*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Eqalussuaq – nunarsuatta oqaluttuassartalaarsuanik pigisalik

Eqalussuaq aalisagakkut ilagisaat nataqquinnaqarpoq, manngersunik saaneqarani allaallu siunnannguaqaraniluunniit. Taamaattumik ilisimatusartartut manna tikillugu ajornartorsiutigisarsimavaat eqalussuit utoqqaassusilerniarnissaat – maannali tamanna iluatitsivigineqarluni ajornarunnaarpoq.

Pinngortitaleriffiup København-illu Universitet-iata ataanni Ph.d.-mik ilinniartoq Julius Nielsen, nunani tamalaani suleqatigisani peqatigalugit minnerunngitsumillu Ph.d.-liornermini siunnersortigisani Pinngortitaleriffimmi seniorforsker Rasmus B. Hedeholm peqatigalugit, nunarsuarmi siullersaallutik eqalussuup utoqqaassusianik aaliangiipput. Eqalussutit utoqqaassusersiniarlugit suliniutip ilisimatuussutsikkut allaaserineqarnera nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatusarnerup silarsuaani allaaserisanik saqqummiisarfimmi nuimanerpaarpaat ilaanni “Science”-mi qanittukkut saqqummiunneqarpoq – allaalluallaat saqqummiisarfiup saqqaa tamakkerlugu takusassaalluni.

Isip tappiutaata ilorpiaaniittoq eqalussuup suaajunnaarluni pinngorneraneersuuvoq, taannalu tassa eqalussuup utoqqaassusersiniarneranut atorneqartarpoq. Assiliisoq: Julius Nielsen

Eqalussuit misissuiffigineqartut utoqqaanerpaartarisimasaat ukiunik 272-inik utoqqaassuseqartoq paasineqarpoq, ilimagineqarporlu suli utoqqaanerusunik sulilu uumasunik eqalussuaqarsimassasoq. Taamaalilluni eqalussuaq nunarsuaq tamakkerlugu uumasut qimerlullit ilisimaneqartut akornanni utoqqaanerpaanngorsinnaasoq paasineqarpoq. Eqalussuit utoqqaassusersineqarput isaasigut misissuiffiginerisigut. Taamaaliortoqarsinnaasimavoq periutsit marluk assigiinngitsut iluaqutsiullugit. Aappaa pisoqaassusersiniarnermi nalinginnaasumik atorneqartartoq kulstof 14-imik taagorneqartartoq atorlugu pivoq. Aappaa nunarsuup oqaluttuarisaanerani pisimasut, tassalu qaartartorsuarnik atom-italinnik misileraalluni qaartitsisarnerit 1950-ikkut 1960-ikkullu ingerlanerini pisimanerat iluaqutsiullugu pivoq. Tassami taamanikkut qaartartorsuarnik misileraasarnerit peqqutaallutik nunarsuup silaannartaa imartaalu kulstof 14-imik annertoorujussuarmik akoqalersimapput. Pisut taamaattut uumassusillit timaasa sunnerneqarnerini takuneqarsinnaapput – aamma eqalussuit isaanni.

Eqalussuarnik misissuisimanerit immikkuullarissumik soqutiginaateqarluinnalernerinut periutsinik marlunnik akuleriissitsilluni atuisimanermut attuumassuteqarpoq, soorunalimi aamma eqalussuit sunaaffa taama utoqqaalluinnartigilertarnerisa paasineqarnera immikkut aamma soqutiginaateqarluinnartuummat. Ilisimatusartartut eqalussuit 28-t isaannik misissuisimapput, kisiannili suli eqalussuapiluunersut angisoorsuit isaannik misissuisimanatik. Allatut oqaatigalugu, eqalussuit paasineqartunit suli utoqqaanerulingaarsinnaanerat ilimagineqarluinnarpoq.

Eqaluussuit uummartunipilorujussuat taamaallaat uumasoqatigiinnit allanit, tassa uillut ilaat Arctic islandica-kkunnit suli utoqqaanerulersartunit taamaallaat qulangersimaarneqarput. Taakku ukiunik 507-it angullugit utoqqaassuseqalersinnaapput, ilisimaneqarlutillu nunarsuaq tamakkerlugu uumassusilinni tamaginni utoqqaanerpaanngorsinnaasutuut. Allat uummartoorsuit taasinnaasavut tassaapput arfiviit ukiunik 211-t angullugit utoqqammallanngorsinnaasutut ilisimaneqartut.

Eqalussuit pillugit misissuisimanermut tunngasut atuarsinnaavatit aamma uani