Tunup avannaarsuani arfiviit neriunaateqaqqilerput Saqqummersinneqarfia 05.05.2015
Tunup avannaarsuani avinngarusimaqisumi tikikkuminaaqisumilu arfiviit arfanniapilunnerit nalaanniit aniguisimapput.
Allattoq: emkr
Tassami tamaani timmisartoq atorlugu 2009-mi kisitsinerit paasinarsisippaat arfiviit 100-t missaanniittut amerliartorsinnaanissaminnut periarfissaqarsinnaasut. Kisitsinerit Aarhusip Universitetiata Pinngortitaleriffiullu ingerlappaat, taakkunanngalu inernerit qanittukkut ilisimatuussutsikkut allaaserisanik saqqummiiffiusartumi ”Polar Biology”-mi saqqummiunneqarput.
Arfiviit pineqartut aasaanerani imartami Ruslandimi Franz Josef Land-ip Tunullu avannaarsuata akornanniittarput. Taamani arfanniapilunnerup nalaani arfiveqatigiit piniarneqartartut ilagaat, aammalu ukiut 100-t matuma siorna qaqutiguungaalermata piniassallugit imminut akilersinnaajunnaartut siulliit ilagaat. Tassa ilisimatusartartut ukiut 100-t sinnerlugit isumaqarsimagaluarput tappavani arfiviit amiakkutuaalersut ikingaarmata nungutaariaannaanissaminnut aarlerinartorsiorsimassaqisut.
Arfiveqatigiit pineqartut ikitsunnguupput Tunullu avannaarsuata teqeqquanilusooq imartami uumasuupput, siusinnerusukkullu timmisartoq atorlugu kisitsisarnerni tikinneqanngisaannarsimallutik. Tamaani avinngarusimaqisumi arfiviit inunnut umiarsuarnullu toqqorsimallutik uumaannarsinnaasimapput. Imaq uumaffigisaat sikunik Qalasersuarmeersunik Fram Strædekkoortunik eqimalluinnangaarmat umiarsuarmik sikunik aserorterissuarmik siulersorteqaqqaangikkaanni tikinneqarsinaanngilaq. Imaq katersuuffigisimasaat ikkakajaartuuvoq nunattalu sineriaanit oqquisimatinneqarluni, taamaalillunilu sikunit avaqquaneqarnerulluni arferillu akornusersorneqaratik tamaaniissinnaasimallutik.
Nunatta kangiani arfiveqatigiit ikikkaluaqalutik pingaaruteqarsinnaasutut ilimanaateqartut allat marluk ilisimaneqarput. Tassa Franz Josef Land-ip imartaaniittut arfineq marluk takuneqarsimasut aammalu Liverpool Land-ip imartaaniittut. Tamanna Ittoqqortoormiit avannaatungaaniippoq, itsarlu arfanniartartut aasaanerani taakkunannga pisaqartarsimapput.
Tunumi arfiviit nunarsuarmi soqqalikkoqatigiit ikinnersaannik taaneqartariaarukkaluartut siunissaat suli qularnaarneqanngilluinnarpoq. Tassami ikitsunnguakkuutaarlutik uumasoqatigiit ataasiakkaannguanilluunniit ilanngaateqartarnitik akisunaartarmassuk – arfiviimmi aamma kigaatsuinnarmik amerliartortaaseqarmata.
Tunup imartaani uuliarsiorniarnerit aatsitassarsiorniarnerillu eqqarsaatigalugit arfiviit alaatsinaanneqarnissaattaaq pingaaruteqarpoq.
Arfiveqatigiit allat angisuut marluk, tassa nunatta Canadallu akornanni imartamiittartut (7.000-nut amerlassusilerneqarsimasut) aammalu Manerassuup imartaaniittartut (13.000-nut amerlassusilerneqarsimasut) amerliartorsorineqarput. Arfiveqatigiit sisamaat Okhotske Hav-imiittut misissuiffigineqarpallaarnikuunngillat 400-nillu amerlassuseqarnerat naatsorsuutigineqarluni.
Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:
Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortami pisortaq, Fernando Ugarte oqarasuaat 361200 imal. email: feug@natur.gl
