Taateraaq
Rissa tridactyla
Taateraap qasiartunik assigiissunillu nuulinnik qeernertunik suloqarnini ilisarnaatigai. Asseq Qeqertannguaneersuuvoq 2007-imi C. Egevang-imit assilisaalluni.
Isikkua
Taateraaq naajaavoq mikisoq, qasiartunillu assigiissunik nuulinnik qeernertunik suloqarnini ilisarnaatigai.
Suluisa isorartussusiat: 93-15 cm. miss., takisuseralugu: 43-45 cm, oqimaassuseqarlutillu 300-500 g. Piaqqap qiviui ataatsimik ukioqalernissami tungaanut meqqorisartagai, suluisa nalaatigut ikaartumik qernertortaqarput eqquisalu aammalu niaqqumik qaavagut qernertortaqarlutik.
Nerisarisartagaat
Aalisagaaqqat, qalerualeeqqat siuteqqullu immap qaavatungaaniittartut ataatunginnguaniittartulluunniit nerisarisarpaat.
Piaqqiortarnerat
Taateraat innani innaaqqissuni immamut ammaannartuni kangerlunulluunniit sammisuni piaqqiortarput. Taateraat aappariit qeqqussanik, issuatsianik, kanaartanik nunaminernillu namminneeq anaminnik qajannaarsorlugit ullulisarput. Juunip aallartilaarnerani, affaani siullermi, qanoq avannarpasitsigisumiinneq apeqqutaalluni mannilisarpoq. Avannarparaluttuinnarnermini kingusinnerujartortumik piaqqiornerat aallartittarmat. Manniit 1-3 ilineqartarput, amerlanertigut marluk, ullullu 21-24 ivaneqartarlutik. Piaqqat qasertuinnarnik qiviullit ulluminni angajoqqaaminnit timmisinnaalernissamik tungaannut nerisinneqartarput, tassa sapaatit akunnerisa tallimat missaanni. Piaqqat qiviullit alliartornertik ilutigalugu ataasiinnarmik qalipaateqarnermiit peruallannerusimasut meqquinik meqqoqalersarput qalipaatai assigiinngisitaarnerulerlutik (Ataatunganiittoq asseq takuuk).
Piaqqqat peruumisimasut meqqui ukiumik ataatsimik pisoqaassuseqalernissamik tungaanut atatittagaat. Takuneqarsinnaasutut sulumik ilaani qernertortaqarput, eqqua qernertortaqarluni, niaquanilu aamma. Taateraat aappariit qeqqussanik, issuatsianik, kanaartanik nunaminernillu namminneq anaminnik qajannaarsorlugit ullulisarput. Asseq: A. Rosing-Asvid.
Siaruarsimanerat
Taateraat nunatta sineriaani siammasissupilussuarmik siaruarsimasuupput. Ineqarfiit amerlanerpaat nunatta kitaaniipput, avannamut Qaanaamiit kujataanut Nunap Isua tikillugu. Tunup sineriaani ineqarfiit akuttuneralutik inississimapput, avannamut Holme Land tikillugu aamma ukiup sikuanik sikuersimasut piaqqiffiginiartarpaat.
Kalaallit Nunaanni taateraaqassutsip oqaluttuassartaa ilisimaneqanngilaq, tassa uumasutut siaruarsimanerinut tunngasut ilisimaneqanngillat. Kisiannili arlalitsigut assersuutissaqarpoq taateraat ineqarfii siornatigut najorneqarsimagaluartut qimanneqartarnerat, ineqarfiillu nutaat pinngortarnerat.
Kalaallit Nunaata kitaani taateraat (Rissa tridatyla) ineqarfii 246-t ammalu Tunumi 16-t. Ineqarfiit anginerit qanittukkullu misissuiffigineqarsimasut ammalortunik anginernit nalunaarneqartarput. Ammakortut imaqanngitsut tassaapput ineqarfiit qimanneqarsimasut. Najoqqutarisat: Labansen, A., Merkel, F., Boertmann, D. & Nyeland, J. 2010. Status of the black-legged kittiwake (Rissa tridactyla) breeding population in Greenland, 2008. Polar Research.
Ukiuunerani najortagaat ingerlaartarfiilu
Taateraat piaqqiorfitsik innaq (ineqarfittik) augustip ingerlalernerani qimattarpaat, sinerissamiillu avasinnerusumiinniartarput. Ukiarnerani september oktoberimilu avasinnerusumut illuartarput kujammullu ingerlaalersarlutik. Davidsstrædimi ukiisarput aammalu Labradorhavimilu Atlantikup avannaaniittartut taateraat ukeeqatigisarlugit. Piaqqiorfimminnut uteqqittarput martsip qiteqqunnerani apriilip naanissaata tungaanut.
Kalaallit Nunaat ukiarnerit tamaasa taateraanit Atlantikup Avannaaneersunit tikerarneqartarpoq, nunatsinneersunut taateraanut akuleruttartunik.
Nuup Kangerluani taateraat erniorfiata qanittuani taateraat iluliamerngup qaaniittut. Apriili 2008. Assiliisoq: L. M. Rasmussen.
Taateraaqassuseq
Taateraat Kalaallit Nunaanni piaqqisartut 2008-mi kingullermik naliliiffigineqaramik aappariit 110.000 ineqarfinni 155-ini, amerlanerpaat nunatta kitaani, piaqqisartutut missiliuunneqarput (Labansen et al. 2010). Qularnanngitsumik siornatigut amerlanerussajunnarsimagaluarput, kisiannili qanganitsanik 1900-kkornitsanik pitsaasunik paasissutissaateqannginneq peqqutaalluni nalilerneqarsinnaanngilaq.
Ukiut tusindelikkaat nikinneranniit taateraaqarfiit pingaarnerit Pinngortitaleriffimmeersunit utikattumik misissuiffigineqartarsimapput. Taakkunani kisitsisarnerit takutittarpaat 2008-miilli kisitsisaleramilli amerliartuaarsimasut. Pingaartumik Qaanaap eqqaaniittartut, Disko Bugtimit Torsukattammiittartut Maniitsup eqqaaniittartullu malunnaatilimmik siuariarsimasut. Taateraaqatigiit qangatut amerlatigilinngillat, kisiannili tamakkiisumik isiginnilluni taateraaqassuseq arlaleriarluni 1900-kkut ingerlaneranni ikilivittarsimanerminit makeriaallassimaqaat. Pingaartumik taateraat Tunumiittartut ukiuni kingullerni ikiliartorsimapput.
Kalaallit qalipaasersuillutik nalunaarsuisarnerannit: mianernartoq, (VU).
Nuummi Kalaaliaqqami taateraat, septembari 2003. Assiliisoq: C. Egevang.
Aqutsineq
Kalaallit nunaanni taateraartarineqartartut 1990-ikkut naajartorneranniit ikiligaluttuinnarsimapput. Ukiuni 1993-imiit 2001-p tungaanut ukiumut 49.000-t pisarineqartarsimapput. Ukiuni 2002-p kingorna taateraartarineqartartut ukiumut nalunaarutigisimasat 8.000-nut appariarsimapput, aammami taamanerniit upernarnerani eqqissititaalluinnaramik. Taateraartarineqartartut 2017-imiit allannguaatsumik ukiumut 4.000-t ataatilaaqqavai.
Pisat ilaat, qassiusarnerat ilisimaneqanngilaq, Atlantikup Avannaaneersuusarput, tamanna timmissanik isigaasigut nalunaaqutsersuisarnermit uppernarsarneqarnikuuvoq. Tamakku nalunaaqutallit allamiut amerlanerit ukiarnerani pisarineqartarnikuupput, upernaajunerani pisarineqartartunut sanilliulllugit.
Kalaallit Nunaani taateraat piumaneqartaqaat, nalinginnaq nerisarineqartuupput kulturikkullu pingaaruteqartuullutik aningaasarsiutaangaarnatillu.
Taateraarniartarneq aqunneqarpoq nalunaarutikkut, tassa: ”Timmissanik illersuineq piniarnerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 17, 28. oktober2019-imeersoq” Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigaa.
Nalunaarusiaq uaniippoq (Nalunaarusiamut linki).
