Raajanik suli ilisivinniittoqarpoq… Saqqummersinneqarfia 02.02.2015
Pinngortitaleriffimmeersunit nunatta imartaani raajat ukiuni kingullerni qulini ikiliartornerat maluginiarneqarpoq. Pinngortitaleriffiup misissuutaa Pamiut atorlugu misissuisarnerni paasisat kilisaatit raajarniarlutik nalunaarsuutigisartagaannut naapertuulluinnarput: nalunaaquttap akunneranut kalinnermi pisarineqartartut 2004-imiilli ikiliartuinnavissimapput.
Allattoq: PeMi
(Allaaserisaq aviisimi Sermitsiami nr. 05-imi 30. januar 2015 ilanngunneqarpoq)
All. ilisimatusartartut AnnDorthe Burmester aamma Henrik Lund, Pinngortitaleriffik
Tamanna Royal Greenlandip kilisaataani naalakkat marluk oqaaseqaataannut 30. december 2014-imi Sermitsiakkut saqqummiunneqartunut naapertuutinngilaq. Umiarsuit naalagaat taakku aatsaat taama pisaqartigisarnerarput biologillu 2015-imi raajartassiissutigineqarsinnaasut 60.000 tonsinit amerlanerusariaqanngikkaluarnerannik siunnersuinerinut isumaqataanngilluinnarlutik.
Umiarsuit naalagaasa taakku pissutsinik paasinninnerat Pinngortitaleriffimmeersunit isumaqatigineqanngilaq, taakkulu Pinngortitaleriffiup misissuisarnernik periusaanik saqqummiussinerat ilisarisineqarsinnaanani.
Kitaata imartaa raajaasannerulerpoq
Kitaata avataani raajaqarfiit ataatsimut katillutik ima raajaasatsigilersimapput 1988-imiilli raajaqassuseq aatsaat taama appasitsigisumiilerluni. Avannarpasissutsip 66 0 N-ip kujataani (Kangerlussuup avataani) raajaarutaasavissimavoq. Raajaqassuserlu ukiuni kingullerni appariaannarsimanngilaq, aamma raajat sumiiffinni ikiligaluttuinnartuni katersuukkiartuinnavipput.
Raajat ikileriarsimapput, Pinngortitaleriffimmeersullu misissuinerisigut aamma erserpoq raajat mikinerit (marlunnik ukiullit) ikitsuaraannanngorsimasut raajallu 3-4-nik ukiullit aamma aatsaat taama ikitsigilersimasut. Taamaattumillu ukiuni aggersuni aalisarneqarumaalersussanik raajanik nutaanik takkussuuttoqarnerata suli appariaateqarnerunissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Raajat piujuartitsisumik iluaqutigineqarnissaat qularnaarniarlugu 2015-imi 60.000 tonsit sinnernagit pisassiisoqartariaqaraluarnera biologinit innersuussutigineqarpoq. Pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqartut Pinngortitaleriffiup Naalakkersuisunut ilisimatitsissutigereerpaa, taakkulu biologit aalisarnerlu pillugu siunnersuisoqatigiit innersuussuteqarnerat tunngavigalugit 2015-imi raajartassat 73.000 tonsinut annertussusilerpaat.
Pinngortitaleriffiup inuiaqatigiinnit suliassiissut naammassisarpaa
Kalaallit Nunaanni raajaqassutsip tamarmiusup naliliiffiginissaa Pinngortitaleriffiup suliassaasa pingaarnerit ilagaat. Taamaaliortoqartarpoq raajaqarfiusussatut ilimagineqartuni kilisattarnikkut, kingornalu raajartat nalilersuiffigisarnerisigut. Taamaaliortarnerup kingunerisaanik biologit sumiiffinni aalisartut iluanaarutaasinnaasumik raajarniarfigissallugit raajakippallaartutut isigalugit tikittanngisaanni aalisarsinnaasarput. Peqartarmatalu taakku aamma Kalaallit Nunaata raajaqassusianut ilaammata tapullugit misissuiffigineqartarput. Soorlu assersuugatigalugu Qimusseriarsuarmiittut taama isineqarsinnaasut.
Kilisaatit Kitaata imartaani imartat tamarmiusut ilaanni aalajangersimalluinnartuni kilisanniarnerusarput: Raajaqarfiunerpaani. Kilisaatillu pisanik allattuiffiisigut takuneqarsinnaasarpoq, sumiiffiit Pinngortitaleriffiup raajaqarluartutut maluginiagaanni aamma raajarniartoqarnerusartoq.
Periuseq nunani tamalaani atorneqartoq
Pinngortitaleriffik periuseq misilittarluagaasoq malillugu misissuinernik ingerlatsisarpoq, qalut atorlugit kilisalluni misissugassanik katersuisarluni. Itissutsit raajaqarluarnerusartutut ilisimaneqartut ukiumilu siuliani raajaqarluartutut paasisimasat tunngavigalugit kilisaffissanik aalajangiisoqartarpoq. Sumiiffiit misissuutip Pamiut ukiuni siuliini peqassutsikkut nikerarnerusutut pisaqarfigisimasai arlaleriarluni kilisaffigineqartarput. Taamaaliornikkut raajaqarluartartut peqqissaartumik misissuiffigineqartarput, raajallu nuussinnaasarnerat ilanngullugu isiginiarneqartarluni.
Nunatsinni 1975-imiilli pisanik allattuisoqartalersimavoq, Kitaanilu aalisarneq pillugu 1988-imiilli ilisimatuussutsikkut misissuisoqartalersimalluni, tamakkulu paasissutissaataapput assissaqanngiusattut. Taamaattumik raajarniarneq aalisarnerlu pillugit nalilersuisarnitsinni tunngavissarissaarpugut.
Ilumoorpoq biologit paasissutissaatit naatsorsuutillu atortarmatigit – naatsorsuinerminni iluaqutigalugit – raajartassanilli siunnersuuteqarniarnermi aamma paasissutissat kilisaatit pisanik nalunaarsuutaanneersut paasissutissallu piviusut allat naatsorsuinerni tunngavigineqartarput. Naatsorsuisoqartarpoq naatsorsueriaatsit nunani tamalaani atugaasut, ilisimatuussutsikkut akuerisaasut tunngavigalugit, suliallu tutsuiginaataat nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliani ukiut tamaasa qularnaarneqartarput.
Raajat – pisiniarfinnilu naatsiiaateqassuseq
Aalisartut biologillu suliassaqarfigisaat pissutsinillu paasinnittarnerisa assigiinngissusiat immaqa paasiuminarnerulissaaq ulluinnarni pisartunut sungiusimalluinnakkatsinnut ”sanilliukkutsigit”:
Pisiniarfinni ulluinnarni pisiniartartut (= kilisaatit) nalunngikannertarpaat naatsiiat (=raajat) nalinginnaasumik sumiittarnerat. Ilisivinni naammattunik naatsiiaqarallartillugu pisiassaqartuartarpoq. Pisiniarfiulli naatsiiat ilisivinnut allanut nuuppagit, pisiniartartut sumiiffimmik nutaamik sungiussinissaasa, pisiniallu pisiniarfiup naatsiiaateqarluarneranik paasinninnissaasa tungaanaannut paatsiveerusimaartoqartarpoq. Pisiniartartulli takusinnaanngilaat, quersuarmi natsiiaasivik qanoq sivisutigisumik pisiniartartut atuinerannut qulakkeerinnittussamik sillimmateqarnersoq.
Pisiniarfimmi sulisut (= biologit) pisiniat pisiniarfillu (= inuiaqatigiit kalaallit) ikiortussaavaat pisiniarfiup naatsiiaataanik sapinngisamik sivisuumik nunguutsinaveersaarnissaannik. Taamaattumik allatut ajornartumik pisiniarfiup nioqqutissaasiviullu qanoq nioqqutissaateqartiginerat (imaappoq naatsiiaateqassuseq tamarmiusoq) aammalu nioqqutissanik pilersuisuusoq (=raajat mikisut) nakkutigisussaavaat. Quersuarmiittuutaarutilerlutik paasilerunikku, imaluunniit pisiffigisartakkamik pilersuinerisa tungaatigut ajornartorsiortoqartoq paasilerunikku, taava pisiniarfimmi sulisut akisussaasut pisiniarfiup pisortaa ilisimatissavaat, taavalu naatsiiat pisiarineqarsinnaasussat sakkortuumik killilersuiffigisariaqalersinnaavaat – ilaatigut suli ilisivimmiittoqarluaraluarpalluunniit.
Piujuartitsiniarluni aalisarneq raajallu tikinneqajuitsupajaamiittut
Pisiniartartut naatsiiaateqassutsimut sunniuteqartarnerattuulli kilisaatit raajaqassutsimut sunniuteqarsinnaasarput. Kilisaatit Qimusseriarsuarmi raajarniarfimmi nutaami, “raajaqarluarsorineqartumi” 2014-imi kilisattalerput. Aammalumi Namminersorlutik Oqartussat ukiuni 1985-1988 Kalaallit Nunaata kitaata avannaani 70 o 52,5´N-ip avannaani (=Uummannap Kangerluata avannaani) misileraallutik aalisartitsinerat taamani taamaassorinarpoq. Ukiuni siullerni pisassiissutit qaffasillutillu raajat angipput, tamatumali kingorna pisarineqartartut ikileriasaarujussuarput, raajarniarnerlu taamaatinneqarpoq. Sumiiffiit ilaanni pisarineqartartut qaammaataalunnguit ingerlanerini ikilerujussuarlutik. “Peqarfinni nutaani siornatigut aalisarfigineqarsimanngitsuni” aalisalerluni taamatut pisoqakkajuttarpoq. Raajat piffissap sivisuup ingerlanerani amerliartorsimasut aalisarfigitillugit aalisarneq ajunngitsumik ingerlasarpoq, taakkuli nungukkaangata aalisarneqartuaannarsinnaasunik “quersuarmiittueruttarpoq” – soorlu pisiniarfimmi aamma naatsiiaarutivissinnaasartoq.
