Atuagaq immap sikuanik itisiliisoq Saqqummersinneqarfia 06.10.2020
Allattoq Peter Bondo
Issittumi immap sikuata Sikuijuitsullu kujalliup sikuata nunarsuatta 10-12 procentiata missaatut atsigisoq qalleqqavaa, nunarsuarmilu silap pissusianut pingaaruteqartorujussuulluni.
Danskit nunanilu allani ilisimatusartartut atuakkiorsimapput uumasoqatigiiaaqarneranut tamatumunnga tunngasumik.
Uumasoqatigiiaaqarneratut allatulli immap sikua pingaaruteqartigaaq. Sikumimi uumapput quajaateeqqat tappiorannartut, bakteriat, virusit, pupiit allallu tappiorannartut. Taakkua imminnut sunnertarlutik uumasoqatigiiaartuarput.
Uumassuseqaqatigiinnik allanik allaanerulluni immap sikua aasat tamaasa aattarpoq ukiakkut ukiukkulluunniit qereqqittarluni.
Ukiup ingerlarnga malillugu atuagaq allataavoq, uumasoqatigiiaallu qaamanermik kissassutsimillu aqunneqarnerannut tunngasuulluni. Immap tarajuata sikup qerineranit anillanneratigut qanoq sikoqalertarnersoq, bakteriallu qanoq ataqatigiiaanik kaanngartitsisarnersut taamaasillutillu uumassusilinnik pilersitsisarnersut, quaajaateeqqallu tappiorannartut qerrussimasut qanoq qaamarngup qinngorneranik uumassuseqalertarnersut sammineqarput.
Immap sikuani uumassuseqaqatigiiaat pillugit atuakkiaq nutaaq ”Arctic Sea Ice Ecology”, oktobarimi saqqummersitsisarfimmi Springer-imi saqqummersinneqarpoq. Assiliisoq: Lars Chresten Lund-Hansen.
Immallu sikuata pinngornermini aannerminilu nunarsuatsinni kulstof-ip ingerlaarneranut qanoq sunniuteqartiginersoq paasitinneqarpugut.
”Immap sikuani uumassusillit issittorujussuarmiit tarajulerujussuarmut nikeriarnernik ajoquserneqarnatik uumasinnaassusiat, ukiullu ingerlanerani allanngorartuarnerat pineqarpoq,” Lars Chresten Lund-Hansen, Arktisk Forskningscenterimi imaanilu uumaneqarnermut Århus Universitet-imi lektoriusoq, atuakkiortunilu siuttuusimasoq oqarpoq.
”Ukioq kaajallallugu paasissutissanik immikkorluinnaq ittunik peqalerpugut, taamaasillutalu uumassuseqaqatigiiaat immikkorluinnaq ittuusut tamakkiisumik paasisaqarfigillutigit” Lars Chresten Lund-Hansen oqarpoq.
Atuagaq uumassuseqatigiiaarnermuinnaq tunngasuunngilaq aammali ilisimatusartartut immap sikuata uumassuseqaqatigiinnut sunniutaanik misissueriaasiat atuakkamittaaq nassuiaatigineqarpoq. Siku katersorneqartarpoq tappiorannartunillu misissueqqissaartarfinni misissoqqissaarneqartarluni, maannakkullu immami immiussisinnaasut robottiliat issittorsuarmi ilisimatusartartut sulinerannut aamma iluaqutaalertussaapput.
Atuagaq nutaaq Nuummi pikkorissarnermi ”Arctic Sea Ice Ecology”-mi aamma ilinniartitsissutigineqartartussaavoq.
Immap sikuata naqqani sikumi quaajaateeqqat tappiorannertut uumapput, immamiit uumassutissanik pissarsisarlutik qaamanimininnguarmillu siku akimorlugu takkuttumik uumassutissaqartinneqartarlutik. Assiliisoq: Lars Chresten Lund-Hansen.
Atuagaq pillugu itinerusumik paasisaqarniaraanni attavigineqarsinnaavoq:
Lektor Lars Chresten Lund-Hansen; Institut for Biologi, Arktisk Forskningscenter og Akvatisk Økologi, Aarhus Universitet. Mail: lund-hansen@bio.au.dk; Oqarasuaat: +45 8715 5615
