*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Tunup Avannaani ilisimatuutut misissuinerit ukiormanna aallartipput

Assimi: Tunup avannaarsuani Young Sundimi ilisimatusarneq. Asseq: Søren Rysgaard.

Allattoq:  PeMi

Nalunaarusiaq: Professor Søren Rysgaard-imit, Daneborg 8. maj 2014.

Daneborgimi ukiormanna misissuinissatsinni aput immallu sikua pingaarnerutillugit sammissavagut, taakkumi aamma silaannarmut immamullu sunniteqartarmata. Uttoortaatinik assigiinngitsunik arlalinik siornali ikkussuereernikuuvugut. Uttortaaatinik ikkussuinikuuvugut uttortagassanik assigiinngitsunik silaannarmeersunik katersuiumalluta, (qinngornerup nukinga, kissassutsit nillissutsillu, anorip sakkortuussusaa, kuldioxid-eqassuseq, il.il.) aput (issusseq, nillissuseq, kissassuseq), immap sikua (issussusia, kissassuseq, nillissuseq, tarajoqassuseq), akulloqqussinnaassuseqarfigineqarnera, il.il.) aamma imaq (kissassuseq, nillissuseq, tarajoqassuseq sarfallu pissusaat, il.il.) seqinermillu qinngorfigineqartarneq, ersernerlussuseq,il.il.) Utortaatit tamakku ilaat paasissutissanik qaammataasakkut nassiussisarput. Ajoraluartumilli ukiuunerata ingerlanerani uuttortaatit qajannaarsorsimaffiat kangerlummiittoq annaanikuuarput. Massakkulli uuttortaatit amerlanersaat nassaarisimalerpagut, ataaserli kisiat amigaatigaarput.

Anorip pilersitaanik immap sikuliorfia

Sumiiffik Young Sund-ip eqqaaniittoq ammalataqarfiunini pissutigalugu soqutiginartuuvoq. Ammalataq “immap sikuliorfik”-tupajaaq taaneqarsinnaavoq, tassa sikoqalersarami amerlanertigulli anorimit saavitinneqartartumik, taavalu aamma sikoqqittuartarluni. Ammalatat assigiinngitsuusarput, ammalatarli Young Sund-imiittoq anorimit sikuinngitsoortinneqartarpoq. Ammalataq taamaattoq qanoq pissuseqarnersoq taannalu immamut itisuumut qanoq sunniuteqartarnersoq aammalu silaannaap immallu silaannarmik paarlaasseqatigiittarnerannut qanoq sunniuteqartarnersoq suli iluamik ilisimaneqanngilaq. Ammalataq uuttortaavigisinnaajumallugu uttoortaatinik sapinngisamik taassumap qanittuanut ikkussuisariaqarpugut. Ajoraluartumilli uttortaatit qajannaarutaasa ilaat ammalatamut qaninaarpallaarsimavagut. Ajuusaarnaraluarpoq, tassami siku pituuttamiit 100-200 m-iinnarnik ungasissusilimmiit katassimammat. Neriuppugulli siku aariarpat taanna nassaarisinnaajumaalutigu.

Uuttortaanerit sukumiinerusut

Pituuttat sinneri katersulereernikuullutigillu paasissutissat uttortaatiniittut katersulereernikuuagut. Taava uuttortaatit ikkussoqqikkumaarpagut aputaarnissaatalu tungaanut immap sikuata aakkiartornera pillugu paasissutissanik katersuiumaarluta. Aputeqaqimmat aputip aakkiartornerata nalaani masannartorsiussaqaagut, ilisimatusartartullu taartigisassagut gumminik masassiutinillu nassataqartariaqassapput immap sikuata aakkiartornerani sulisariaqartartussaassagamik. Sikup aannerata taseqqernerini qanoq pisoqartarnersoq misissussamaarparput, sikup aavissunnginnerani aakkarnernik taseqqertiterajuttarmat. Pisiffissap taamaalinerani misissorneqassapput aputip sermillu sananeqaataasa qanoq issusaat, gasseqassuseq, uumasoqassuseq akuilumi assigiinngitsut. Tamakku saniatigut aamma Young Sund-ip kangerluani Sermersuup killinganiit imarorfiata tungaanut uuttortaasaqataartassaagut aputip sikullu issussusaat paasisaqarfigiumallugit, taakkulu silaannarmut immamullu sunneqatigiittarnerat paasiumallugit.

Umiatsiaq qaatsiaartaataasaq atorlugu misissuinerit

Sikup naqqaniit immap naqqa tikillugu immap itissusianik aamma uuttortaasartussaavugut. Taamatut uuttortaasarneq ilungersunartorujussuusarpoq, atortorissaarutitta attaveqaataat kilometerinik arlalinnik takissuseqarsinnaasaramik sumiiffiillu uuttortaaffiusut akuttusarlutik (2-3 km-inik ungasitsigisarlutik) aammalu aput 30-100 cm-inik itissusilik nivaqqaagassaasarluni, tamatumalu kingorna siku meterinik arlalinnilluunniit itissusilik qilligassaasarluni, taavalu ikkussuiffilersoqqaarluta aatsaat uttoortaatit immamut ikisinnaalersarlutigit immap sikoqqinnginnerani, uuttortaatillu nammineq assaannarmik kivisikkiartuaartittarlutigit immap naqqata tungaanut, ilaatigut 350 m-inik itissusilimmut. Amoornerili ilungersunarnerpaajusarput. Snescooterit kangerlummi angallatigigajuttarpagut, aammali qaatsiartaataasamik umiatsiaqarpugut, taannalu atorlugu aputip, sikup immallu qaavatigut “umiatsiartarpugut”.

Nunarsuarmioqatigiit suleqatigiinnerat

Misissuiffimmi ullut takisaqaat. Ullaaralaannguakkut aallartissinnarluta akuttunngitsunik unnuap qeqqa tikillugu sulisarpugut. Akuttunngitsunillu aamma unnuarornissaa tikillugu misissuisarfimmi Daneborgimiittumi sulisarluta. Sinilertigalutalu aamma ullormut suliarisimasagut pillugit nalunaarusioqqaartarluta, ullormut paasisat toqqorneqartartussaammata. Unnukkaangat inuit qasulluinnarsimasarput, taamaakkaluartoq innarusunnarpallaartanngilaq, tassami ulluuppat unnuappallu seqinnertuaannarmat. Tassami qaasuitsup killeqarfianiit 1000 km-it missiliorlugit avannarpasinnerusumiippugut, seqinerlu kaaviinnarpoq.

Paarlakaajaalluta igaffilerisuusarpugut massakkorpiarlu tamassa iffiorfissunnialaarsuaq. Nalunaaqutaq 01:00-inngorpoq, inuilli suli sullipput. Nerrivik kaajallallugu issiapput inuit Kalaallit Nunaanneesut, Canadameersut, Danmarkimeersut, Ruslandimeersut, Indiameersut, Belgiameersut. Suleqatigiitsialassuit!

Paasisat

Uagut ukiormanna Arktis Science Partnership-imik taaguuserlugu Zakenberg-imi  Tunup Avannaani silasiorfiup Daneborg-ip (74N) eqqaaniittumi misissuisoqatigiit siullersaraatigut. Ukiormanna ilisimatutuut misissuisartut ilinniartullu hundredinit amerlanerusut Zackebergimi, Daneborg-imi, Nuummi, Disco Bay-imi, Cambridge Bay-imi, Resolute-mi, Hudson Bay-imi umiarsuarmilu sikunik aserorterummi “Amundsen”-imi Canadap avannaaniittumi misissueqatigiittartussaapput.