Paasisaq nutaaq: Imaq uumasunik ulikkaartoq nitratimik piiaasunik Saqqummersinneqarfia 29.12.2009
Nunat assigiinngitsut akornanni ilisimatusaqatigiit Aarhus Universitetianit siulersorneqartut ukiut amerlanngitsut matuma siorna uumasut ataatsimik cellillit pingasut assigiinngitsut nassaarivaat, tassaasut foraminferer, taakku ilti nungukkaangat nitrat atorlugu anersaartortartuusut. Taamaalillutik uumasut pineqartut anersaartoraangamik nitratimik piiaasarput.
Århusimi ilisimatusartut maanna ilisimatuut Frankrigimit, Schweizimit aamma Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmeersut peqatigalugit nunarsuaq tamaat angalasimavaat misissuilluitik – Galatheamik misissuineq ilanngullugu. Ilisimatuut paasisimavaat uumasut nitrat atorlugu anersaartortartut sumi tamaaniittuusut: Ækvatorimit Issittunut aammalu kuussuit akuanit imarpissuarnut. Ilisimatusaatit inerneri sap. akunnerata ingerlanerani ilisimatuussutsikkut akuerineqartumi saqqummersittakkami tidsskriftimi Proceedings of the National Academy of Sciences saqqummersinneqarput www.pnas.org
Kvælstoffip kaaviiaarneranik paasinninneq nutaaq – modellit pisoqqat atorunnaassapput
Uumasut nitrat atorlugu anersaartortartut nitrat kvælstof-gassinngortittarpaat taamaalillutillu nitrat imarmit piiartarlugu. Siusinnnerusukkut isumaqartoqarsimagaluarpoq bakteriat kisimik taamaaliorsinnaasut. Nitrat atorlugu uumasorpassuit anersaartortartut paasinerata kingunerivaa kvælstoffip kaaviiaarnera nutaamik isigineqartariaqalersoq, nitratillu qanoq annertutigisup imarmit piiarneqarnera kisitseriaaseq nutaaq atorlugu kisinneqartariaqalissasoq. Nunarsuaq tamaat tamakkerlugu ilisimatusarluni inernerit takutippaat, nitratimik piiaaneq imarpiit ilaanni ilimagisamit 70 % tikillugu annertunerusoq.
Artit assigiinngitsut amerlasuut nitrat atorlugu anersaartortut
Uumasut nitrat atorlugu anersaartortut amerlassutsimik saniatigut ilaqutariissutsikkut assigiinngiiaartuusut paasineqarnerata ilimanarsisippaat nitrat atorlugu anersaartorneq piginnaaneq tassaasoq bakteria immaqa ukiut 1 1/2 mia. matuma siorna ullumikkut ineriartorsimanerusumik uumassusillit aallaavittut pinngorfigisimassagaat, tassasoq mitokondrie ullumi celletsiniittoq. Siusinnerusukkut isumaqartoqarsimavoq mitokondriet tassaasut bakterianit taamaallaat ilt atorlugu anersaartortartuusunit pinngortuusut. Uagut allallu sananeqaatitsinni mitokondriet taamaappat ilt anersaartornitsinni kisiat pisariaqartissimassagaluarparput. Maannali paasinarsivoq mitokondrieqartoq nitrat atorlugu anersaartorsinnaasunik.
Siunissami ilisimatusarnerup takutikkumaarpaa tunngaviusumik uumasoqassutsip / inuuneqassutsip ineriartorsimanerata tunngavianik teori (celletta pinngorfia mitokondrie pillugu) allanngortinneqassanersoq. Taamaassappat isumaqarpoq uumassusillit qaffasinnerusumik ineriartorsimasut ilt ilimagisamit kisiat isumalluutigisimanngikkaat.
Paasissutissat allat:
Søren Rysgaard, tlf +299 36 12 46
e- mail: rysgaard @ natur . gl
Nils Risgaard-Petersen, tlf +45 8942 2697, mobil: 29 65 63 25
e-mail: nils.risgaard-petersen @ biology.au . dk
Signe Høgslund, tlf. +45 51 37 93 71
e-mail: signe.hoegslund @ biology.au . dk
Uppernarsaaneq: Marrami Qeqertarsuup Tunuani qaqinneqartumi ilisimatuut aamma uumasuaqqanik tusintilikkaanik nitrat atorlugu anersaartorsinnaasunik nassaarput. Assilisaq tyskit ilisimatusarlutik misissuissutaanni Merianimi assilisaavoq, 2007-imi Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani anglanerani IPY-mut tunngatillugu ilisimatuussutsikkut suliaqartoqarnerani. Ass.: Søren Rysgaard
