Nannut nunanit tamalaaneersunit qitiutinneqartut Saqqummersinneqarfia 05.08.2011

1970-kkunniilli Qimusseriarsuup avataa (Baffin Bugt) aamma Davis Stræde Kalaallit Nunaata Canadallu akornanniittoq 25-30 %-imik sikukinnerulersimavoq. Tunumi siku aamma annikkilligaluttuinnarpoq. Ukioq-manna juunimi qaqutigoortumik Issittoq sikukitsuararsuusoq qaaammataasatigut paasineqaqqippoq. Nanoqarfinni immap sikua pingaarnersaavoq sikukilliartortillugulu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nannut navianartorsiulersussaapput. Tamanna pissutigiinnarlugu nunatsinni nannut qitiutinneqarput taamaattumillu allannguutit siunissami malittarineqartariaqarput.

Nunani nanoqarfiusuni pilersaaruteqartoqarpoq

Nunani nanoqarfiusuni tallimaasuni Kalaallit Nunaani, Alaskami (USA), Canadami, Svalbardimi (Norge) aamma Ruslandimi Nannut Illersorneqarnissaat pillugu Isumaqatigiissummik 1973-imeersumik atsioqataaffiusimasuni ukiuni kingullerni suleqatigiinneq nukittorsarneqarsimavoq maannakkullu avatangiisini annertuumik allanngoriartorneq pissutigalugu nannut qanoq illersorneqarsinnaanersut aqutsivigineqarsinnaanersullu pillugit nunani ataasiakkaani tamalaanilu pilersaarusiortoqarpoq. Nunanit tamalaanit alaatsinaaffigineqartorujussuarmik USA-mi uumasut nungutaanissaannut allattorsimaffik (Endangered Species Act) nannunut tunngatillugu nutarterneqarpoq. Taamaalilluni ilisimatuussutsikkut allakkiamik nunatsinneersumik piujuartitsineq tunngavigalugu nannunniartartoqartarneranik uppernarsaammik tunniussisoqarnissaanik piumasaqaat sakkortusivoq.

Arnavissat qungasequtserneqartarput annerusumik batteriilimmik taamaattumillu ukioq ilivitsoq missiliorlugu aallakaatitsisinnaasumik. Assiliisoq: Erik W. Born

Kitaani nannunniartarneq

Davis Strædemi, imartaq taanna nunatsinnit Canadamillu avillugu atorneqarpoq, nannut 2005-2007-imi 2.160-iusutut kisinneqarput. Missingikannerlugu nunatsinni nanoqatigiinnit taakkunannga ukiumut marluk pisarineqartarput. Nunavumi, Quebecimi Labradorimilu nannunniartoqarnersaasarpoq aamma Davis Strædemi nanoqatigiinnik ukiumut pisarineqartartut piujuartitsisumik pisarineqartarput. Kisiannili Kane Basinimi (Qaanaap avannaani) Qimusseriarsuullu avataani allatut isikkoqarpoq. Kane Basinimi aamma Qimusseriarsuup avataani nanoqatigiit nunatsinnit Canadamillu aamma atuisoqarfiusumi ukiumut 11-nik aamma 160-inik nannuttassiisoqartarpoq. Taakkunannga nunatsinni nannuttassiissutit ukiumut arfiniliullutillu 65-iupput. Piffissami sivisunerusumi ataatsimut nannuttarineqartartut nanoqatigiit kinguaassiorsinnaanerannit amerlanerusarsimasut nunani tamalaani nannunik immikkut ilisimasallit nalilerpaat taamaattumillu nanoqarfinni marluinni taakkunani nannut ikilisimassagatinneqarput. Kisiannili Nunavumi Avanersuarmilu innuttaasut piniartullu nannut amerlisimanerarpaat akerlianillu nanoqatigiikkuutaat amerlisimanerarlugit. Kane Basinimi aamma Qimusseriarsuup avataani nanoqatigiit pillugit kisitsisit nutaanerpaat 1997-imeersuupput sumiiffinnilu marluinni taakkunani tamani siku annikilleriarujussuarsimammat nunatsinni-Canadami nannut ataatsimoorussat taakku pillugit ataatsimiititaliarsuaq (Canada-Greenland Joint Commission on Polar Bears, 2010-mi pilersinneqartoq) siorna imatut inerniliivoq; nanoqatigiit amerlassusiannik kisitsisinik nutaanik pissarsiniarluni ilisimatuussutsikkut nutaamik misissuinerit aallartinneqartariaqartut.

Kitaani nannunik misissuinerit

Kitaani Tunumilu nannut Pinngortitaleriffimmit misissuiffigineqaruttulerput. 2009, 2010 aamma 2011-p upernaavini Qeqertarsuup Savissiviullu akornanni nannut Pinngortitalerifimmi ilisimatusartunit misissuiffigineqarput. Katillugit nannut 79-it nalunaaqutserneqarput 62-illu qaammataasanut nassitsissuserneqarlutik. Nannunik misissuinerit Aatsitassanut pisortaqarfimmit, Den danske Miljøstyrelse-imit aamma Pinngortitaleriffimmit aningaasaliiffigineqarput, tassani Kitaata sineriaani sumiiffiit uuliamik ujaasinerni soqutiginaateqartut nannunit qanoq qanorlu annertutigusumik atorneqarnersut paasisaqarfigineqarnissaat siunertarineqarluni. Misissuinerilli aamma takutippaat nannut Avanersuarmiit Nunavumi Qeqertaaluup kangimut sineriaanukartartut.

: Kapineqarami erniinnaq ilisimajunnaarpoq. Assiliisoq: K Laidre

: Erik W. Born nannup misissugassanik tigusiffiginissaanut nalunaaqutsernissaanullu piareersarpoq. Assiliisoq: K Laidre

: Ilisimatuut pingasut, Erik W. Born, Kristin Laidre taakkua Pinngortitaleriffimmeersut aamma Øystein Wiig Oslo Universitetimeersoq ukini arlalissuarni suleqatigiissimapput. Assiliisoq: GN

: Angutivissat piaqqallu taamaattunik siutimikkut aallakaatitsissuserneqartarput. Assiliisoq: Erik W. Born

Nunavumi ilisimatusartut peqatigalugit misissuinerit

Nanoqatigiinnik Nunavumik avitseqateqarfitsinnik tamakkiisumik paasisaqassagaanni annertunerusumik qanoq iliuuseqartoqartariaqarpoq. Taamaattumik Nunavumi/Canada aamma Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut Qimusseriarsuup avataani Kane Basinimilu nanoqatigiikkuutaat qanoq amerlatiginerannik paasisaqarfiusussamik ukiuni arlalinni misissuinissanik pilersaarusiorput. 1990-ikkunnisut ”nalunaaqutsersuineq-piarinneqqittarneq”-mik periuseq atorlugu nannut amerlassusilerneqarnissaat pilersaarutaavoq. Siusinnerusumuli allaanerusumik, siusinnerusukkut nannut ilisimajunnaarseriarlugit normutalinnik siutaasigut nalunaaqutserneqartarput, maannakkut nannut pinngortitamit ”nalunaaqutserneqartarnerat” atorneqassaaq. Nannut tamarmik immikkut sananeqaatsiminni ”nalunaaqutaqarput”. Taamaattumik nannut ilisimajunnaarsinnagit qulimiguulimmiit qarsuusannguit atorlugit nannut amiinik misiligutissanik tigooqqaasoqartassaaq. Nannut amiinit misiligutissanik katersuineq ukioq´manna Qeqertaaluup kangimut sineriaani aallartinneqassaaq. Teknikkikkut ataqatigiissaarinikkullu minnerunngitsumillu aningaasarpassuartigut unamminartut eqqarsaatigalugit nannunik sumiiffinni taama annertutigisuni misissuinerit naammaginartumik misissuiffigineqarnissaannut nunatsinni Canadamilu ataatsimut aaqqiisoqarnissaa iluaqutaavoq.

Tunumi nannunik misissuinerit nannunniartarnerillu

Tunumi nanoqatigiit Tunumiuinnarnit atorluarneqarput nannullu nunanik eqqaamiorisanik avitseqateqarfiunngillat. 2007-2010-p ingerlaneranni Tunup avannaani nannut ingerlaartarnerat Pinngortitaleriffimmit misissuiffigineqarpoq, misissuinerni imartat uuliamik ujaasinerni soqutiginaateqartut nannut qanoq atorluartigineraat paasiniarneqarpoq. 2011-mi augustimi misissuinermi Tunup kujataa qitiutinneqassaaq. Den Danske Miljøstyrelse-mit tapiiffigineqarluni Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut suleqatigiit ukioq´manna augustimi Tasiilap kujataanukassapput nannunik qaammataasanut nassitsissutinik ikkussuiartorlutik. Nannunik sumiissusersinerit sananeqaataannillu misissuinerit iluaqutigalugit Tunumi nanoqatigiit arlaliunersut paasineqassaaq. Tunumi nanoqatigiinnik ukiumut pisassiissutit 64-iupput nanoqatigiilli qanoq amerlatiginerannik kisitsisaateqartoqanngilaq. Tunumi nanoqatigiit allanik aamma ajornartorsiuteqarput: Tunumi nannut mingutsinneqarsimasorujussuupput tamannalu kinguaassiorsinnaanerannut immaqa sunniuteqarsinnaavoq. Immap sikuata annikilligaluttuinnarnera ilutigalugu Tunumi nannut qanoq amerlatiginerannik ilisimasaqannginnerup kingunerisaannik maannakkut nannuttarineqartartut amerlangaatsiartut piujuartitsisumik piniarneqartarnersut maannakkut nalilersorneqarsinnaanngilaq.

: Figur 1: 2009-2011 upernaajunerani Pinngortitaleriffik nannunik 79-inik nalunaaqutsiivoq. 62-it qaammataasakkoortumik allakaatitsissuseneqarput. Assiliaq allisissagukku klikkeruk

: Figur 2: Nannut qaammataasakkoortumik aallakaatitsissutillit 16-init 3. juni sumiiffii. Aallakaatitsissutit ullut sisamanngorneri tamaasa nassitsisarput, taamaattumik nassitsisut ilaannaarannguisa sumiiffii ulloq taanna akuneqarsinnaapput. Assiliaq allisissagukku klikkeruk

Nunatsinni kisimiilluni uppernarsaasoqassaaq

Piujuartitsisumik nannunniartoqarnersoq naatsorsorniaraanni Tunumi nannut qanoq amerlatiginerat ilisimaneqartariaqarpoq, nanoqatigiillu qanoq amerlatiginerannik takussutissiinissamut nunatsinni ilisimatusartut kisimiillutik sumiiffimmik misissuisariaqarput. Tunumi sumiiffinni marluinni nannuniartoqarnerusarpoq (Scoresby Sundip paava Tasiilallu eqqaa) nanoqatigiilli sumiifimmi annertunerujussuarmi ikittuinnaallutik siammarsimapput. Ittoqqortoormiit Tasiilallu eqqaanni ukiut arlallit ingerlaneranni aalajangersimasunik amerlassusilinnik nannuttoqartoq takorloorneqarsinnaavoq immaqalu pisarineqartartut ikiliartunngitsut paasineqarluni, kisianni silap allanngoriartornera mingutsitsinerlu pissutigalugit nanoqatigiit ikiliartorsinnaapput. Taamaatumik Tunumi qanoq amerlatigisunik nanoqarnersoq paasiniarlugu kisitsisoqassasoq Pinngortitaleriffimmi pilersaarutigineqarpoq. Qaqugu qanorlu kisitsisisoqassanersoq suli aalajangerneqanngilaq. Suliassaq annertoorujussuuvoq. Sumiiffinni taama annertutigisuni nanoqatigiinnik suli kisitsisoqarsimanngisaannarpoq taamaattumillu suliassaq pilersaarusiorluarneqartariaqarpoq. Aamma aningaasat pissarsiarineqaqqaartariaqarput. Piujuartitsisumik nannunniartoqartarnerata uppernarsineqarnissaanut nunani tamalaani inuiaqatigiit piumasaqaataat naammassineqassappat nunatsinni ilisimatusartut piumasaqaatitalerujussuarmik suliassaqarput.

Ilisimatusartumit angajullermit, Erik W. Bornimit aamma tusagassiisartumit, Kitte Vinter-Jensenimit, Pinngortitaleriffik, ilanngutassiaq.