*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

”Sakkussaasivik” Issittup tamarmiusup atorluarsinnaasaa piariingajalerpoq

Assimi: AACA-mik taallugit nalunaarusiorfigineqartut Issittup immikkoortortai qalipanneqarsimasut takuneqarsinnaapput. Ilisimatuussutsikkut nalunaarusiat 2017-imi saqqummertussaapput, Issittorlu pillugu ilisimalikkanik siammasittorujussuarnik eqikkaaniartussaallutik; ilisimasat pinngortitami inuiaqatigiillu ingerlatitaanerinut ilisimatusarnernik tunngaveqartut pineqarlutik.

 

Ilisimatusartartorpaalussuit 100-t missaanni amerlassuseqartut silap pissusiata allanngoriartornerata inuiaqatigiillu aaqqissugaanerisa allanngoriartornerisa kingunerisaannut Issittup tamarmiusup naleqqussartariaqarneranik kaammattuuteqartut nalunaarusiat quppernerpassuallit pingasuusut allannerat naammasseqqajaalerpaat. Ilisimasat ilisimatusariaatsinit assigiinngitsorpassuarneersut aammalu inuiaqatigiinni ingerlatsiveqarfinneersut, assersuutigalugu aalisarnermik- aammalu ilinniartitaanernik ingerlatsiveqarfinneersut, tangertaannaallusooq katiterneqarlutik erseqqissumik saqqummiunneqartussaapput. Taamaaliuginnaratik aamma Issittumi sukkasuumik allanngoriartorfioqisumi unammilligassarpassuarnut iliuusissaasinnaasunik nalunaarusiarineqartut tikkuussiniartussaapput.

AACA, ”Adaptation Actions for a Changing Arctic” – ”Issittumut allanngoriartorfioqisumut naleqqussarneq”, qulequtaapput nalunaarusianut angusaqaataaniaqisunut, taakkulu nunarsuup issittoqarfiinut Barentip imartaanut aamma Beringip Ikersuanut -, Chuchtip- aamma Beauforthip imartaannut kiisalu nunatta Canadallu imartaqarisaannut Baffin Bugtimut aammalu Davisip Ikersuanut (Davis Strædet) attuumassutilinnut tunngassuteqartuupput. Ilisimatusartartut nalunaarusianik allattuusut issittoqarfiit immikkoortoqarferujussuinut pineqartunut tunngatillugu allaaserinninnitik ataatsikkoorullugit ingerlappaat.

Nalunaarusiarsuit pineqartut aaliangiisartunut, aqutsisunut aammalu soqutiginnissinnaasunut kikkunnut tamanut sakkussatullusooq suliaassapput. Assersuutigalugu inuiaqatigiit ingerlatitaanneranni aningaasaqarnermik aqutsisuusut sukkasuumik qupperaalaarnikkut aningaasarsiornernut, innuttaasut assigiinngisitaarlutik aaqqissugaanerannut, ilinniartitaanernut aammalu piorsarsimassutsimut tunngassuteqartutigut siunissami aggersumi sutigut allanngortoqarsimaneranik allanngoriartortoqarsinnaaneranilluunniit paasinnigasuarsinnaanissaat anguniagaavoq. Soorlu apeqqutit makku qaqileriffigineqartussaapput: Nukiit sorliit Issittup immikkoortortaani pineqartumi ineriartornermik pilersitsisinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaassappat? Nukiit pineqartut imminnut qanoq iliorlutik sunneqatigiissinnaappat, allannguutaasinnaasussat suut naatsorsuutigineqarsinnaappat, kiisalu – minnerunngitsumik – allannguutit pilersut iluaqusersuutaanerpaajusumik pissarsiaqaataassappata qanoq iliortoqassava?

Naalakkersuinikkut suliaqartut Issittumi allanngoriartortumi ineriartortitsiniarnerminnut eqqortumik aaliangiisarnissaminnut tunngavissagissaarnerulissapput. Asseq: Fernando Ugarte, Pinngortitaleriffik.

Issittumi Siunnersuisooqatigiit imissutaat
AACA-nalunaarusiarsuit Issittumi Siunnersuisooqatigiinniit imissutaapput aappaagulu nunat ilaasortaasut naalakkersuisutigoortumik sinniisuutitaasa ataatsimiinnissaanni oqallisigineqartussaallutik. Pilersaarutit malillugit nalunaarusiarsuit taakku pingasut 2016 ukiariaani naammassineqartussaapput.

Nalunaarusiat ilisimatusartartunit allataapput, kapitaliilu tamarmik ilisimatuussutsikkut pitsaassusilerneqarlutik suliaallutik. Taamaattorli nalunaarusiami pissutsit assigiinngitsut toqqammavigineqartut tamarluinnarmik ilisimatuussutsikkut uppernarsarneqarsimasuunngillat. Ilisimatusartartut allannerminni assersuutigalugu ingerlatsiveqarfinnit ingerlaavartumik immersugaasimapput, soorlu nunatsinni assersuutigalugu Royal Greenland, aalisarnermik ingerlataqartut assigiinngitsut, aatsitassarsiornermik ingerlataqartut assigiinngitsut aammalu ilinniartitaanernik ingerlataqartut assigiingitsut immersueqataasimasut. Taamatut aamma qanittumi, tassa februarimi, AACA suliamik taasami tunaartasseeqataasut suliffeqarfippaaluit Nuummi isumattorsaqatigiissinneqarput allaaserisat Nunatsinnut tunngassuteqartortaat naggataarutaasumik naliliiffigineqarlutik. Nalunaarusiaq Issittup immikkoortortaanik Baffin Bugt aamma Davis Strædet-imut Canadallu kangisissortaanut tunngassuteqartoq kalaallit, qallunaat canadamiullu ilisimatusartartuinit ilisimatusariaatsit akimorlugit suleqatigiissutigineqartumit allataavoq. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartut Canadami ArcticNet ataani ilisimatusartartut peqatigalugit suliniut AACA siulersortuuffigivaat. Taamaalilluni nalunaarusiaq Pinngortitaleriffimmeersut Aarhus Universitet-imeersullu saniatigut Ilisimatusarfimmeersunit, Ålborg Universitet-imeersunit, Danmarks Tekniske Universitet-imeersunit, Københavns Universitet-imeersunit aammalu silarsiorfimmit DMI-meersunit kiisalu ilisimatusartartut Canadami Universitet-init assigiinngitsuneersunit suleqatigiissutigineqarluni suliaavoq. 

Sooruna suliniummik angisoorsuarmik nutaarsuarmingaasiit aamma allamik ingerlatsisoqaqqittoq?

Nunarsuup Issittortaani pissutsit killiffiinik naliliiniarlutik nalunaarusiarsuaanersut qassersuunerput saqqummersimalereerput: silamut, immat mingutsitaanerinut, immat qanoq issusiannut, naasoqassutsimut, uumasoqassutsimut, sermersuup aakkiartorneranut, nunap qerijuaannartup aakkiartorneranut, immami sikup milliartorneranut assigisaannullu tunngasut taaguinnarsinnaavagut. Kingulliit ilaat 2014-imi saqqummertoq CAFF-ip ataani nalunaarusiarsuaq Arctic Biodiversity Assesment report, Issittumi uumassuseqarnerup assigiinngisitaarneranik sukumiisorujussuarmik naliliineruvoq. Aammalu ukiuni kingulliunerusuni naalakkersuinikkut aalajangikkanik tunngaveqartumik ataatsimiititaliarsuit arlalippaaluit isumaliutissiissutaat, inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisut, saqqummereerput. Soorlu Namminersorneq pillugu isumaliutissiissut, Assartuussineq pillugu isumaliutissiissut, Akileraartarnermut- Atugarissaarnermullu isumaliutissiissut, Kommunit aaqqissugaanerat pillugu isumaliutissiissut, minnerunngitsumillu Nunatta pisuussutai uumaatsut pillugit nalunaarusiarpassuit allarpassuarnullu tunngassuteqartut suliarineqarsimapput, tamakkorpassuillu aaliangiisartut aaliangiiniarnerminni tunaartatut atortarpaat.

Taamaattorli Issittumi Siunnersuisooqatigiit 2014-imi aaliangiuppaat paasissutissarpassuit Issittumut tunngassuteqartut ataqatigiissinneqarnissaat aammalu Issittumi allanngoriartortumi nukiit aqutsisuusut paasineqarnissaat sulissutigineqassasoq. Tamannalu tassa aallarnisaataasumik suliniutitut Issittup immikkoortuini pingasuni ingerlanneqaqqaassasoq, ilisimatusariaatsit akimorlugit pinissaa (pinngortitaq inuiaqatigiillu pillugit ilisimatusarnerit akuleriissillugit il .il.), sumiiffigisami najugaqartut pisariaqartitaat aallaavigalugit, kiisalu najugaqartunik peqataatitsinikkut oqaloqatigiinnikkullu piviusunngortitsisoqassasoq aaliangiunneqarluni. Taamaattumik AACA-nalunaarusiatigut anguniagaavoq ”Naalakkersuinikkut allatigullu Issittumut allanngoriartorfiupiloortumut naleqqussarnissamik aaliangersaasarnerit naleqquttumik tunngaveqarluni, piffissaagallarnerani kiisalu ilisimasanik tunngaveqartumik pisarnissaasa tunngavissinneqarnissaat”.

AACA-nalunaarusiatigut Issittumi Siunnersuisooqatigiit neriuutigaat sumiiffinni pineqartuni aaliangiisartut ”sakkussaasivimmik” aaliangiiniarnerminni atugassaminnik pisariunngitsunnguamik peqalernissaat anguneqassasoq. Taamaalilluni siunissamut aaliangersaasarnerit ilisimasanik tunngaveqartumik pisarnissaat qinigassaalissaaq, aaliangiiniarnernilu amerlanerpaani qinigassatut periarfissaalissasoq.

Issittumi sukkaqisumik allanngoriartorfiusumi naalakkersuinermik suliaqartut allannguutit kingunerisaannut inuiaqatigiit naleqqussarnissaanni angusaqaataanerusumik nikisitseriartarnissaminnut periarfissaqalissapput. Asseq: Carsten Egevang, Pinngortitaleriffik.

Paasissutissarpassuit tangii
Nlaunaarusiaq Baffin Bugt-Davis Strædet-imut tunngasoq naatsorsuutigineqarpoq 400-t missaanni qupperneqassasoq, kapitalii aqqaneq marluussasut Nunattalu kitaata sineriaani inuunitsinnik qulaajaaniartussaalluni – Siorapaluup avannaaniit kujammut Nunap Isua tikillugu, Canadallu avannamut kangiatungaaniittoqarfiit nunap immikkoortua Nunavut ilanngullugu.

Assersuutigalugu assartuussinermut tunngasortaani Sullualussuarmi (Nordvestpassage) immap sikua aakkaluarpat imaatigut angallannikkut pissutsit suut atuutilersinnaanerat atuarneqarsinnaavoq. Imartani avinngarusimaqisuni umiarsuit takornariartaassuit aporfissarisinnaasaasa suuneri aammalu tamatuma tungaatigut siunissami ineriartorfissat suusinnaappammita?

Nalunaarusiani suliarineqartuni paasissutissarpassuit nalunaarusianeersut, isumaliutissiissutineersut assigisaasalu tangiilusooq paasiuminarsarlugit ataqatigiisillugillu saqqummiunneqarput aammalu qanoq iliuuseqarnialernermi periusissat suusinnaanerat Nunatta ullumikkut siunissamilu unammilligassai paasisaqarfigineqarsinnaapput. Nalunaarusiat kikkunnut tamanut saqqummiunneqassapput Issittumi Siunnersuisooqatigiit naalagaaffiit ilaasortaatitaasa naalakkersuisutigoortumik sinniisuutitai upernaaq 2017 ataatsimeereernerisa kingorna.

Fiilit
AACA_kortL.jpg