Disko Bugtimi umiarsuartigut angallanneq maannakkuugallartoq maleruagassat tungaatigut sukateriffigineqartariaqanngilaq Saqqummersinneqarfia 06.09.2015
Allattoq: PeMi
Nunatta kitaata imartaani Disko Bugtimi Nassuttuullu avataani Qalerallit Ikkannersuani imartat tallimat immikkut mianerineqartariaqartutut DCE-mit Pinngortitaleriffimmillu tikkuarneqarput. Tassa siunissami umiarsuartigut angallanneq pineqartuni annertuseriassagaluarpat imartat pineqartut immikkut mianernaatilittut nalilerneqarput, pingaartumik uulikoornermik pisoqarsinnaanera eqqarsaatigalugu.
Tamanna nalunaarusiami saqqummiunneqaqqammersumi qulequtserneqarsimasumilu ’Analyse af mulig økosystembaseret tilgang til forvaltning af skibstrafik i Disko Bugt og Store Hellefiskebanke’ kalaallisuunngorlugu ”Uumassuseqassutsip ataqatigiinnera aallaavigalugu Disko Bugtip Store Hellefiskebankellu imartaanni umiarsuartigut angallannerup aqunneqalersinnaaneranik periarfissarsiuussilluni misissuinerit”, atuarneqarsinnaavoq. Nalunaarusiaq DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi, Aarhus Universitet-imeersunit Pinngortitaleriffimmeersunillu allataavoq.
Nalunaarusiamut tunuliaqutaavoq nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap kissatsikkiartornerata kingunerisaanik Issittup imartaata aasaanerani sivitsoriartuinnavissumik imarorsimasalernerata kingunerisaanik umiarsuarnik angallattoqarnerulernissaanik isiginninniarnerujussuaq. Taamaattoqariartorneratami inunnik, assartugassanik, aatsitassarsiornerulernermik, ikummatissarsiornerulernermik, aalisarnerulernermik aammalu takornariat angallannerulersinnaanerinik periarfissanik annertusititsissaaq.
Sumiiffinnii pineqartuni uumassuseqassutsit ataqatigiinnerat, uumasut qitiusumik uumaffigisaat sumiiffiillu uumasut mianerisariaqartut siaruarsimaffigisaattut pingaaruteqartut, uumasoqatigiiaakkuutaat angissusiat kiisalu tamakku ingerlaartarfiinut tunngassutillit nalunaarusiakkut saqqummiussorneqarput. Sumiiffiit misissuiffigineqartut – imaluunniit ilaat – uumassuseqassutsimut annertuumik pingaaruteqarput, uumasoqatigiillu ilaannut soorlu qilalukkanut qaqortanut aarrinullu immikkuullarissuseqartumik pingaaruteqartuullutik, tassa uumaannarnissaannut sumiiffiit pineqartut qanoq issusiat aalajangiisooqataalluni.
Nalunaarusiami sumiiffiit ullumikkut umiarsuarnik qanoq angallaffiutiginerinik aammalu siunissami qanoq angallaffiutigisinnaalersinnaanerinik nalilersuiffigineqarput.
Uumassuseqassutsit ataqatigiinnerisa killiffiannik nakkutiginninnissaq pisariaqarpoq
Umiarsuartigut angallannerup avatangiisinut sunniutigisinnaasai pingaarnerit tassaapput uuliaarluernerit, nipiliornerit imaanullu akornusersuutit, umiarsuit aporaassinnaanerat aammalu arferit timmissallu assigiinngitsut sunnerneqarsinnaanerat. Tamakkulu akornusersuutit ingerlatsinernit allanit, soorlu aalisarnernit, piniarnernit, aatsitassarsiornernit/ikummatissiorniarnernit takornariaqarnernillu sunneeqatiginnissinnaasarput. Taamaattumik nalunaarusiakkut innersuussutigineqarpoq siunissami umiarsuartigut angallannerup aqutsivigineqarnissaanik pisariaqartitsisoqalissappat susassaqartut eqqartorneqartut tamaasa peqatigalugit tamakkiisumillu isiginninniarluni pilersaarusiortoqarnissaa pisariaqartoq (uumassusillit ataqatigiinnerat tunaartaralugu aqutsinikkut pilersaarummik), Issittumi Siunnersuisooqatigiit ataanni suliniutit ingerlasut aammalu norskit taamatut aqutsinikkut pilersaarusiaat isumassarsiorfigalugit.
DCE-mi siunnersorti Tom Christensen, nalunaarusiami pingaarnertut allattuusoq, oqarpoq ullumikkut sumiiffinni pineqartuni angallanneq annertugisassaanngereermat taakkunani umiarsuartigut angallanneq immikkut maleruagassiuutissallugu pisariaqanngitsoq.
”Kisianni umiarsuartigut angallannerup avatangiisinut sunniutigisinnaasaanut tunngassutilinni uulia akoorutissallu kemikaliat pineqartillugit Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaata imartaani avatangiisit innarlerneqarsinnaanerinik naliliiniarluni misissuititsinerata naammassinissaa utaqqimaaqqaartariaqassavarput”, Tom Christensen oqarpoq.
Taannali siunnersuivoq imartani tallimani mianerisassatut innersuussutigisani uumassuseqassutsit ataqatigiiffiisa killiffiat malinnaaffiginiarlugu avatangiisit allanngorsinnaanerinik maluginnissutaasinnaasunik atortitsisoqartariaqaleraluartoq, allanngortoqarnerani aqutsinikkut iliuuserisinnaasat malinnaatinneqarsinnaaniassammata.
Ataatsimut isiginnilluni nalunaarusiakkut tikkuarneqarpoq umiarsuit orsugisartagaat orsussanit nalinginnaasunit arrortikkuminaannerusunik Kalaallit Nunaanni uuliaarluertoqassagaluarpat taama-ittut tippussaariaasiannut, agguataartarnerannut sunniutigisinnaasaannullu tunngassuteqartut ullumikkut ilisimasaqarfigeqqatunneqarpallaarnerat.
Nalunaarusiaq Danmarkimi Avatangiisinut ministeeriaqarfiup Issittumi avatangiisinut aningaasaliissutigisartagaasa (DANCEA) ataani tapiiffiginikuuaa.
Nalunaarusiap eqikkanertaa imaluunniit tamakkiisoq (qallunaatuinnaavoq – eqikkarnertaali kalaallisut nutsigaavoq) pdf-itut.
Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq – DCE-mi:
Siunnersorti Tom Christensen, oqarasuaat +45 8715 8618, toch@bios.au.dk, DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi Institut for Bioscience, Aarhus Universitet
Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq – Pingortitaleriffimmi:
Seniorforsker Ole Geertz-Hansen oqarasuaat 361200, olge@natur.gl
”Analyse af mulig økosystembaseret tilgang til forvaltning af skibstrafik i Disko Bugt og Store Hellefiskebanke” – allattuusut: Christensen, T., Mosbech, A., Geertz-Hansen, O., Johansen, K.L., Wegeberg, S., Boertmann, D., Clausen, D.S., Zinglersen, K.B. & Linnebjerg, J.F. 2015. Aarhus Universitet, DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi, 102 s. – Teknisk rapport fra DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi nr. 61
Pinngortitaleriffimmit allaqataasut tassaapput: Seniorforsker Ole Geertz-Hansen aamma GIS manager Karl Zinglersen.