Aalisarnermik suliaqartut isumattorsaqatigiipput Saqqummersinneqarfia 08.04.2016

Assimi: KNAPK-p aallartitai isumattorsaqatigiissitsinermi qungujulaarput. Qaninneq biolog Bjarne ”Ababsi” Lyberth, tullia KNAPK-mi pisortap tullia Tønnes Berthelsen ungalliusorlu pisortaq Petrus Biilmann.

Allattoq:  PeMi

Nunatsinni aalisarnermut attuumassuteqartumik suliallit tamakkiusavillutik najuupput Pinngortitaleriffik Kalaallit Nunaanni Sulisitsisunit kaammattorneqarluni aalisarneq pillugu 6. april 2016 isumattorsaqatigiissitsimmat. Isumattorsaqatigiissitsinermi qitiutinneqartoq tassaavoq aalisarnermut attuumassuteqartumik ingerlataqartut Pinngortitaleriffiullu akornanni attaveqatigiittarnerit pitsanngorsarneqarnissaat – matumani aalisarnermik ingerlataqartuniit aqutsinermik suliaqartut angullugit. Tassami Pinngortitaleriffiup pisortaata Klaus Nygaardip tikilluaqqusilluni oqaaseqarnermini erseqqissaateqarnera naapertorlugu, paasissutissat pigineqartut sapinngisamik tamaneersut pitsaasuuppata – tassa aalisartunit, tunisassiortunit biologillu missuisarnerineersut – taava biologit siunnersuisarnerisspitsaaneruliinnaratik tutsuiginaateqarnerulissapput, tamanut iluaqutaasussamik.

Apeqquterpassuit sammineqarput, tamarmik attaveqatigiittarnermut siunnersuisarnernut pitsanngorsaaniarnermik siunertaqartut: paasissutissaatinik qanoq iliorluni pitsanngorsaasoqarsinnaava ingerlateqqinneqartarnerilu pitsaanerusinnaava? Biologit siunnersuiniarlutik sulinerminni paasissutissat qanoq atortarpaat? Aalisarnermut tunngassuteqartuni sorliit paasissutissanik amigaateqarfigineqarpat, taamaattoqarpat tamanna Kalaallit Nunaata aalisakkat pillugit nunanik allanik isumaqatiginninniartarnerinut sunniuteqarsimappat? Pinngortitaleriffiup inatsisitigoortumik pisussaaffii sorpiaappat? Sooruna siunnersuinerit ilaat qarasaasiatigoortumik naatsorsuusiornernik tunngaveqartartut ilaalli uffa taamaanngitsut? Pinngortitaleriffiup suliassani naammaginartumik suliarisarpai? Sooruna aalisarnermut biologit taama pissarsiariuminaatsigisut? Peqataasullu ilaata oqarneratuut: Kalaallit Nunaanni aalisarneq pillugu biologiuneq qanoq iliorluni ”peqqusaarnartunngortinneqarsinnaava”?

Siunnersuinerit pitsaanerulersinniarlugit apeqquterpassuit kaajalukaartinneqarput, neriuutigineqarluni aalisartunik suleqateqarnerunikkut paasissutissat amerlanerusut sukumiinerusullu pissarsiarineqartalernissaat.

Pinngortitaleriffik maannakkuugallartoq aalisagaqatigiit assigiinngitsut 22-t pillugit siunnersuinernik suliaqartarpoq.

Kalaallit Nunaanni aalisarnermi aningaasarsiorneq pillugu immikkut ilisimasalinnik amigaateqarluinnarpugut, isumattorsaqatigiittut isumaqatigiissutigaat. Aajuku qaninnerit Royal Greenlandimi pisortaaneq Michael Thinghus aamma pisortaq Jens K. Lyberth.

Misissugassanik katersisarnerit siunnersuinernut iluaqutaasaqaat

Isumattorsaqatigiissitsinermi misissugassanik soorlu takissutsinik uuttortaasarnerit, aalisakkat suinnaannik katersisarnerit allanillu misissugassanik katersisarnerit biologit sulinerannut pingaaruteqarnerat Pinngortitaleriffimmiit aammaarlugu naqissuseqqinneqarpoq. Assersuutigiinnarlugumi siunnat iluaqutsiullugit aalisakkat utoqqaassusersineqarsinnaapput. Aamma takissutsinik uuttortaasarnerit assersuutigalugu saarulleqatigiiaat aalisarneqartut ukioqatigiiaanik qassinik katitigaanerat paasineqarsinnaasarpoq, taakkunanngalu pisaqartarnerup qanoq annertutiginera paasineqarsinnaasarluni aamma. Tassa misissugassanik katersisarnerit amerliartortillugit aalisarnerup ingerlarnga aalisagaqatigiiaallu inissisimanerat paasiuminarnerulertarpoq.

Aalisakkat kingornuttakkamikkut sananeqaataannik paasiniaalluni misissugassanik katersisarnerit aamma pingaaruteqartuupput. Taakkumi aalisakkap pisarineqartup aalisagaqatigiiaanit sorlerneerneranik takussutissiisarput. Tassa misissugassanik katersisarnerit aaqqissuulluagaanerusumik torersumillu aaqqiivigineqaraluarpata Pinngortitaleriffimmi biologit aalisagaqatigiiaat suminngaanneernerilu pillugit paasinnittarnerat pitsanngoriartinneqassagaluaqaaq. Tassami aalisagaqatigiiaat ukioqatigiiaanit qassinit katiterneqarsimanerat aammalu aalisakkat pisarineqartartut aalisagaqatigiinnit sorlerneernerat nalunngikkaanni aalisarnerup ingerlaaserisinnaasaanik paasinninnerusoqarsinnaammat.

Aalisarnerup aningaasarsiornertaa

Københavnip Universitetiani professor Peder Andersen isumattorsaqatigiissitsinermi immersueqataasussatut aalisarnerit aningaasarsiornertaannut tunngassuteqartunik saqqummiussaqarpoq. Pissutsit aalisarnerit annertunerpaamik pissarsissutigineqarnissaannut tunngassuteqartut sammineqarlutik. Professorip nassuiaateqarfigai aalisarnerit aningaasarsiornertaannut inuiaqatigiillu pissarsissuteqartarneranni pissutsit aaliangiisuulluinnartartut suusinnaanerat, soorlu aalisagaqassuseq, isaatitsinerup annertussusia, suliffissaqartitsiniarnerup inissisimarnga, akitsuusersueriaatsit, akileraarutitigut isertitat assigisaallu pineqarlutik.

Taassuma aamma erseqqissaatigaa aalisarnerni pissutsit isertuaatsumik paasisaqarfigineqarsinnaassappata kiisalu aaliangiisarnerni niaqorluutaasartut aaliangiinnginnermi iluamik nalilersuinertaqartassappata tamakkua ”qaffasissumik ilinniarsimasut, eqqarsaatersuinnarlutik allaffimminniit aalisartut” suliarisartagaat pisariaqarmata. Nalilersuisarnerimmi taama ittut naalakkersuinermik suliaqartunut siunissaq ungasinnerusoq isiginiarlugu aammalu paasisimasaqarnermik tunngaveqartumik aaliangiinissaannik periarfissiisarmata.

Matumani ataatsimeeqataasut akornanni Nunatsinni aalisarnermik aningaasarsiornermik immikkut ilisimasalinnik amigaateqarnersuarput isumaqatigiissutigingaarneqarpoq, kissaatigineqaraluarlunilu tamakkuninnga samminnittussamik ilisimatusarfimmik imaluunniit siunnersuisooqatigiinnik immikkut ilisimasalinnik atorfeqartitaqartumik peqartariaqaraluartugut.

Isumattorsaqatigiinnermi peqataasut tamarmik piumassuseqarput paasissutissat biologinit amigaataasartut pissarsiarineqartarnissaannut suleqataanissamut. Assimi qanninnerpaasut tassaapput Polar Seafoodimeersoq Kristen Højgård, Kalaallit Nunaanni Aalisarnermik Nakkutilliiveqarfiup pisortaa Mads Nedergård kiisalu Aalisarnermik Pisortaqarfimmeersoq Emanuel Rosing. Assit: Pinngortitaleriffik

Aqutsisut anguniagaat nakkutilliinerlu

Naalakkersuisut gangersuini suleriaatsit pillugit aqutsisut sinnerlugit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi Aalisarnermut Immikkoortortarmi pisortat ilaat Johanna Køtlum saqqummiivoq. Taassuma oqaatigaa Naalakkersuisut pisassiissuteqartarneranni biologit siunnersuisarnerat aallaaviusartoq. Taamaattorli saqqummiussaani paasinarpoq pisuussutit uumassusillit killilersorneqartulli pisassiissuteqarfigineqartarnerini ukiuni tamangajanni siunnersuinerit sipporlugit pisassiisoqartartoq.Taamaattoqartarnera pingaartumik sakkortuumik aalisarfiusuni oqaaseqarfigineqarpoq. Tassami Royal Greenlandip pisortaanera Michael Thinghus ilisimatitsimmat, Qeqertarsuup Tunuani qalerallit Royal Greenlandimut ulluni makkunani tunineqartartut 70 %-iisa missingi mikingaaramik tisaneqarpiarsinnaanngitsulluunniit.

”Taamaattorli ukiuni makkunani naalakkersuinermik suliaqartut akornanni amerlanerujartortunit piumasarineqalerpoq piffissanngortoq aalisakkat pisassiissuteqarfigineqartartut pillugit aqutsinikkut pilersaaruteqarfigineqarnissaat”, Johanna Køtlum oqarpoq.

Naalakkersuisut taakkuupput Kalaallit Nunaanni aalisakkanik pisassiissuteqartartuusut, taamaaliunnginnerminnilu susassaqartunik matumani aamma Aalisarneq pillugu Siunnersuisooqatigiinik tusarniaaqqaartarput.

Saqqummiisoq kingulleq tassaavoq Kalaallit Nunaanni aalisarnermik nakkutilliisoqarfiup pisortaa Mads Nedergård, aalisarnermilu nakkutilliinermi periutsinik nassuiaateqarluni. Taassuma aamma oqaatigaa nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiiffinnut nalunaarusiatigoortumik ilisimatitsisarlutik.

Ulloq naggaserlugu suleqatigiissitanik pingasunik pilersitsisoqarpoq:

Ataaseq aalisarnerniit paasissutissanik samminnittussaq, alla aqutsinermi pilersaarutinik samminnittussaq pingajuallu aalisarnerup inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutaanik samminnittussaq.

Isumattorsaqatigiissitsineq malitseqartinniarlugu aappaagu taamaalinerani katereqqinnissaq isumaqatigiissutineqarpoq.