Kalaallit Nunaanni biologimi ilinniagartuunngorniummik illersuineq siulleq Saqqummersinneqarfia 16.02.2017

Biologinngorniarluni ilinniartup Mala Brobergip sisamanngornermi 16. februar 2017-mi biologimi ilinniagartuunngormiutini torrallavillugu illersorpaa. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni biologinngorniarluni ilinniartumik aatsaavissuaq nammineq nunamini ilinniagartuunngorniummik illersuisoqarpoq. Illersuineq Pinngortitaleriffimmi ingerlanneqarpoq, cencor Morten Meldgaard kiisalu Mala Brobergip immikkut ilinniartitsisui marluk, seniorforsker Rasmus Hedeholm Pinngortitaleriffimmeersoq aamma Associeret professor Peter Grønkjær Aarhus Universitetimeersoq soraarummeersitsisuusoq, najullutik. Mala Broberg ullumimiit biologimi cand. scient-itut taaguuteqalerpoq.

Mala Brobergip soraarummeerutitut sammisaraa “Population size and ecology of Atlantic salmon (Salmo salar) juveniles in the Kapisillit river, West Greenland”.

Immikkullu sammisami pineqarput Kalaallit Nunaata kitaani Kapisillit kuuani kapisillit kinguaassisinnaaleqqajaalersut amerlassusiat aammalu atugassarititaannut tunngassuteqartut.

Biologitut ilinniagartuunngorniummik nunatsinniit illersuisinnaaneq pisinnaavoq Aarhus Universitetip Pinngortitaleriffiullu Arktisk semestre-mik taaguuserlugu kanditatinngorniarlutik ilinniartut pikkorissartinneqartarnissaat pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnikuummata. Pikkorissartarnerit tamakku 2015-imili Pinngortitaleriffimmi malinnaaffigineqarsinnaalersimapput, taamaalillunilu Mala Broberg ukiut marluk ingerlanerini semesterini pingasuni Pinngortitaleriffimmi ilinniarsinnaasimavoq.

“Pinngortitaq pillugu ilisimatuussutsikkut tunngaveqartumik ilinniartitsinerup maani ingerlanneqarsinnaalernerisa kingunerisaanik aamma kalaallimik ilinniagartuunngortoqareenera nuannersorujussuuvoq. Soraarummeersitsinerup siulliup maani Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaasimaneranut Aarhus Universiteti qutsavigerujussuarparput. Tamanna Mala Brobergimut aammalumi ilaqutaanut ikinngutaanullu kisimi nuannaarutaanani aammali Kalaallit Nunaannut isumalerujussuuvoq”, Pinngortitaleriffiup pisortaa Klaus Nygaard oqarpoq.

Arktisk semester Malamut aallariartitsivoq
Avatangiisit sungiussimasat qimallugit Danmarkimi ilinniagaqarneq artornarsinnaasaraluartoq taamaattoq universitetimi ilinniakkamik naammassinnittoqarsinnaavoq. Piumassusermi nukiuvoq. “Biologinngorniarlunga ilinniarnera tamakkerlugu uannut ilungersunarnerpaajusimasoq tassaavoq Danmarkimiinnera nuannarinagulu angusaqarniarlunga ilinniakkannut piumassuseqarniarnerma attanniaannarnissaa. Naammagisimaarinninngikkaangatta aamma sulisinnaanerput killeqartarpoq, tamannalu aamma suli nuanniilliornerulernermik nassataqarsinnaasarpoq. Uangali siunertara annaanaveersaartuarsimavara kiisalu imminut tatiginera nassaareqqissimavara, sammisassat Pinngortialeriffimmi ingerlanneqartut tamakkiisumik ilisarisinnaallugillu soqutiginartillugillu sammisinnaanngorakkit”, Mala Broberg oqarpoq.

Kuuk tupinnartoq
Mala qulingiluanik ukioqarluni ilaquttani ilagalugit Qeqertarsuarmiit Nuummut nuukkamili tusaamalersimavaa Kapisillit kuuat, nunarsuarmi sumiiffinni allani asseqanngitsunik kapisililik.

“Kuuk takoqqaarakkuli tiguartiffigisorujussuunikuuara – tupigingaarlugu. Ullumikkulluunniimmi kuup eqqaanut piinnaraangamaluunniit sumut allarluinnarmut pulasutut ittarpunga. Nuannaarutigaara massakkut ilinniarsimasakka iluaqutigalugit kuuk taanna suli itinerusumik ilisimatusartartutut misissuiffigisinnaanngorakku, tassani pissutsit allallu tassunga sunniuteqartartut imminnut ataqatigiinerat itinerusumik misissuiffigisinnaanngorlugu”, Mala Broberg oqaluttuarpoq.

Kuummi kapisillit ukiut ingerlanerani marloriarlutik ilisimatusaatigalugit sammineqarsimapput, massakkulli aatsaat siullerpaameersumik Kapisillit kuuata kapisileqarneranut tunngasut tamakkiisumik misissuiffigineqarsimalerput. Mala Broberg isumaqarpoq kuummi kapisillit inersimasut suffisartut 400-700-it missaanniittut. Siusinnerusukkulli misissuisarsimanerit tunngavigalugit isumaqarpoq kapisillit 1959-imiilli ikiliartulersimassasut, taamaattorli nungutaanissamut ulorianartorsiunngitsut. Ikiliartornerat ataasiinnarmik peqquteqanngissoraa, kuummili ataasiinnarmi uumasuummata isumaqarpoq mianerineqartariaqartut taamaattumillu Mala Brobergip soraatummeerutissatut suliamini aamma kapisillit piujuartitsinermik tunngaveqartumik piniarfigineqartarnissaat, misissuiffigineqartarlutik aqunneqartumillu piniarfigineqartarnissaat innersuussutigaa.

Inuk pinngortitamik nuannarisalik biologinngorpoq
Mala Broberg biologinngortussaviusimannguatsiarpoq. Meeraanerminit eqqaamasai siulliit pinngortitamiittarsimanermut tunngasuupput. Malap Qeqertarsuarmi tatsini kuunnguanilu kakilisaaqqanik assigisaannillu katersuisinnarluni tamakku marmeladit puukuinut ikiorarsinnarlugit tuniniartarsimavai. Aamma Malap angutaa raajarniummik kilisassimariarluni tikikkaangami Mala aalisakkanik eqqumiitsunik qeritissimasaminik misissugassaanik nassaattarsimavaa.

Ullumilu Mala biologinngorpoq ilinniarnerminilu tapersersuisimasut tamaasa qutsavigai.

“Pinngortitaleriffimmeersut ilinniarninni sutigut tamatigut tapersersortuarsimammannga qutsavigingaarpakka. Taamatullumi aamma ilitsersuisorisimasakka marluk sutigut tamatigut uannik tapersersuiuarsimasut. Naggataatigullu minnerunngitsumilli ilaquttakka – taakkoqanngikkaluarpammi ullumikkut maaniinnavianngikkaluarpunga”, Mala Broberg naggasiivoq.

Biologinngorluni suna nuannernerpaajua? Pinngortitarsuarmi tupinnartut meeraanermiilli tupigiuartarsimasat ilisimatusartartutut misissuiffigisinnaanngorlugit paasisinnaanngorlugillu” Mala Broberg oqarpoq.