Tupissutinik pisarisuukkanik iluaquteqarneq Saqqummersinneqarfia 02.11.2010
Avannaata tupissutai qaleralinniarnerni akuttunngitsumik pisarisoorneqartarput pisuussutilli tamakku ullumikkut iluanaarniutigineqanngillat. Tamanna Pinngortitaleriffimmi, KNAPK-mi Norgemilu Møreforskningsinstitut-imi suleqatigiittoqarneratigut iluarsiiviginiarneqarpoq. Pilersaarusiami angusat Nuummi sapaatit akunnerata matuma siuliani isumasioqatigiittoqarnerani saqqummiunneqarput, angusallu neriuuteqalersitsipput.
Uummannami immersugassanik apersuinerit
Pilersaarusiami qaleralinniat tupissutinik pisarisuukkanik aamma iluaquteqalernerisigut aalisartut pissarsiaqarnerusalernissaat tupissutillu tunisassiariniarlugit pitsanngorsaanissanut periarfissanik qulaajaanissaq anguniagaapput. Piffissami pilersaaruteqarfiusumi tupissutinik tuniniaasoqarsinnaanersoq misissorneqarpoq aamma pisani Avannaata tupissutai qanoq amerlatigisut pisarisoorneqartarnersut, aalisakkat qanoq angitiginersut aamma pisarisuukkat aalisartut qanoq iliortarneraat sumilu pisarineqartarnersut paasiniarlugit Uummannami aalisartunik apersuilluni misissuisoqarsimavoq. Uummannami taassumallu eqqaani aalisartunut 270-inut apeqqutit immersorlugit akisassat nassiunneqarsimapput 87-illu akisimapput. Aalisartut qaleralinnut ningittagarsortillutik tupissutit pisarisoornerusarpaat ukiuuneranilu pisat ilaat maannakkut qullukkiaralugit iluaqutigineqalereerput.
Tupissut – aalisagaq qanoq ittuua?
Aalisagaq eqqumiitsumik taaguutilik inuit ikittuinnaat ilisimasaqarfigigunarpaat danskisullu taaguutaa kamippaliortut qanga ilutsitut atortagaasa taaguutigaa. 1900-kkut aallartinneranni biologit misissuinerat pillugu nalunaarsukkani tupissut takisuumik paperulittut taagorneqarpoq sumiiffinnilu allani rottehalefisk-imik taaneqartarluni. Kalaallisut tupissummik taaguuteqarpoq. Ataatsimut isigalugit taaguutit pitsaasuunngitsut, atuisartut tupissutinik piseqqusaassagaanni. Akerlianik aalisagaq taanna saarulliit ilaat mamarluinnartuuvoq aappalungusersumik qaleruallit nerpiattut mamassuseqangajattumik nerpilik. Norgemi atuisartunik misissuinermi Møreforskningsinstitut-imit ingerlanneqartumi aalisagaq nutaatillugu, qerisuutillugu aamma ukiukkut qullugaatillugu mamarluinnartuusoq tupissutillu akisuallaanngikkaangata atuisartut tamakkuninnga piserusuttartut paasineqarpoq.
KNAPK suliniuteqarpoq
Ludvig Hansen KNAPK-mi siunnersuisarfimmeersoq ukiut sisamangajaat matuma siorna Royal Greenlandip tupissutinik tunisisarneq unitsimmagu pilersaarusiamik suliniuteqartuuvoq. Ludvig Hansenip Pinngortitaleriffik aamma Norgemi ilisimatusarfik Møreforskningsinstitut ilaatigut immamit inuussutissanik ilisimatusarfiusoq ukiunilu arlalinni qaleraleqassutsimik misissuinerni Pinngortitaleriffimmik suleqateqartoq pilersaarusiamut ilannguteqqullugit qinnuigisimavai aammalu tupissutinik pisarisuukkanik iluarnaarniuteqalersinnaanermut periarfissanik qulaajaanissamik suliniuteqaqqusimallugit.
“Uummannami Royal Greenlandimit nalunaarutigineqarpoq aalisartut tupissutinik ikinnerpaamik 10 tonsinik tunisisinnaappata tamakkulu tunitsivissarsineqarsinnaappata tupissutinik tunisisarneq aallarteqqinneqarsinnaasoq. Pilersaarusiami matumani saqqummiunneqartut tunngavigalugit tamanna piviusorsiorpalaarsorivarput. Tupissuterpassuaqartoq aamma Uummannap eqqaani ilisimaneqartunik tupissutinik aalisarfeqartoq oqummersallu tamakkingajallugit tupissutinik pisaqarfiusumik peqartoq aalisartut oqarput”, Ludvig Hansen oqarpoq. “Ajoraluartumik tupissutit tunillugit akikippallaarput. Kiilumut 2 koruunit tupissutit pitsaasuutillugit aalisartunit suliaritinneqarnissaannut kaammattuinissaq ajornakusuussaaq”, Ludvig Hansen oqarpoq.
Møreforskning Marin-imi pilersaarusiornermut pisortaq, Kari Lisbeth Fjørtoft, isumaqarpoq Norgemiumik tupissutinik tunisassianik pisisinnaasumik nassaartoqarsinnaasoq. “Norgemi atuisartunik arlaleriarluta misissuisarnitta takutippaat atuisartut tupissutinik mamarisaqartorujussuusut aamma akigitinneqartut iluarinartuuppata tupissutinut nutaanut qerisunullu tunitsivissaqarpoq”, pilersaarusiornermi pisortaq, Kari Lisbeth Fjørtoft, Møreforskningsinstituttet, oqarpoq.
Tamakku kalaallit misilittagaannut assigulluinnarput. Avannaani tupissutit qullukkat issimut panertillugit tunisassiarineqartarput misilittakkallu takutippaat tamakku pisisartunit pagganneqartartorujussuusut. Tupissutit suliareqqaarneqartarnerat ajornartorsiutaavoq. Aalisakkap ilusaa pissutaalluni kiilumut iluaqutigineqartoq annikippallaarpoq. Tamatumunnga assaannarmik nerpiiaasarneq ilanngunneqassaaq, tassami tupissutit tattaasa maskiinami nerpiiaaffimmi saviit aserortarmatigit.
Naammattunik tupissuteqarpa?
Iluanaarniutigalugu aalisarnissamut naammattunik aalisagaqarnersoq apeqquterujussuuvoq. Qanoq tupissuteqartiginersoq maannakkorpiaq Pinngortitaleriffimmit aamma piujuartitsisumik tunngaveqarluni qanoq aalisartoqartigisinnaanersoq eqqoqqissaartumik oqaatigineqarsinnaanngilaq. Taamaaliugassaanni tupissutit pisarineqartartut piffissami sivisunerusumi nalunaarsorneqartariaqarput.
“Maannakkut tupissuteqassutsimik naliliinissatsinnut ajoraluartumik tunngavissaqanngilagut. 1987-imiilli sinerissap qanittuani qaleraleqassutsimik ningittakkanik misissuisarsimavugut pisarineqartartullu ilagilluartagaat tassaapput tupissutit. 1962-imi Uummannap eqqaani aalisarluni misileraanermi pisat ilarpassui tupissutaasartut oqaatigineqarpoq Uummannallu eqqaani R/V Sannamik ningittagarsorluni misileraanernit kisitsisit takutippaat tupissutit pisarineqartartut amerliartortut. Tupissutinilli aalisarnivimmit kisitsisinik pissarsitinnata qanoq tupissuteqartiginersoq naatsorsorsinnaanngilarput. Maannakkorpiaq angallatit 10 meterinit anginerusut pisaminnik nalunaarsuisussaatitaapput taamaattumillu tupissutinik tunisisarneq aallartinneqarpat paasissutissanik suliarisinnaasatsinnik aatsaat pissarsisussaavugut”, Pinngortitaleriffimmi immikkoortortaqarfimmi pisortaq Helle Siegstad oqarpoq. “Aalisartut pisaminnik nalunaarsuillutik immersuisarnissaat pingaaruteqartuusoq tamatuma erseqqissarpaa tupissutillu iluanaarniutigissallugit soqutiginaateqalerpata Pinngortitaleriffimmit soorunami pisassiissutissanik siunersuisoqassaaq. Kisianni nutaamik aalisalernerit tamatigut mianersortumik aallartinneqartartussaapput – tamanna ilaatigut saattuarniarnermi misilittagaqarfigaarput”, Helle Siegstad, Pinngortitaleriffik, naggasiivoq.
Akorngutit
Maannakkut pilersaarusiami tupissutinik tuniniaaniarnermi akorngutit piiarnissaat pineqarput. Aalisartut sisamaagaangata ataaseq aasakkut tupissutinik nillusaanissaminut periarfissaqarneq ajorpoq aamma tupissutinik suliarinneqqaarneq suliassartalerujussuuvoq tamakkulu tunillugit akikippallaarput. Kisianni pisarisuukkatut pisarineqartartillugit iluanaarniutigineqarsinnaannginnerat uggornartorujussuusoq Ludvig Hansen oqarpoq. Taamaattumik misiliilluni tunisassiornissamik pisisartussanillu ujaasilluni pilersaarusiaq ingerlatiinnarneqassaaq. Pisisartussat Norgemiinnissaat ilimanarpoq, tassami tappavani tuniniaaviit misissorneqarsimapput atuisartullu isumalluarput. Pilersaarusiaq NORA-mit – Nunani Avannarlerni Atlantiku pillugu Suleqatigiiffik (Nordisk Atlantsamarbejde), Norgemi ilisimatusarnermut siunnersuisoqatigiit (Norges forskningsråd) aamma Namminersorlutik Oqartussanit aningaasaliiffigineqarpoq.
1992-imiit 2010-ip tungaanut Pinngortitaleriffimmiut R/V Sannamik Qeqertarsuup Tunuanut, Uummannap Upernaviullu eqqaannut qassutinik ningittakkanillu akuttunngitsumik aalisariartarput. Assiliisoq: Jesper Boje
Tupissutit eqalussuullu nulia pisarisuukkat. Assiliisoq: Jesper Boje
Allattoq: Paasissutissiisartoq Kitte Vinter-Jensen, Pinngortitaleriffik.
Ilanngutassiaq tallimanngornermi 2010-mi novembarip ulluisa tallimaanni Sermitsiami saqqummiunneqarpoq.
Paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniaraanni attaveqarfissat:
Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Helle Siegstad, Pinngortitaleriffik
hesi [at] natur.gl 361202
Ludvig Hansen, KNAPK, luha [at]knapk.gl
Kari Lisbeth Fjørtoft, Møreforsking, tel: +47 70 11 16 00 (05) e-mail: kari [at]mfaa.no
