Illeqqat methan-eqassuserlu Saqqummersinneqarfia 23.10.2011
Gassinik nunarsuarmik kissatsitsinerulersartunik aniatitanik naatsorsuisarnerit sooq inerneqarneq ajornersut illeqqat immaqa akissutissaqartippaat? Ilisimatusartut nunarsuarmit tamarmeersut silap allanngoriartornerani apeqquterujussuit akissutisiniarlugit Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi avatangiisini uummaarissuni nutaaliortunilu naapeqatigiipput.
Illeqqat (Calanus) inalugaani
”Tassami! Tamanna ajornaatsuinnaanngilaq ….”, ilisimatusarnermut assistent, Anni Glud, tulluusimaarluni qungujuppoq. Taassuma immap kinguisa ilaat, Calanus finmarchius, illeraq, kutsummut ilusilersorneqarsinnaasumut ikkussimavaa uuttortaateerannguarlu illeqqap inalugaata silaannaqassusianik uuttortaanermut atorneqartussaq illeqqap ingalugaanut mangussimavaa. Taqqamani arlaannik pisoqarpoq. Uuttortaatip meqqutaasannguaq illeqqap inalugaani pisunik pappilissamut titartaatippaa.
Suut tamarmik mikisunnguupput taamaattumillu Anni Glud sajussulaaraluarpat misiliineq iluatsinngitsuussaaq. Uumasuaqqat qaleruallit, illeqqat, nunarsuup imartaani uumasuupput siammarsiamanerpaat aamma immami nerisariinnut tamanut tunngaviupput. Taamaattumik illeqqat biologinit ilisimatusartunillu pingaartinneqartorujussuupput. Kissassuseq allanngorpat illeqqat inuuniarnermut atugassaat arlalitsigut allanngortarput tamannalu immami uumasunut nerisareqatigiinnut allanut sunniuteqassaaq.
Kisiannimi sooq illeqqap inalugaani qanoq pisoqarnersoq misissorneqassava?
”Sila allanngorpat kiannerulerneralu pissutigalugu sikusarnera allanngorpat Issittup imartaani pilersinneqartartut qanoq allanngortarnersut pingaarnertut misissuiffigineqarnissaat pineqarpoq ”, professor Ronnie Glud, Silap Pissusianik Ilisimatusarfik aamma Syddansk Universitet, nassuiaavoq. Ronnie Glud uumasuaqqanik misissuisartuuvoq (biolog) aammalu immap naqqata sannaanik kiisalu silaannaap immalu gassinik paarlaasseqatigiittarneranni immap sikuata pingaaruteqassusianik misissuinermik suliaqarpoq.
”Maannakkut nassuiaariaaserput atorlugu ilaanneeriarluni immami methaneqarpallaartartoq taratsunillu inuussutissartalinnik ikippallaanik peqalersartoq uuttortaasarnitta takutittarmagu taamatut misissuivugut. Methan gassit nunarsuarmik kissatsitsisartut ilagaat taassumallu seqerngup kiaa silaannarmi uninngatittarpaa. Methan nilermut eqqaanartorujussuuvoq taamaattumillu gassip pileqqaarfia ujassagutsigu immami siammarsimanerpaami uumasumi soorunami ujartariaqarpoq, tassalu illeqqami”.
Gassit paarlaasseqatigiittarnerat qitiutillugu
Sooq ileqqap inalugai qitiutinneqalernersut nassuiassallugu sivisussaaq, kisianni gassit paarlaasseqatigiittarnerannut tunngavoq.
”Isumaqalersimavugut illeqqat inalugaat tassaasut nukissiorfeeqqatut methanimik pilersitsiffiusut tamannalu ilutigalugu nitratimik piiaaffiusut, taanna tassaavoq anaq (naggorissaat) kvælstoffitalerujussuaq immamilu naasunik algenik pilersoqalertarneranut pingaaruteqartorujussuaq. Avatangiisini silaannaqanngitsuni taamatut pilersoqartarpoq illeqqallu inalugai silaannaqanngippata taava immap qatsinnersaani naasunik pilersitsiffiusuni silaannalinni silaannaqanngitsortaqartarsimassaaq”, professor Torkel Gissel Nielsen, DTU Aqua, illeqqanik aamma Issittumi planktonit savitussusiannik immikkut ilisimasalik ilassusiivoq.” Illeqqat qanoq amerlatiginersut, immami taratsut inuussutissartallit qanoq amerlatiginersut kiisalu qaamaneq qanoq annertutigisoq immap iluanut apuuttarnersoq ilisimakannerpavut. Kisianni pisut marluit pingaarutillit siusinnerusukkut misissuiffigisimanngisavut pisarput.”
Assigiinngitsunik suliallit isummersoqatigiinnerat
Immikkut ilisimasallit marluit taama assigiinngilluinnartigisut Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmut iluaqutaaqaaq. Gisselip aamma Gludip tamarmik immikkut ilisimatusarlutik suliaat Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmit aningaasaliiffigineqarsimapput maannakkullu ataatsimoorullugu suliaminni sunniuteqatigiittarneq atorluarpaat, tassalu assigiinngitsunik ilisimatusartut sapinngisamik amerlanerpaat katersorpaat; imavinnik, uumasuaqqanik, sermimik arfernillu ilisimatusartut aamma inuiaqatigiinnik ilisimatusartut immikkorluinnaq ilisimasallit ilisimatusarfimmi katersuupput isinillu assigiinngitsunit isigalugit apeqquterujussuit misissuiffigalugit.
”Periarfissat maaniimmata nutaaliornissatsinnut periarfissarseriasaarpugut.,” Torkel Gissel nuannaaqisoq oqaluttuarpoq. ”Isumassarsiavut malersorsinnaavavut aammalu suleqataarusuttut katersorsinnaallugit. Professor Hans Peter Grossartip, Tyskland, ilisimatusarluni suliami tassani ajoqutit illeqqat toqungasut inalugaaniittut suunersut misissorpai aamma Dr. Kam Tang, USA, allisitsiut atorlugu misissueqataavoq. Taassuma illeqqat toqungasut qanoq ilillutik kulstoffinik immap naqqanukaassueqataasarnersut takutippaa. Illeqqat immaqa aamma kvælstoffiliornermut pingaaruteqarput. Taamaalilluta pilersaarutigisatsinnit allaanerulluinnartumik pilersitsivugut, tamannalu tassaavoq ilisimatusarneq pitsaanersaagaangami ilisimatusarneq.”
Pissarsiat pingaaruteqanngitsuunngitsut tassaapput piffissaq aningaasallu. Misissugarineqartut illeqqat, Calanus, Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmit ungasinngitsumi kangerlumiipput. Illeqqat nerisassaat Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi sulisunit aalajangersimasunit laboratoriami naatinneqarsimapput aamma Pinngortitaleriffiup umiatsiai minnerunngitsumillu tikeraanut illu ilisimatusartunut nutaaliortunut pitsaanerpaanik atugassiisuupput.
Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi pisortap Søren Rysgaardip allaffiata matuani Albert Einsteinip oqaaserisimasai issuakkat naatisimapput. Imatukannerlu nutserneqarsinnaapput: ”Sulerinerluta nalunngikkaluarutsigu taava tamannna ilisimatusarnerussanngilaq, ilaa?”
Piviusut:
Silap Pissusianik Ilisimatusarfik 2009-mi novembarimi atoqqaartinneqarpoq Pinngorititaleriffiullu ilagaa. Silap Pissusianik Ilisimatusarfik Danmarkimi Ilisimatusarnermut ministeriaqarfimmit aningaasaliiffigineqarpoq, ministeriaqarfik Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup ukiuni tallimani, 2009 – 2014, ingerlanneqarnissaanut katillugit 75 mio. koruuninik tunissuteqarsimavoq. Ilisimatusarluni suliarpassuit Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmit aningaasaliiffigineqartarput aamma tassanngaanniit nakkutilliinermik pilersaarusiaq, Nuuk Basis, ukiuni arlalinni Nuup Kangerluani imami avatangiisit uumassoqassutsillu qanoq katitigaanersut nalunaarsorneqartarput.
Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusarluni suliat pilersaarutillu uani atuakkit.
Allattoq: Kitte Vinter-Jensen, Paasissutissiisartoq, Pinngortitaleriffik
Ilisimatusarnermut assistentip, Anni Gludip, illeqqap inalugaanik ujaasisoq qarasaasiakkut malinnaaffigineqarsinnaavoq. Assiliisoq: Kitte Vinter-Jensen
Professor Torkel Gissel aamma Dr Wang Tang Pinngortitaleriffimmi aamma Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi laboratoriamiittut: Assiliisoq: Kitte Vinter-Jensen
Illeqqat planktoninik laboratoriami nakkutigalugit naatinneqarsimasunik PhD-nngorniamit Kristine Arendtimit nerisinneqartut. Assiliisoq: Kitte Vinter-Jensen
Calanus finmarchicus. Assiliisoq: Russ Hopcroft, University of Alaska
