Nunatsinni timmissanik mianerinniffiit nalilersoqqinneqartariaqarput Saqqummersinneqarfia 17.12.2013
Pinngortitaleriffimmit nalunaarusiap nutaap ”Kalaallit Nunaanni timmissanik mianerinniffiusut – killiffissiorluni nalunaarusiaq” tikkuarpaa nunatsinni timmissanik mianerinniffiusussanik immikkut toqqagaqarnerup pisariaqarnera. Nalunaarusiap uppernarsarpaa nunatsinni taamatut toqqakkaniittut timmissat ataatsikkut isiginiarlugit atugarliortutut nalilerneqartariaqartut, kisiannili aamma tikkuarlugu taamatut mianerinniffiusut atuuffiisa nalilersoqqinnissaat pisariaqartoq.
Upernaviup Uummannallu pigisaanni timmissanik mianerinniffiusussatut toqqakkat akornanniipput appat ineqarfii sisamat. Taakku ineqarfiit imaarussimapput, nungutaallutik imaluunniit timmiaalunnguanit najorneqarlutik. Ilaat Qeqertarsuup Tunuaniittut qilanngat siornatigut piaqqiorluarfigisarsimagaluarpaat, maannalu qilanngat nungutaanissamik ulorianartorsiortutut nalunaarsorsimapput. Qilanngaqatigiit Qeqertarsuup Tunuani qeqertani Assissuni Nunatsiamilu ittut 1970-80-kkut ingerlaneranni amerlassutsiminnut sanilliullugit ulumikut 10-25 %-iinnanngornikuupput.
”Timmisssat ineqarfiisa ilaanni timmiaqassuseq apparnikuungaarmat ilaat allaat timmiaarutivinnikuupput, aammalu uterfigineqaqqinnissaat ilimananngilluinnarluni”, nalunaarusioqataasoq ph.d. Carsten Egevang oqarpoq nangillunilu:”Timmissanik mianerinniffiusutut taallugit ukiumiit ukiumut niuffigeqqusaanngitsutut taaguinnarnagit taama inissisimatikkunnaartariaqaraluarput, allallu timmiaqarfiusut, suli timmissanit najorneqartartut mianerinniffinngortillugit”.
Nunatsinni timmiaqarfiit eqqissisimatitaalluinnartussat 13-iupput, taakkunani timmissat akornusersorneqaratik uumasinnaatitaallutik. Taamaattullu atuutitinneqarnerisa nalaani timmiaqassuseq kinguariarujussuarnikuuvoq. Nalunaarusiap ilanngullugu tikkuarpaa sumiiffiit ilaat mianerinniffiusutut ingerlatiinnassallugit siunertaqanngitsoq.
Nalunaarusiami tigussaasutut Upernaviup Uummannallu pigisaanniittut mianerinniffiusut sisamat atorunnaarsinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, kiisalu taavaniittut allat amerlaqataat taamatut aaqqiivigineqarnissaat innersuussutigineqarluni.
Timmissat ikiliartornerinut peqqutaasoq ataasiinnaanngilaq
”Timmissat ikiliartornerinut peqqutaasoq aalajangersimaffaarissoq taasinnaanngilarput”, Carsten Egevang oqarpoq, nangillunilu: ”Timmiaqatigiit arlallit ukiorpassuit matuma siornali ikiliartulernikuupput, allalli ilaat aatsaat ukiuni kingulliunerusuni. Qularutissaanngilarli timmissat ineqarfiini eqqissiviilliortitsisarnerit, soorlu unioqqutitsilluni piniartarnerit mannissarniartarnerillu sumiiffippassuarni ikiliartornerinut peqqutaaqataalluinnarmata. Piaqqiornerminni eqqissisimatinneqarnissartik pisariaqartippaat, eqqissiviilliortitsinerimmi piaraasa uumaannarnissaannut kingunerlutsitsisarmata. Avaqqunneqarsinnaanngilarli silap pissusiata kinguneranik nerisassaqassusiat nikerarsinnaasarmat, kiisalu kiisortut amerlisarnerat aamma soorunalimi isumaqarpoq, kisianni taamaassorinartoqanngilaq”.
Nalunaarusiamik uuminnga suliaqarniarnermut atatillugu misissuinerni aamma nuannaajallannartussaqarpoq. Tassami mitit Upernaviup Uummannallu pigisaanniittartut ukiuni qulikkaani kingullerni amerleriarujussuarsimapput – tamanna aamma misissuinerup nalaani immikkut kisitsinermi uppernarsarneqarpoq. Aamma misissuinerup nalaani timmissat ineqarfii nutaat nassaarineqarput, tassani timmiaqatigiit allakkajaanerusut ineqarfiliorsimammata thorshanit naajakkullu ilaat.
Nunatsinni timmissanik mianerinniffiusussanik toqqartuinerit pipput 1971-imiit 1988 tungaanut, taamaattullu niuffigeqqusaanngillat 500 meterillu ungavarlugit aatsaat sanioqquteqqusaallutik. Taamanikkut toqqartorneqaramik imaani timmissanik, soorlu appaqarfiunerat, qilanngaqarfiunerat, imeqqutaalaqarfiunerat, miteqarfiunerat aammalu taateraaqarfiunerat peqqutaallutik toqqarneqarput.
