Suleqatigiinneq qitiutillugu sammineqarpoq Saqqummersinneqarfia 16.01.2012
Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Akuersissutinik Nakkutilliisut ukiumoortumik GFLK-p piniarnermik nakkutilliisunik alaatsinaatuinillu ataatsimiititsineranut Pinngortitaleriffik peqataammat suleqatigiinneq qitiutillugu sammineqarpoq. Piniarnermik nakkutilliisut alaatsinaattullu sinerissamit tamarmeersut uumasut isumalluutit nalunaarsorneqarneranni annertoorujussuarmik Pinngortitaleriffimmik sullissisarput.
Pingaartumik aalisarnermi uuttortaalluni misissukkanut tunngatillugu piniarnermik nakkutilliisut Pinngortitaleriffimmut ikiuuttarput. Isumaqatigiissutaavormi piniarnermik nakkutilliisut tunioraavinni sikumilumi aalisakkanik amuneqartunik uuttortaasassasut. Uuttortaanikkummi paasissutissat pissarsiarineqartartut Pinngortitaleriffiup siunnersuisarneranut pingaarutilerujussuupput.
Uuttortakkat aatsaat taama amerlatigisut
”Aalisagaqatigiit qanoq annertutigisumik aalisarneqarsinnaanerata naatsorsornerani aalisakkat pisaasut qanoq angitiginerisa ilisimanissaat uagutsinnut pingaarutilerujussuuvoq. Aalisakkat mikisut 5 tonsit amuneqarpata tamanna aalisakkat angisuut 5 tonsit pisarineqarneranniit aalisakkat amerlanerujussuit pisarineqartarnerannut takussutissaasarpoq. Aalisakkat amuneqartut mikisut 5 tonsiuppata aalisakkat amerlavallaartut amerliartortitsisussaagaluillu aalisagaqatigiinnit peerneqartarnerannut tamanna takussutissaasarpoq. Taamaakkaangat oqartarpugut aalisarneq annertuvallaartoq. Akerlianilli aalisakkanik pisat 5 tonsit aalisagaagaangata angisuut taava qalluineq annertuvallaartanngilaq. Taamaattumik siunnersuinitsinnut uuttortaanissamik pisussaaffiliisarnikkut angissutsinik uuttortaasarnerit pingaarutilerujussuusarput. Tamannami aalisarnerup ikiliartuutaannginneranik naliliinissatsinnut sakkussanit pitsaanerpaavoq”, Pinngortitaleriffimmi biologi Anja Retzel oqaluttuarpoq.
Taava piniarnermik nakkutilliisut, minnerunngitsumillu Anthon Zeeb Uummannarmiup nr. 1-ip akissarsiassaanik akissarsissutigisaminik ukiumut amerlanerpaanik katillugit qaleralinnik 9167-inik uuttortaasimasup sulilluarnerat pillugu, qamannga pisumik qutsavigineqarput. Taakkuami uagut nammineq biologassistentitta ukioq manna uuttortarsimasaannit 3000-ingajalluinnarnik amerlanerupput, tamatumalu 2011-miit paasissutissat assuut pitsaallutillu atorluarneqarsinnaanerat kinguneraa.
Pinngortitamik atuisut ilisimasaat pingaarluinnartoq
Piniarnermik nakkutilliisunik aalisarnermillu alaatsinaattunik suleqateqarneq Pinngortitaleriffimmut pingaarutilerujussuuvoq, tamatumami qularnaartarpaa aasaaneraniit ukiuuneraniillu paasissutissanik sumiiffinit assigiinngitsorpassuarneersunik pissarsisitsinermigut siunnersuinermut tunngavissaliisaramik. Piniarnermik nakkutilliisut alaatsinaattullu aamma aalisakkanik takornartanik aalisartut piniutaanni pisaasimasunik Pinngortitaleriffimmut nassitsisarlutillu pinngortitamik atuisut allanik pingaarutilinnik pinngortitami takusaqarsimagaangata tamatuminnga instituttimut ilisimatitsisaqqullugit kaammattorneqarput.
Pinngortitaleriffiup miluumasunut timmissanullu immikkoortortaa aamma ataatsimiinnermut ilaavoq ukiunilu kingullerni sineriak tamakkerlugu piniarnermik nakkutilliisut suleqatigalugit appat taateraallu ineqarfiini, aammalu Sisimiuni Upernavimmilu piniarnermik nakkutilliisut suleqatigalugit tuttunik umimmannillu ukiuni arlaqalersuni ingerlanneqartumik kisitsisarnerni paasisanik ilisimatitsipput assorsuarlu arfernik nannunillu toqungasunik naamattuukkanik ilisimatitsisarnerat qutsatigalugu. Naggataatigut seniorforsker Aqqalu Rosing-Asvid qanittukkut qasigissanik eqqissisitsineq pillugu nassuiaateqarpoq piniarnermillu nakkutilliisut kaammattorlugit qasigissanik siornatigut takuffiusarsimanngitsuni takusoqartalissagaluarpat tamatuminnga Pinngortitaleriffik ilisimatittaqqullugu.
Biologi Aili Labansen ukiuni kingullerni appanik taateraanillu kisitsisarsimanerit, piniarnermik nakkutilliissut sinerissamit tamani tamaannga pisut suleqatigalugit ingerlanneqartarsimasut, inernerik ilisimatitsivoq. Assiliisoq: Kitte Vinter-Jensen
