Suluppaagaq

Kalaallit Nunaata imartaani suluppaakkat assigiinngitsut pingasuupput: Suluppaagaq itisoormioq (Sebastes mentella), Suluppaagarsuaq (Sebastes norvegicus), suluppaagaararlu (Sebastes viviparous). Suluppaagaaraq Tunup avataani takussaaqaaq, suluppaagarli itisoormioq, suluppaagarsuarlu Kalaallit Nunaata kitaani Tunumilu sinerissap qanittuani Avataanilu uumasuupput.

Suluppaagaaraq (qulleq, 21 cm), suluppaagaq itisoormioq (qiterleq, 35 cm) suluppaagarsuarlu (alleq, 38 cm). Assiliisoq: Julius Nielsen

Ilisarnaatai

Suluppaagarsuaq suluppaakkamik itisoormiuminngarnik suluppaagaaqqamiillu anginerusarpoq, suluppaagarsuarli suluppaakkamik itisoormiuminngarnik immikkoortikkuminaannerusarpoq. Suluppaakkamulli itisoormiumut sanilliullugu suluppaagarsuup talluani tinuneq angivallaarneq ajorpoq masiinilu kapinartui suluppaakkanut itisoormiunut sanilliussagaanni allatut isikkoqartarput. Suluppaagarsuit orangeanik aappalungusersunik qalipaateqakkajupput, aammali qorsuppaluttunik/kajorasaartunik qalipaateqartoqartartoq ilisimaneqarpoq, taakkualu immani ikkannerusuni kangerlunniunerusuni pisassaanerusarput.

Suluppaagaq itisoormioq suluppaagarsuarmiit immikkoorutigisarpaa aappalunnerusarami tallumigullu tinupasoqarnerusarluni, oqaatigineqareersutulli suluppaakkat sorliunersut nalileruminaassinnaasarput, isikkuinnaalli malillugit immikkoortikkuminaattarlutik.

Suluppaagaaraq Timaa pualanerusutut isikkoqartarpoq paperualu silinnerusarluni. Taakkua saniatigut suluppaagaaraq masimminik qernertumik milaqartarpoq qaavaniittartunik.

Siammarsimanera

Suluppaagarsuaq immami itisuumi 350 meterinik ikkannerusuni uumasarpoq, aammali Tunumi 871 meterit tikillugu ititigisumi pisarineqartarluni.

Suluppaakkat itisoormiut Tunumi Kitaanilu siaruaassimaffii suluppaagarsuarnertulli ipput, suluppaagarsuarmiilli itinerusumiinnerusarput. Taakkua marluullutik 300-400 meterinik ititigisumiittartuupput, sulili itinerusumiittartuupput suluppaakkat itisoormiut. Suluppaakkat itisoormiut Kalaallit Nunaanni 1500 meterinik ititigisumiittut pisarineqartarput.

Suluppaagaaraq Kalaallit Nunaanni qaqutigoortuuvoq, Tunumili takussaanerusarpoq, tamaanilu annerusumik aalisarnerup tungaatigut iluaqutaavallaaratik. Immami kissarnerusumiikkajunnerusarpoq Atlantikup avannaata kangia-tungaani, soorlu Islandip eqqaani, Tuluit qeqertaanni, Savalimmiuni Norgemilu.

Alliartortarnerat, utoqqaassusii kinguaassiortarnerilu

Suluppaakkat arriitsuaqqamik alliartortarput: suluppaagaq ukiuni marlunni uumasimasoq 8 cm-it missaanni angissuseqartarpoq, ukiuni qulini uumasimaguni 25 cm-it missaannik angissuseqartarluni, ukiunilu 18-ini uumasimaguni 40 cm-it missaannik angissuseqartarluni. Suluppaagaq saarullimminngarnik arriinnerujussuarmik alliartortarpoq, saarullik ukiuni 3-4’ni uumasimagaangami 40 cm-it missaanik angissuseqalertarami.

Suluppaagarsuit annerit 100 cm tikillugu angissuseqarput (15 kg) 60-inillu ukioqarsinnaasarlutik. Taamatulli angitigalutillu utoqqaatigisut qaqutigoortorujussuupput. Tunumi pisarineqartut 65-80 cm-inik angissusillit, tattaasa qaleriiaarnerisigut 26-38-inik ukioqassangatinneqartarput. Suluppaakkat itisoormiut minnerullutillu suluppaagarsuarniit utoqqaanerulertarput. Anginerpaaffii utoqqaanerpaaffiilu tassaasarput 78 cm kiisalu ukiut 75-it, Kalaallit Nunaannili suluppaagaq itisoormioq 50 cm-ininngarnik angineruallaarneq ajorpoq, ikittuarannguillu 60 cm-it qaangerlugit angissuseqartut takuneqarnikuupput. Suluppaagarsuartuulli suluppaagaq itisoormioq arriitsuaqqamik alliartortarpoq. Suluppaagaq marlunnik ukiulik taamaasilluni taamaallaat 8 cm-it missaannaannik angissuseqarpoq, qulinik ukiulik 25 cm-it missaannik angissuseqarpoq, 18-inillu ukiulik suluppaagaq 40 cm-it missaannik angissuseqartarpoq. Tassa saarullinnut sanilliullutik arriinnerujussuarmik alliartortarput, saarulliimmi 3-4-nik ukioqaraangamik 40 cm-it missaannik angissuseqartarput. Ukiuili angissusaallu assigiinngiiaarsinnaasaqaat, taamaattumik suluppaagaq itisoormioq 37-48 cm-inik angissusilik quliniit 30-it tikillugit utoqqaassuseqarsinnaasarpoq. Kalaallit Nunaanni suluppaagaaraq 17 cm missaannik angissuseqartarpoq, atlantikup avannaa-tungaani pisarineqarsimasut annersaat 66 cm-inik angissuseqarsimavoq utoqqaanerpaarlu 40-nik utoqqaassuseqarsimalluni.

Suluppaagarsuit arnaviartaat kinguaassiorsinnaanngortarput 40 cm-it missaannik angissuseqaleraangamik, suluppaakkat itisoormiut 30 cm-it missaanik angissuseqaleraangamik kinguaassiorsinnaalertarput. Arnavissat anginerit amerlanernik piaqqisarput. Suluppaakkat itisoormiut 5.000-60.000-it missaannik amerlassusilinnik piaqqisinnaasarput, suluppaagarsuit 40.000-300.000-it missaannik piaqqisinnaasartut.

Suluppaagaq aalisakkanik saanilinnik allaninngarnit allaanerussutigaa uumareersunik piaqqisarami – tassa suffineq ajorpoq. Taamaattumik angutivissat arnavissallu nuliusarput. Angutiviaq avaleraasami saavani takisuumik nuugissumillu kinguaassiuuteqarpoq, nuliunermini anisuumik arnavissamut apuussisussamik.

Suluppaakkat kinguaassiorfiat ilisimaneqarpallaanngilaq, Irmingerilli imartaa, Kalaallit Nunaata atlantikullu ”qiteraliata” akornganniittoq suffisarfittut (piaqqiorfittut) ilisimaneqarpoq, suluppaagarsuarnut suluppaakkanullu itisoormiunut. Aamma sumiiffinni arlalinni soorlu Nuup Kangerluani sumiiffinni aalajangersimasuni suluppaakkat suffinialeruttortut Pinngortitaleriffiup misissuinerani upernaat tamaasa pisarineqartartut ilisimaneqareerpoq (video takujuk).

Suluppaagaq itisoormioq Nuup Kangerluani pisaq naartusoq. Video: Rasmus Nygaard.

Piaqqeqqaataat qullugissanik taaneqaqqaartarput, qullugissallu 6-8 mm-it missaannik angissuseqartarput. Suluppaakkat qullugiaat maajimiit aggusti tikillugu atlantikup avannaani annertoorujussuarni takuneqartarput, siammasissusiannut immap sarfaata ingerlaarnera sumunnarnersoq apeqqutaasarpoq, soorunalimi immap kissassusia aamma naalagaasarluni. Kalaallit Nunaanni Qaleraleqarfiit Qeqertarsuullu Tunua alliartorfiusarput pingaaruteqarluinnartut, Tunumi Skjoldungep ikkattortaani Dohrn Bankelu suluppaagaaqqanut itisoormiuneersunut suluppaagarsuarneersunullu pingaaruteqaqaat.

Suluppaakkat qullugiai piffissami siullermi alliartupallattaqaat, angissusertillu qaammatit pingasut ingerlanerinnaanni marloriaatinngortinngikkunikku pingasoriaatinngortittarpaat, tamatuma kingorna 2 cm-inik angissuseqalertarput. Taamaasinermininngarniit inersimasut assigilertarpaat, taamaallaat sølvisut qillertigisarlutik.  Piaqqat 60 cm-it missaanniileraangamik ukiup aappaata qeqqanik utoqqaassuseqalersimasarput, tassanngaaniillu immap naqqani uumalertarlutik. Qalipaat aappaluttoq ilisarnaatigisartik aatsaat 15 cm-it missaannik angissuseqalernerminni tassa 3-5-inik ukioqalernerminni pigilertarpaat.

Nerisaat

Suluppaakkat nerisartagaat misissoruminaatsorujussuupput, naluutaat allerujussuartarami suluppaagaq immap qaavanukarnerani, taamaasilluni suluppaakkat aqajarormiui tamarmik meriarineqartaramik. Suluppaakkammi silaannaq soorlu ammassassuartulli timimi puttaqutaaniit anisissinnaanngilaa. Taamaattumik suluppaagaq pisarineqaraangami silaannaq puttaqutaaniittoq alligaluttuinnartarpoq immap qaavanukarnermini immap naqitsinerata annikilliartornera ilutigalugu. Puttaqutaalu aqajarua silammut naqillugu alliartortarami suluppaakkat aqajarormiui tamarmik anillattaramik.

Ilisimaneqarporli suluppaagaq assigiinngiiaartunik nerisaqartartoq, tassa nerisassaasinnaasut nerisarpai. Mikinerpaat uumasuaqqat tappiorannartut, immallu uumasuarai, Calanus finmarchicus nerineqartarput, suluppaagaaqqallu annerulaartut krill nerisarisarpaat.

Suluppaagaq 30 cm-inik annerusup Tunumeersup naavisa misissuiffigineqarnerini paasineqarpoq aalisagaaqqat soorlu suluppaakkat, aammali saattuaaqqat, raajat, amikullu nerisarisaraat, aalisakkallu mikisut allat aamma nerisaraat paasineqarpoq.

Aqutsineq peqassuserlu

Suluppaagaq itisoormioq Tunumiittoq KItaanilu suluppaagarsuaq pisassatut assigiinngitsutut marluttut ingerlatsiviusarput. Sumiiffiinilu taakkunani ukiuni kingullerni 10-ni ikiliartorsimapput. Ingammik suluppaagaaqqat pisarineqarsinnaanngortussat, tassa siunissami pisassatut isumalluutaasut, sivisuumik amigaataanerat isumaaluttitsisimapput. NAFO 2019imiilli innersuussisimavoq Nunatta Kitaani suluppaagarniartoqassanngitsoq; siornatigut tamaani suluppaakkat pisarineqasinnaasut assigiinngitsut marluusut katillugit ukiumut 1 tons pisarineqarsinnaasimagaluarput. ICES 2021-imi siullermeerutaasumik innersuussuteqarpoq Tunumi suluppaakkat itisoormiut pisarineqassanngitsut. Suluppaagarsuit Tunumi pisarineqarsinnaasussatut innersuussutit 2021-imi qassi tonsiunersut NAFO’p/ICES’illu innersuussutaani Tabel 1-imi uani takuneqarsinnaapput. Soorluttaaq Namminersorlutik Oqartussat pisassiissutaat (TAC, Total Allowable Catch) ukiuni kingullerni tallimani qassiunersut uani takuneqarsinnaasut.

Tigulaariffiit

Froese R, Pauly D, editors (2021). FishBase. World Wide Web electronic publication. www.fishbase.org, version (02/2021). Visited June 2021.

Hansen PM, Herman F (1953). Fisken og Havet ved Grønland. Danmarks Fiskeri- og Havundersøgelser 15. 128 pp.

Pedersen SA (1990)