‘Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuisarnerit siullersaanniit nutaajunersaannut’ Saqqummersinneqarfia 08.12.2015
Assimi: Lauge Koch, qallunaaq urajassiooq issittumilu ilisimatusartartoq, 1931-34-mi ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiornermi pisortaavoq, taamanikkullu siullermeertumik timmisartoq atorlugu nunap assiliortoqartarlunilu ujaqqanik misissuisoqartalerpoq.
Allattoq: PeMi
Pinngortitaleriffik Aarhus Universitetilu pinngortitami ilisimatusarneq pillugu Nuummi tamanut ammasumik oqalugiaateqartitsissapput:
‘Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuisarnerit siullersaanniit nutaajunersaannut’
Katuaq – ‘Inersuaaraq’
10. December, 2015 nal. 19:00-21:00
Oqalugiarneq akeqanngilaq nalunaarnissarlu pisariaqarani – aggiinnassaasi!
Oqalugiartuussapput Ilisimatusarnerup ineriartortinneqarnerata oqaluttuarisaanerani Lektori Kristian Hvidtfeldt Nielsen, Aarhus Universitetimi Center for Videnskabsstudier-imeersoq, Aarhus Universitetillu Institutitut for Geosciense og Arktisk Forskningscenter-ianeersoq kvartærgeologimi lektori Nicolaj Krog Larsen.
Kvartærgeologi tassaavoq ujarassiornermik ilisimatusarnermi nunarsuup pinngoriartornerani piffissamik aalajangersimasumik samminnilluni ilisimatusarneq.
Asseq taanna 1952-imi Life Magazine-meersuuvoq, tassanilu takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat issittumi sakkutooqarnikkut illersoqatigiinnermi Sovjetunionip tungaanut pingaarutilimmik inissisimasoq.
Unillatsiannginnermi:
Angutit sapiitsut, sakkutooqarnikkut iliuusissatut pilersaarusioriaatsit avatangiisinillu eriagineqarnissaannik ilisimaarinninneq: Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi oqaluttuarisaanerup tungaaniit isigalugu
Vikingit 900-kkut ingerlaneranni Kalaallit Nunaata kujasissuanut nunasseqqaarmatali Nunat Avannarliit nunarsuarmi qeqertat annersaannut immikkut ittumik attuumassuteqalersimapput. Ilisimatuussutsikkut misissuisarnerit, nunassittarnerit, niuerneq politikikkullu attaveqarneq Kalaallit Nunaat inerisarniarlugu nunamilu pinngortitap pisuussutai iluaqutiginiarlugit ingerlanneqartalerput.
Oqalugiarnermini lektor Kristian Hvidtfeldt Nielsenip sammissavai Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut tunngasut sammissallugillu angutit sapiitsut, sakkutooqarnikkut atortuutit avatagiisinillu eriaginninniarlutik sorsuuteqarsimasut siulliit Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuisarnernut attuumassutillit.
Kujataani ujaqqanik pisoqaassusersiugassanik katersuineq – kingullermik sermersuup aassimanera qanga pisimanersoq paasiniarlugu periuseq nutaaq atorneqassaaq. Nunarsuaq avataarsuaneersunit qinngornernit torarfigineqartuartuuvoq – taamaalilluni kosmogene isotop-inik, pinngoqqaatinik atomiusunik, pinngorfigineqartuartuulluni (10 Be) tamakkulu ujaqqani uuttortarneqarsinnaasarput.
Unillatsiareernermi:
Kalaallit Nunaata Sermersua – siornatigut, massakkut siunissamilu
Kalaallit Nunaata sermersua silap pissusiata allanngorartarsimanerata nunarsuarmut sunniuteqartarsimanerinut tarrasorfittullusooq isigineqartarpoq. Taamaattumik sermersuaq politikkikkut, tusagassiornikkut ilisimatusarnikkullu isiginiarneqartorujussuuvoq, minnerunngitsumik nunarsuup tamakkerluni kissatsikkiartornerata kingunerisai eqqarsaatigalugit.
Oqalugiaammini lektor Nikolaj Krog Larsenip Kalaallit Nunaata sermersua tassumalu oqaluttuassartaa ukiunut milliuuninik marlunnik sivisunerusumut tunngasoq sammissavaa. Ilanngullugulu oqaluttuarissallugit ilisimatuutut misissuisarnerni paasissutissat pissarsiarineqartartut silap pissusiata kissatsikkiartornerata sermersuarmut siunissami sunniutigisinnaasaanik naatsorsuusiornernik tunngaveqarluni siulittuiniarnertarnermi periutsit. Naggasiutigissavagut timmisartumiit assilisat pisoqqat, 1930-ikkunniit ullumimut katersorneqarsimasut, takussavarpullu tamakku sermip ukiuni 80-ini kingullerni annertussusiata nikerarsimanerata takussutissartai.
Kitaani Maniitsup eqqaani sermersuaq timmisartumiit assilisaq. Asseq saamerleq Lauge Koch-ip 1930-ikkunni ilisimasassarsiornerani assilisaavoq. Asseq talerpilleq 2013-imi sumiiffik taannarpiaq atuakkamut: ‘Indlandsisen – 80 års klimaændringer set fra luften ‘.-imut assiliartassatut assileqqinneqarluni.
Aggerlutit Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiortarsimanerit Kalaallit Nunaatalu sermersua pillugu oqalugiaatit pissanganartut tusarnaariartorlugit. Oqalugiaat Aarhus Universitetimi tamanut ammasumik oqalugiarnermeersuuvoq. Oqalugiarnermik aallarniisuussaaq Thomas Juul-Pedersen Pinngortitaleriffimmeersoq piffissallu ingerlanerani unillatsiarnermi kaffeqassaaq.
