Nunatta imartaaniittartut saarulleqatigiiaat pillugit ilisimasat Saqqummersinneqarfia 23.07.2015

Saarulliit pillugit piffissami kingullermi uggornaraluartumik paasissutissanik kukkusunik aammalu paatsuunganartunik akullugit oqallittoqarpoq, malinnaaniartunullu puupanganarsigunavillutik. Immaqami tupinnarpallaanngilaq, uumassusillimmi ataqatigiinnerat pingaartumik tusagassiuutini naatsukullaliorluni ilanngutassiorfiusartuni ima-iliallaannaq nassuiaruminaassinnaasarput. Tamakkulu tusagassiorfiit biologit siunnersuinerannik sammisaqarnerminni tunuliaqutaasunik tamakkiisumik amerlasuutigut samminnikkajuttaratik.

Allattoq:  PeMi

Allattut: Rasmus Hedeholm, Henrik Lund og Emma Kristensen, Pinngortitaleriffik.

Pisassiissutit piujuartitsinermik tunngaveqartut 

Pinngortitaleriffiup inatsisitigut toqqammavigisani naapertorlugu pingaarnertut suliassaraa: aalisarnerup piujuartitsinermik tunngaveqartumik annerpaamik pissarsissutigineqarnissaa anguniarlugu siunnersuinissaq – tassa aalisakkat amerlanerpaat siunissamissaaq aamma pisarineqartuaannarneqarsinnaanissaat qulakkeerniarlugu siunnersuinernik suliaqartussaalluni. Tamannarpiaq peqqutaalluni ilaatigooriartumik Pinngortitaleriffimmiit siunnersuinerit ”aalisagarparpassuaqarneranik” tunngavilersorluni akerlerineqartarput aporaassutaalersarlutillu. Siunnersuinertigulli ”pinngortitamik illersuinissaq” siunertaanngilaq, Pinngortitaleriffimmi avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiunngilaq, politikkikkullu sulianut akuleruttussaatitaanngivilluni. Tamanna Pinngortitaleriffiup suliassarinngilaa.

Biologit siunnersuisarnerini mianerinnittumik periuseqarnissamik isuma amerlasuutigut aallaaviusarpoq. Tassa imaanngilaq biologinit pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqartut sipporlugit pisassiisarnerit pinngitsooratik aalisapilunnermik kinguneqartitsissasut aammalu aalisarnerup piujuartitsinermik tunngaveqartumik ingerlanneqarnissaanik kissaateqarnermut akerlioqqinnaassasoq. Kisiannili aalisapilussinnaanermik kinguneqartitsinissamik periarfissaq alliartortarpoq pisassiissutit biologit siunnersuineranniit qaffasinneruppata sippuisaqattaaginnarnernilu.

Sumiiffiit siunnersuiffiusut

Saarulliit pillugit 2016-imut siunnersuinermi siullermeertumik imartanut pingasunut saarulleqatigiiaat immikkoortinneqarput (Figur 1): 1. ”Kalaallit Nunaata kitaata imartaani sinerissap qanittuani saarulliit”. 2. ” Kalaallit Nunaata kitaata imartaata avataani saarulliit” kiisalu 3. ”Kalaallit Nunaata imartaani Tunup avataani saarulliit”.

Saarullinnik ukiorpassuarni nalunaaqutsersuisarnerit kingornuttagaasigullu misissuisarnertigut paasineqarpoq saarulliit sumiiffimmi 1-imiittartut sumiiffinni 2 aamma 3-missaaq suffisartut. Sarulliit ukiuni tallimani arfineq marlunnilu uumaffigisaminni siullerni sumiiffimmi 1-imi allisartarput, suffinialernerminnilu sumiiffik qimattarpaat. Taamaalisoqarnerani sumiiffimmi 1-imi saarulliit ikilissapput. Misissuinittalu takutimmassuk sumiiffimmi 1-imi saarulliit ukioqatigiiaat nutaat takkuttartut ikittuinnaasarnerat, naatsorsuutigaarput sumiiffimmi 1-imi ukiuni aggersuni saarulliisannerulernissaa.

Ataani PAASISANIK qulequtserneqarsimasuni sumiiffinnut pineqartunut siunnersuinerit peqassutsillu inissisimanerat takuneqarsinnaapput. Taamaalilluta neriuutigaarput piffissami kingullermi saarulliit pillugit oqallinnermi paatsuuinernut qaammarsaataasinnaasunik tapiliussaqalaarsinnaassalluta.

PAASISAT:

Sumiiffik 1, Kalaallit Nunaata Kitaani sinerissap qanittuani

2016-imut siunnersuineq: 12.379 tons
2015-imut pisassiissutit: 25.000 tons

Killiffik: Saarulleqatigiit pitsaasumik ingerlalersimapput. Kinguaassiorluarput, Pinngortitaleriffillu naliliivoq peqassuseq ukiuni 30-ni kingullerni aatsaat taama qaffasitsigilersoq.

Pisutsit taama inissisimanerannut peqqutaasut pingaarnerpaartaraat 2009-mi saarulliit suffilluarnerisa kingunerisaanik maannakkut peqartitsillualaartoqarmat. Ilisimanngilarpulli saarulliit maanna tamaaniittut ilumut sinerissap qanittuani tukertuunersut imaluunniit sumiiffinni 2-mi 3-miluunniit tukertuunersut, taamaalillutillu sinerissap qanittuani allisartuuginnarnersut.

Saarulliit sumiiffinni 1-imiit 1990-ikkut aallartilaarneranni tammariataarput, tammanngitsiarnerini ukiuni sisamani ukiumut pisaasartut 20.000 40.000 tonsillu akornanni amerlassuseqartarsimapput. Taamanikkut pisaasartut peqassutsimut qanoq sunniuteqarsimanerat ilisimasaqarfiginngilarput, kisiannili ukiuni aggersuni tammaqqinnginnissaannut periarfissaq annertusarniarlugu Pinngortitaleriffimmeersut isumaqarput pisassiissutigineqartartut mianersortumik qaffakkiartuaartitaasumik aaqqiivigineqartariaqaraluartut.

Siunnersuineq: Pinngortitaleriffiup ukiumoortumik misissuisarneranit paasissutissaatit siunnersuinermi tunngavigineqarput, taakkualu peqassutsip ukiuni kingullerni tallimani aalaakkaasumik inissisimanera takutippaat. Saarulleqatigiiaalli ukioqatigiiaat takkuttartut ukiuni kingullerni marlunni amerlavallaanngillat – tassa saarulliit takkussuuttut nutaat ikinnerulerput – taamaattumillu isumaqarpugut pisaasartut siunnersuinerni innersuussutigineqartutut annertussuseqakannertariaqaraluartut. Tassami pisaasartut peqassutsimut sunniutigisimasaat takuniarutsigu piffissaq ingerlaqqaalaartariaqarpoq, tassani ukioqatigiiaanik pilersuinerup pitsaassusiata naliliiffigisinnaanissaa eqqarsaatigalugu.

Sumiiffik 2, Kalaallit Nunaata Kitaata avataani

2016-imut siunnersuineq: 0 tons
2015-imut pisassiissutit: 7.000 tons

Killiffik: Sumiiffimmi 2-mi 1970-ikkut ingerlaneranni ukiumut pisaasartut 100.000 tonsit sinnertarpaat; allaat ukiut ilaanni 400.000 tonsit pallimaneqarlutik. Saarulliit kingornuttagaasigut misissuiffiginerisigut ilisimaneqarpoq taamanikkut, pingaartumik saarullinniarluarnerup aallartilaarnerani, pisaasartorpassuit Nunatta Kitaata imartaani tukertuusimasut. Pisalli ilarpaalui Tunup Islandillu imartaaneersuupput, kisiannili sumiiffimmi 2-mi allisarsimasuullutik.

Ukiut pineqartut kingorna Kitaata imartaaniittartut saarulliit ikittuaraannanngortillugit aalisarneqarput, kingornalu aamma Tunup Islandillu imartaanneersunik taamarsuaq takkuttoqaqqigani. Saarullinniarneq 1991-imi isasoorpoq, Pinngortitaleriffiullu misissuisarnerini paasinarpoq taamanerniilli saarulliit ikittuinnaasimasut.

Peqassuseq appasittumiittuarsinnarpoq, ukiunilu 25-ni kingullerni pitsaap tungaanoortunnguamik nikeriartoqangaanngilaq. Taamaakkkaluartorli ukiuni qaninnerusuni pitsanngoriartortoqarlernarsorinartunik maluginiagaqartarpugut, kisiannili ukiuni qulini kingullerni saarulliit suffisinnaaleraangamik (ukiut 6 imal. utoqqaanerusut) sumiiffik qimattarsimavaat, ukiunilu aggersuni taamaattoqarumaarnissaa naatsorsuutigaarput.

Siunnersuineq: Siunnersuineq kalaallit tyskillu misissuisarnerinit tunngaveqarpoq, taakkulu tamarmik takutippaat sumiiffik 2-mi siuariartoqarsimasoq. Misissuinerillu pineqartut takutitsinerat assigiinngissuteqartoq maluginiarneqarpoq, tassunga peqqutaasoq tassaavoq Pinngortitaleriffimmeersut julimi misissuinerisa nalaani saarulliit kitaata imartaaniimmata sumiiffimmi 2-mi, tyskillu misissuinerisa nalaani sumiiffimmut 3-mut nuussimallutik. Misissuinerillu taakku marluk ataatsimut kattukkaanni inerneri assigiinngissuteqangaanngillat.

Sumiiffimmi 2-mi kujataata tungaani amerleriaatit tunngaveqarput 2009-mi suffiaasimasut (ukiut 5) amerlanerujussuannik. Naatsorsuutigineqarpoq taakkua ukiuni aggersuni qanittuni Tunup Islandillu imartaannut illuariartulernissaat. Tassa sumiiffik 2-mi saarullinniartoqassappat taakkua annertunerusumik aalisarneqassapput aammalu Kitaata avataaniittut saarullituaasannguit siunnersuinermi ilanngartorneqaqqunngikkaluartut ilanngartugaalissapput. Sumiiffimmilu 2-mi saarullinnianngikkaanni, kisiannili Tunup imartaanut utereersunik aalisaqqusilluni taava Kitaata imartaani avataaniittut aalisarneqassanngillat. Taamaalillutillu amerlisarsinnaanissaannik periarfissinneqassallutik.

Ilisimatuussutsikkut misissuinerni saarulleeqqanik naammattuuisarpugut, kisiannili aamma 2009-mi tukersimasutut amerlassusilinnik siunissami qanittumi takkuttoqarnissaa naatsorsuutiginngilarput. Taamaattumik aamma naatsorsuutiginngilarput pitsaap tungaanut saariarnerigaluup ingerlaannarnissaa. Sumiiffik 2-mi saarullinniarneq suli Tunup Islandillu imartaaneersunik saarullinnik pisariaqartitsiuassaaq.

Sumiiffik 3, Kalaallit Nunaata imartaani Tunup avataa

2016-imut siunnersuineq: 7.577 tons
2015-imut pisassiissutit: 18.000 tons

Killiffik: Tamaani peqassuseq 1991-ip 2004-llu akornanni appasittupilussuarmiippoq. Kisiannili Pinngortitaleriffimmeersut tyskillu misissuinerisa takutippaat peqassuseq ukiuni 4-5 kingullerni siuariaateqalaarsimasoq, taamaalillunilu ukiuni kingullerni 25-ni aatsaat taama qaffasitsigisumiilerluni.

Tamanna aamma peqquteqarpoq 2009-mi tukersimasunik, kisiannili ukioqatigiiaat allat aamma amerlangaatsiarlutik naammattuugassaapput. Sumiiffik 3-mi allisarsimasut saniatigut Kitaata avataaneersunik Tunup Islandillu imartaannut suffiartortunik uterartoqalersimavoq. Uterartoqalernera nalunaaqutsersuisarnertigut DNA-visigullu misissuiffigisarnerisigut malinnaaffigaarput.

Saarulliit suffisinnaalersimasut sumiiffik 3-mi aammalu Islandip imartaani suffisussatut naatsorsuutigineqartut amerlassusiat naliliiffigineqarsinnaasimanngilaq. Nalunngilarpulli saarullik inersimalereersoq Islandip imartaanut apuukkaangami Nunatta imartaanut uteriakkajunneq ajormat.

Siunnersuineq: Pinngortitaleriffiup misissuisarnerinit paasissutissaatit aammalu sumiiffik 3-mi 2014-imi pisaasimasut siunnersuinermi tunngavigineqarput. Sumiiffik 3-mut ukiormanna siunnersuineq siullerpaamik siunnersuineruvoq, taamaattumillu mianersortunnguamik aammalu misissuinerni nangaassutit isiginiarlugit suliaavoq. Innersuussutigineqarporlu 2014-imi pisaasimasut annertussusiat missiliorlugu pisassiisoqarsinnaanera.

Paasissutissaatit takutippaat tamaani ukiuni tallimani kingullerni aalisartut pisarisartagaasa annertussusiat ajorunanngivissoq, kisiannili saarulliit Islandip imartaanut suffiartortartut amerlassusiat ilisimaneqanngimmat aalisarnerup takkununnga sunniutaat ilisimaneqanngilaq. Qiimmaallaatissaavorlu sumiiffik 3-mi saarullinniarnermi saarulliit ukioqatigiiaat arlallit aalisarfigineqarmata avannaatungaanilu saarulliparnaasassuit (80 cm-init anginerusut) pisarineqartarmata. Tassa imaassinnaavoq sumiiffik 3-p avannaatungaani ukiuni arlaqalersuni aalisartoqarpiarsimannginnera peqqutaalluni maanna tamaani aalisartoqarsinnaalaalersoqartoq.

Ilisimatuussutsikkut misissuinerni sumiffik 2-mi naammattoortakkat assigalugit saarulleeqqat nutaat takkussuuttut ikiginarput, taamaattumillu ukiuni aggersuni ilorraap tungaanut saannerusimagaluup ingerlaannarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Sumiiffik 3-mi amerlavallaanngitsunik saarulliniartoqartaraluarpat ukioqatigiiaat suffisinnaalersut suffilluarsinnaanissaannik periarfissinneqassagaluarput, kisiannili aamma taakkorpassuit ilaasa Islandip imartaanut illuariarsinnaanerat aarlerinaateqarsinnaalluni. Sumiiffik 3-milu saarullinniarluartoqarpat saarulliit ikinnerit Islandip imartaanut uteriartussat ikinnerussapput, kisiannili peqassutsip appariaateqartinneragut sumiiffik 3-mi ukioqatigiiaanik angisuunik pilersoqalersinnaanissaanik periarfissaq millisarneqassaaq.