Issittumi ilisimatusarnerni Pinngortitaleriffik siuttooqataavoq Saqqummersinneqarfia 03.07.2014

Fig.1. Ilisimatuussutsikkut allaaserisanik issuaasarnerit qiviarlugit nunarsuaq tamakkerlugu agguaqatigiissillugu issuaasarnerit 1-imut inissinneqarsimavoq. Takuneqarsinnaasutut Pinngortitaleriffik kunngeqarfimmi Danmarkimi issuaavigineqarnerpaat pingajuattut inisseqqavoq aamma nunarsuarmi agguaqatigiissitsineq qaangerlualaavillugu.

Allattoq:  PeMi/EmKr

Kunngeqarfimmi Danmarkimi Issittumi ilisimatusarnerit pillugit ilisimatuussutsikkut allaaserisat pineqartillugit Pinngortitaleriffimmeersut allaaserisaat kunngeqarfimmi tamarmi 2008-miit 2011 ilanngullugu agguaqatigiissillugu issuarneqarnerpaat pingajoraat. Pinngortitaleriffimmeersut taamaalillutik Niels Bohr Instituttetimeersunit silasiorfimmillu DMI-meersunit (Danmarks Meteorologiske Institut) angumaneqarlutik kunngeqarfimmi tamarmi ilisimatuussutsikkut sulinermi angusaqarnerpaat ilaattut nalilerneqarput. Taamatut naliliinermi tunngavigineqarput ilisimatuussutsikkut allaaserisat 107-it Pinngortitaleriffimmiit ukiuni 2008-miit 2012 ilanngullugu saqqummersinneqartut. Ilisimatuussutsikkut sullerissuseq ilisimatuussutsikkut allaaserisat issuarneqakulanerat naapertorlugu nalilerneqakkajuppoq.

Taamaattoqarneranik ersersitsisuusoq tassaavoq Nordisk Institut for studier af innovation, forskning og uddannelse-p (tassa avannaamioqatigiit nutaaliorneq, ilisimatusarnerit ilinniartitaanerillu pillugit ilisimatusarfiata) nalunaarusiaa ungasinngitsumi saqqummertoq. Nalunaarusiaq Danmarkimi Styrelsen for Forskning og Innovation-imit (Ilisimatusarnerit nutaaliornerillu pillugit Aqutsisoqarfimmit) suliarititaavoq, siunertarineqarporlu kunngeqarfiup Danmarkip Issittumi ilisimatusarnernik ingerlataasa ukiuni 2008-miit 2012 ilanngullugu nalunaarsorneqarnissaat. Ilisimatusarfeqarfiit 91-it Danmarkimeersut, Savalimmiuneersut Nunatsinneersullu nalilersuinermi peqataapput.

Fig. 2. 2013-imi Issittumi ilisimatusarnermi suliffeqarfikkuutaarlugit ukioq kaajallallugu atorfiit amerlassusiat. Pinngortitaleriffik sisamaattut inisseqqavoq.

Fig. 3. 2013-imi Issittumi ilisimatusarnermi qulequttat ilisimatusaatit qiviarlugit ukioq kaajallallugu atorfiit amerlassusiat. Ilisimatusaatigineqarnerpaajusut qulequttat tassaapput imaani uumassuseqassuseq aalisarnernullu tunngassuteqartut.

Fig.4. Fig. 1 aamma fig. 2-p katinnerat. Tassani takuneqarsinnaavoq Pinngortitaleriffik imaani uumassuseqassutsimut aalisarnernullu tunngassuteqartuni atorfiit amerlassusiat eqqarsaatigalugu ilisimatusarnernik ingerlataqarnerpaajusoq.

Nalunaarusiap aamma ersersippaa kunngeqarfiup Danmarkip Issittoq pillugu ilisimatusarneranit tamakkiisumit Pinngortitaleriffiup ilisimatusarnikkut ingerlatai 10 %-iusut. Taamaalillunii Pinngortitaleriffik Issittumi ilisimatusarnernik ingerlataqarnerpaat sisamaattut inissippoq, tassami kunngeqarfimmi tamarmi 2013-imi ukioq kaajallallugu atorfiit ilisimatusarnernut attuumassutillit tamakkerlugit 611-upput taakkunannga Pinngortitaleriffiup 61-it atorfeqartitarivai. Pinngortitaleriffik taamaalilluni ilisimatusarfeqarfinnut angisuunut Aarhus Universitet, Københavns Universitet GEUS-imullu (Danmarkimi ujarassiuut) sisamannguulluni inissippoq. Sulinerup annertussusia ukioq kaajallallugu atorfiit amerlassusiat naapertorlugu naliliiffigineqartarpoq.

Naalagaaffeqataasut akunnerminni Issittumi ilisimatusarnernik amerlanerpaanik ingerlataqartut tassaapput Aarhus Universitet aamma Københavns Universitet, kisiannili ilisimatusarfigineqartartut annertunerpaartaat qiviarutsigu tassaasut imaani uumassuseqassuseq aalisarnernullu tunngassuteqartut, tassani Pinngortitaleriffik Aarhus Universitet qaangerlugu siuttuuvoq. Ima paasillugu ilisimatusarnernik ingerlataqarnerpaajuvoq.

Nunarsuarmiut tamakkerlutik Issittumi ilisimatusartarnerat qiviarlugu Danmark normu 8-tut pimoorussinerpaatut inisseqqavoq. Taamaakkaluartorli nuna sanilerisaq Norge ilisimatuussutsikkut allaaserisanik saqqummiussaqartarnertigut Danmarkimit 75 %-inik amerlanerusunik saqqummiussaqartarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu USA, Canada aamma Tuluit Nunaat saqqummiussisarnerpaatut inisseqqapput. Aamma amerikarmiut danskinit ilisimatusartartunit suleqatigineqarnerpaajusartut paasinarsivoq, tassami danskinit ilisimatuussutsikkut allaaserisat sisamararterutaat amerikkarmiunit suleqataaffigineqartarmata.

Nalunaarusiap aamma takutippaa nunarsuaq tamakkerlugu Issittumi ilisimatusarnernut tunngassuteqartut soqutigineqartorujussuusut, tassami ilisimatuussutsikkut allaaserisanik issuaasarnerit agguaqatigiissikkaanni nalinginnaasumit 26 %-eriaammik Issittumut tunngassuteqartut issuarneqakkajunnerupput.

Silap pissusiata allanngoriartornera tamatumalu Issittumut kingunerisai ukiuni kingulliunerusuni isiginiarneqartorujussuanngornikuupput, pingaartumik aatsitassarsiornikkut aammalu pisuussutinik uumassusilinnik atuinermi periarfissanik nutaanik tamaani pisoqariartulernera peqqutaatinneqartarluni. Tamakku peqqutaaqataallutik Issittumut tunngassuteqartunik ilisimatusarnerit eqqumaffigineqarnerulerput soqutigineqarnerulerlutillu.

Nalunaarusiaq qallunaatoortoq uani atuarneqarsinnaavoq

Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:
Pinngortitaleriffiup pisortaa Klaus Nygaard oqarasuaat 361200.

Paasisat:

• Kunngeqarfik Danmarkimi Issittumi 2013-imi ilisimatusarnernut aningaasat atorneqarput 723 mio. kr.
• Issittumi ilisimatusarnerit amerlanerpaartaat pinngortitamut tunngassuteqartuupput. Nunap saneqaataanut tungasut 45 %-iullutik, uumassusilerinermullu tunngasut 28 %-iullutik.
• Kunngeqarfik Danmarkimeersut ilisimatusarnerisa taamaallaat 4 %-iat Qalaserssuup imartaanut sammisuupput.
• Kunngeqarfik Danmarkimeersut 2008-miit 2013-imut ilisimatusartarnerisa tamarmiusut 76 %-ii Nunatsinnut imartaanullu tunngassuteqarput.