Dværgsnegås (kangoq mikisoq) siullermeerluni Kalaallit Nunaanni takuneqarpoq Saqqummersinneqarfia 12.05.2009
Dværgsnegåsi amerikkamiut ilisimatuut Avannaani timmissat nualluutaannik misissuinerminni pisaasa kangut nujuartat akornanniippoq. Dværgsnegåsi siornatigut Kalaallit Nunaanniittarnersoq pasitsaanneqarnikuunngilaq, taamaattumik timmissat Kalaallit Nunaanniittartut allattorsimaffiannut ilanngunneqarsinnaalissagunarpoq. Timmissat assigiinngitsut katillugit ikinnerpaamik 235-t Kalaallit Nunaanniittartutut nalunaarsugaapput, taakkunannga 60-it missaannaat tamaani piaqqisartuullutik.
Dværgsnegåsi (tuluttut: Ross Goos, latinerisut: Chen rossii) nerliuvoq qaqortoq mikisoq suluisa meqqui takisuut qernertut siggualu mikisoq aappalaartoq qaamasuusoq. Kangup angissusiata affaannaanik angissuseqarpoq, anginngikkaluarluni kangut arlallit akornaniitilluni takujuminaatsorujussuuvoq taakkunatut isikkoqarami. Kangut amerlanatik Kitaani kujasinneruffimmini Qeqertarsuarmiit Avannamut Tunullu avannaanut erniortuupput. Kangut aamma Canadami Alaskamilu, ilami russit qeqertaannut Wrangel Ø-mi, Beringstrædip avannaaniittumi, sumi tamaani erniortuupput. Dværgsnegåsili taama siammarsimatiginngilaq erniorfigaluguli kitaani Alaskamiit kangiani Baffin Islandimut, kisiannili tamakkua millioni sinnilaarlugu amerlatigisut 95%-ingajaat eqqissisimatitsivimmi Queen Maud Gulf Migratory Bird Sanctuary-mi Canadap issittortaata qeqqani avannaanilu ittumi erniortarput. Dværgsnegåsip akuttunngitsumik kangut ukiisarfimminniit Californiamiittumiit 4000 km missiliorlugu ingerlaartut ingerlaqatigisarpaat. Ilaannimi allaat Mexicomeertarlutik. Timmissat taakkua marluk Amerikami avannarlermi 1916-imi nungutaangajalluinnaleraluarlutik eqqissitinneqarnermik kingornagut assut amerliartorsimapput, pingaartumillu 1980-ikkunni 1990-ikkunnilu amerliartorsimallutik. Dværgsnegæsit kangut ernioqatigigajuppaat taakkualu marluullutik erniortarfii malunnartumik annertusisimapput, taamaattumillu tupinnarpallaanngilaq Dværgsnegåsi Kalaallit Nunaannut takkummat.
Amerikamiut ilisimatuut John Baroch aamma David Sinnett, Colorado-meersumit siulersorneqartut aallaqqaammut dværgsnegåsip Kalaallit Nunaannii nalinginnaanngitsuunera ippigisimanngikkaluarpaat. Kisiannili paasisimavaat timmissat tamakkua misissukkatik timmissat nualluutaannik H5 imaluunniit H7-imik kangut 300-ingajaat misissukkatik nappaateqanngitsut. Nualluutit taakkua inunnut tunillaassinnaasut toqussutaasinnaasullu timmissanit naluffasilinnit nerlertut ittunit, Qaanaap eqqaani nerlernut allanut Europamut aallartartunut akuliunneratigut Amerikap nunavittaanut siaruartinneqarnissaat aarleqqutigineqarsimavoq.
Dværgsnegås Storsnegåsimut sanilliullugu affaannarmik oqimaassuseqarpoq. Assiliisoq: David Sinett.
