Kalaallit Nunaanni qilalukkat qaqortat qernertallu ikiliartornerat unissimavoq Saqqummersinneqarfia 30.05.2009
JCNB 1989-imi naalakkersuisunik qilalugaatigeqatigiit pillugit siunnersuisussatut pilersinneqarpoq. Aallaqqaaterpiaaniilli Kalaallit Nunaat kalerrinneqareerpoq uumasunik taakkuninnga pisarisartagai annertuallaartut. 2009-mili naliliinermi uumasoqatigiit taakkua ikiliartornerat unissimasorineqalerpoq, aqutsivigineqarneralu ajunngitsup tungaanut ingerlanersoq.
2004-mi Kalaallit Nunaata qilalukkanik pisassiisarneq atuutilersippaa, kingornalu pisat ikilingaatsiarnerannik kinguneqarpoq. Klimap allanngornerata ungoorillunilu piniartarnerup inerteqqutinngornerata kingorna 1990-ikkut qiteqqunneraniilli qilalukkat ikiliortornerat aallartereersimavoq. Pisassat ikileriarnerat ilimanaataalluinnarpoq qilalukkat amerlassusaasa ikiliartorunnaarnerannut amerliartornerannulluunniit pissutaasoq.
Peqatigitillugulu Pinngortitaleriffik qilalugaqarfinni pingaarnerni, Qimusseriarsuaq ilanngullugu, qernertanik kisitsisinnaasarsimavoq, tamaani siullermeersumik 2007-imi iluatsittumik kisitsisoqarmat.
Qilalukkanik qaqortanik qaammataasakkut nassitsissutitalinnik nalunaaqutsersuineq. Asseq: Pinngortitaleriffiup toqqorsivianit.
Pimoorullugu ilisimatusarneq nakkutiginninnerlu kinguneqarluarput
Kalaallinit, qallunaanit nunanillu allanit aningaasaliinikkut Pinngortitaleriffiup ukiuni kingullerni qernertanik qaqortanillu ilisimatuutut misissuineq nalunaarsuinerlu annertusarsimavaa. Misissuinerit amerlanertigut piniartut qanimut suleqatigalugit ingerlanneqartartut pingaartillugulu ingerlaartarfii, kinguaassiorlutik amerliartornerat ukiuinillu misissuineq kiisalu timmisartukkut kisitsinikkut. Misissuinerit tunngavigalugit massakkut Kalaallit Nunaata isumalluarpaluttumik kalerrinneqarsinnaalernaranut periarfissaqalersimavoq.
Qaqortat nunatsinni pisaasartut amerlanerit uumasoqatigiinnit ataatsinit, aasaanerani Nunavut-mi ukiumilu nunatta Kitaaniiittartunit pisaasarput. Pisassiissutissanik ilisimatuutut siunnersuutip takutippaa takussutissiaq erseqqissaasoq piffissami 2009-2014-imi qilalukkat amerliartuinnassasut.
Qernertanut tunngatillugu pissutsit piuminaannerupput. Pinngortitaleriffiup qernertaqatigiit aasaanerani pingaarnerit marluk Qimusseriarsuarmiittartuusut Inglefield Bredningimiittartuusullu uppernarsaatissarsiffigisimavai. Qilalukkat tamaaniittartut Uummannallu eqqaani ukiukkut pisaasartut ilumut qilalugaqaatigiiunersut ataasiusut suli ilisimaneqanngilaq. Taamaalilluni pisassanik siunnersuinerup tunngavigaa Qimusseriarsuarmi Inglefield Bredningimilu qilalukkat amerlassusaannik naliliinerit tunngavigineqarput, tabel takuuk.
Pinngortitaleriffik, Naalakkersuisunit, Danmarks Miljøstyrelsemit avataaniillu tapiiffigineqarluni, timmisartumik qilalukkat qernertat qaqortallu Kitaani upernaakkut 2006, Qimusseriarsuarmi aammalu Ikersuarmi(Qaanaaq) aasakkut 2007 naggataagullu Tunumi aasakkut 2008. Nunap assinga toorlugu allisiguk.
Mianersortumik periuseqarneq
Naak Kitaani qaqortat, Inglefield Bredningimilu qernertaqatigiit amerlanerusorineqaleraluartut taamaattoq ukiut 20-t matuma siornagornit suli ikinnerupput. JCNB-p Canada Kalaallit Nunaallu siunnersorpaat qilalugaqatigiit mianersortumik periaaseqarneq atorlugu aqutsivigeqqullugit.
Tabel 1: Kitaani qilalukkat qaqortat qernertallu pisaasussat pillugit siunnersuineq
JCNB/NAMMCO-mi ilisimatuut suleqatigiissitat tabel atorlugu ersersippaat 2009-2014-imut amerliartortoqartuassappat ukiumut pisaasartussat (pissatat kivisisallu ilanngullugit) qassiunissaat. JCNB-ip ataatsimeersuarnerata nalaani siunnersuummi oqallisigineqartut silittumik allallugit erseqqissarneqarput. Canadamiit ilaatitat siunnersuutigaat pisassiinermi 80%-imik uumasoqatigiit amerliartornissaat periarfissiivigineqassasoq, kalaallillu aallartitaanit 70% siunnersuutigineqarpoq. Tunumi qernertat 2008-mi kisinneqarput, JCNB-mili eqqartorneqaratik.
