000-t sinnerpallaarnagit qasigiaqarsimassaaq. Qasiaqatigiikkuutaat amerlanerusimagaluarpata pissutsini nalinginnaasuni piniarneqarnertik ikiliartuutiginavianngikkaluarpaat.

Pisarineqartartut 1950-ikkut kingornatigut ikiligaluartut puisit piaqqiortarfinni ilisimaneqarluartuni amerlanerpaanit tammakarput, piniarneqarnerat akornusersorneqarallu peqqutaagunarluni. Kangerlussuarmi mittarfiup eqqaani sioqqani 1960-ikkunni untritilinnik arlalinnik amerlassuseqarsimapput, ukiunili kingullerni marlussunni puisi ataaseq kisimi takkussimavoq piaqqillunilu. Sioqqap nalaani (Paamiut eqqaanni) eqimattanik ikitsunnguanik qasigiaqarpoq, taakkulu ikitsunnguanik piaqqiorsimapput (juunimi 2024-mi ikinnerpaamik arfineq-marlunnik piaqqisimapput). Nunap Isuata nalaani aamma Kalaallit Nunaanni Tunup Kujataani piaqqiortarfinnik ilisimaneqartunik peqarpoq. Paamiut eqqaanni aamma Nunap Isuata nalaani katillugit 100-t sinneqangaanngillat, qasigiaqatigiilli taakku marluk 2010-mi eqqissisimatinneqalermatali siumukariartortutut isikkoqarput. Kalaallit Nunaanni Tunup Kujataani qasigissat juunimi piaqqisarput, tamatuma nalaa sikorsuaqartarmat angallavigineqarsinnaanngingajattarpoq, tamatuma nalaani peqassuseq paasiniarlugu suli misissuisoqarsimanngilaq.

Qasigissanik sumiffiit taaneqartut saniatigut siammasissunik takusoqartarsimavoq, taamaanneratalu ilimanarsisippaa qasigissat eqimattat ikitsunnguakkuutaartut piaqqiortarfiannik mamaaartarfiannillu immaqa suli nassaarineqarsimanngitsunik peqartoq.