Tikaagullik

Balaenoptera acutorostrata

Qeqertarsuup Tunuani tikaagullik. Asseq: M. Simon.

Tikaagulliup pinngortitaassusia

Tikaagullik Nunarsuup avannarpasissortaani arferit soqqallit mikinersaraat. Soqqani nerisassaminik, aalisakkat ataatsimoortukkaanik, soorlu ammassassuit, ammaassaat, kullerit, putooruttut aamma peqqunik, nakkartitsinerminut atortarpai, Tikaagulliit anginerpaagaangamik 8-9 meterinik angissuseqalersinnaapput 8 tonsillu missaanni oqimaassuseqarsinnaallutik. Tikaagulliit tallimat missaanik ukioqaleraangamik kinguaassiorsinnaanngortarput, 50-60-illu tikillugit ukioqalersinnaasut ilimagineqarpoq.

Siammarsimanerat

Tikaagulliit upernaamiit ukiarluarneranut Issittup, Issittup kiannerusortaata imartaani nunallu kiannerusut avannaanni nerisassarsiortarput. Nunani tamalaani arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi (IWC) Atlantikup Avannaani tikaagulliit tikaagulleqatigiikkuutaanut sisamanut agguataarnikutut isigaat: Atlantikup Avannaata kangiani, Atlantikup Avannaata qeqqani, Canadap kangimut sineriaata imartaani aammalu Kalaallit Nunaata Kitaata imartaani.

Kalaallit Nunaata imartaani Nunap Isuaniit Kitaa sinerlugu avannamut Uummannap eqqaani tikaagulliit naammattoorneqarsinnaapput. Aammattaarli tikaagulliit Siorapaluup (Qaanaaq, Qaasuitsup Kommunea) eqqaani takuneqartarneri nalunaarutigineqartarput. Tunup imartaani aamma tikaagulliit takussaapput. Tikaagulliit Ittoqqortoormiit avannaa tikillugu ingerlaartarnersut ilisimaneqanngilaq, kisianni tikaagulliit avannarpasissutsimi 75º-imi allaat Tunumi takuneqartarsimapput.

Ukiakkut/ukiornerani tikaagulliit erniartorlutik nuliujartorlutillu immanut kiannerusunukartarput. Tikaagulliit ukiukkut sumiiffigisartagaat ilisimaneqanngillat, kisianni ilimagineqarpoq qeqertaqatigiit Caribienip aammattaarlu Afrikap Kitaata imartaanni ukiisartut.

Nunatsinni killiffik

Tikaagulliit Nunarsuarmioqatigiit aappaluttumik allattorsimaffiutaani aammalu Kalaallit Nunaanni uumasut mianerisariallit allattorsimaffianni navianartorsiunngitsutut immikkoortinneqarsimapput.

Ilisimatusarneq aqutsinerlu

Kalaallit Nunaata imartaani arferit angisuut ukiut tallimakkaarlugit kisinneqartarput, tamatumalu kingorna tikaagulleqatigiit missingersorneri kisinneqartarput IWC-milu ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliamut nalunaarusiarineqartarlutik, tassani naliliinerit sukumiisumik misissoqqissaarneqaqqittarlutik. Kisitsinerup ilaatut tikaagulliit qanoq sivisutigisumik immap qaatigoortarnersut ilisimanissaat pingaaruteqarluinnartuuvoq, taamaalilluni timmisartumit kisitsinermi tikaagulliit aqqaqqasut naatsorsuutigineqarsinnaaniassammata. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut Islandimi ilisimatusartut suleqatigalugit Islandip aamma Kalaallit Nunaata imartaanni tikaagulliit qanoq sivisutigisumik immap qaaniittarnersut aammalu Kalaallit Nunaata imartaani ingerlaartarnerat paasisaqarfiginiarlugit qaammataasanut nassitsissutinik ikkussuiffigisimavaat, nassitsissusersuinerni ilaatigut piniartut Qeqertarsuup Tunuaneersut Maniitsumeersullu ikiortigineqartarlutik.

Satellitsikkut nassitsisaatip tikaagullik toqqinngitsiaraa assilisaq. Asseq toorlugu allisinneqarsinnaavoq. Asseq: B.S. Egede.

1940-kkunniilli Kalaallit Nunaata imartaani tikaagullinniartoqartarpoq. 1968-imiit 1986-ip tungaanut umiarsuit arfanniutit mikinerusut Norgemeersut Kitaata imartaani tikaagullinniartarput. 1970-ikkunni ukiumut agguaqatigiissillugu 175-inik taakku tikaagullittarput. 1977-ip kingorna IWC-imit siunnersuinerup kingorna Norgemiut Kitaani ukiumut tikaagullittarisartagaat 75-inut ikilipput, tamatumalu kingorna 1986-imi Norgemiut Kalaallit Nunaata imartaani tikaagullinniarnertik unitsippaat. Kalaallit Nunaanni tikaagullittassiissutit IWC-mit aalajangersarneqartarput tamatumalu kingorna tikaagullittassiissutit Namminersorlutik Oqartussanit kommuninut agguaattarpaat. Tikaagulliit amerlanersaat Qeqertarsuup Tunuata kujataa-tungaani angallatinik qamutililinnit pisarineqartarput. Qeqertarsuup avannaani piniartunit aquuteralassortunit qoorortoorsortunillu tikaagullinniartoqartarpoq, tikaagullinniarnerni piniartut ikioqatigiillutik qoorortuut sakkortuut unaallu atorlugit piniartarput.

Pisanik nalunaarsuiffiit ilisimasanik pingaarutilinnik pissarsiffiusarput

Pisanik nalunaarsuiffiit piniartut nassiuttagaat ilisimatusarnermut ilaatinneqarput, pitsaanerusumillu siunnersuisinnaanermut iluaqutaallutik. Pisanik nalunaarsuiffiit arferit inooriaasiat oqaluttuassartaallu pillugit ilisimasanik pingaarutilinnik ukiuni arlalinni pissarsiffiusarput aamma pisanik nalunaarsuiffiit aallaavigalugit Kitaata imartaani tikaagulliit suiaassusii malillugit agguataartartut ilisimatusarnikkut ilaatigut uppernarsineqarsimavoq. Arnavissat amerlanerujussuit avannarpasinnerusumiittarput, angutivissat kujasinnerusumiikkumanerusarlutik.

Kisitsisinut takussutissat aamma ilisimatuussutsikkut misissuinerit Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut timmisartumit arfernik aarrinillu kisitsisarnerat uani atuakkit.