Koral-eqarfik illersorneqartariaqartoq nassaarineqarpoq Saqqummersinneqarfia 15.07.2020
Ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut Tuluit Nunaanneersullu koral-eqarferujussuarmik uumassusillillu assigiinngitsorpassuit 150-inik amerlanerusut uummavigisaannik Davis Strædemi immap naqqani nassaarput. Sumiiffimmik taama ittumik nalunaarsuineq uppernarsaatissanillu ilisimatuussutsikkut allaaserinninnerit Kalaallit Nunaanni siullerpaartaat suliarineqarput
Allattut: Emma Kristensen aamma Martin Blicher, Pinngortitaleriffik.
Ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut Tuluit Nunaaneersullu University College London aamma Zoological Society of London-imersut Nuup avataani ikkannersuaqarfiup Toqqusap avatinnguani koral-inik ´naatsiiviusaqarfimmik´ immap iluani videoliiutit iluaqutigalugit itissutsini 300 amma 600 meter-ini nassaarsimapput. Immap naqqa nassaarfiusoq 500 km2-inik isorartussuseqarpoq qituttunillu koral-erpassuaqarpoq, uumassusilinnillu allarpassuarnik aamma peqarluni. Tamakku nassaat ima amerlatigipput imartaq tamanna mianernartutut oqaatigineqartariaqaraluarluni nunarsuarmioqatigiillu piumasaqaataat naapertorlugit imartatut illersortariaqartutut taaneqarsinnaalluni, taaguuteqartinneqartut VME-qarfiit (Vulnerable Marine Ecosystem; Imaani uumassusillit ataqatigiiffii mianernartut). Taamaattoqarnerata Kalaallit Nunata imartaani pisuussutinik uumassusillillu ataqatigiiffiinik pisortat aqutsinerannut toqqaannartumik piumasaqaatinik nassataqarpoq.
Imartaq VME-qarfittut taaneqassaguni piumasaqaaterpaaluit FN-ip ataani inuussutissalerinermut tunngassuteqartuni suliniaqatigiiffissuup FAO´p piumasaqaataanut allallu soorlu NAFO-p, ICES-ip OSPAR-illu piumasaqaataannuttaaq naapertuuttariaqarpoq. Martin Blicher, Pinngortitaleriffimmi qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartartoq suliartik pillugu qulassuteqanngivippoq, immap naqqa nassaarfigisimartik VME-qarfittut inissinneqarnissaa inissaminiinnerarlugu. Martin Blicher suliami matumani pineqartumi ilisimatusaqataavoq, taakkulu immap naqqanik misissuisimanerminnit ilisimatuussutsikkut allaatigisaat, Kalaallit Nunaanni taama suliaqarnerit siullerpaartarisaat, ilisimatuussutsikkut allaaserisanik saqqummiussisarfikkut ”Frontiers in Marine Science”-kkut saqqummiunneqaqqammerpoq.
Toqqusap ikkannersuaqarfiata eqqaani imap naqqani koral-eqarfissuarmit takusassat ilaat uumasut assigiinngitsorpassuit. Laser-ip qinngugai uuttuutaapput imminnut 20 cm ungasitsigisut, qorsummik qalipaatillit ataa-tungaaniittut.
Peqarfissuaq
Koral-eqarferujussuarmi uumasoqatigiiaat assigiinngitsorpassuit tasamani ”orpippassuaqarfimmilusooq” uummaveqarfeqarput neriniartarfeqarlutillu, taamaammallu tasanna immap naqqa uumassusillit assigiinngisitaarfeqarferujussuattut taaneqarsinnaavoq.
”Paasissutissat pissarsiarisimasagut nunarsuarmioqatigiit maleruaqqusassatut isumaqatigiissutaannut sanilliuttarlugit nalilersoqqissaarsimavagut, isumaqatigiissutillu taasakka Kalaallit Nunaata malikkusullugittaaq akuersaarsimavai. Piujuartitsiniarnermi isumaqatigiissut, Oslomi Paris-imilu isumaqatigiissutit FN-llu nunarsuarmioqatigiinnut angusassiai tamarmik akuerisaasumik pissusissarititaasunik aaliangersakkanik piujuartitsiniarnermut uumassusillillu assigiinngisitaarnerannik allanngutsaaliuinissamik imaqarput. Nuannarisanngilarput uumasoqatigiiaat inuit pissusilersuutaannik kinguneqartumik nungutaasimanerinik nalunaarutiginnittoqaraangat. Tamanna peqqutaaqataalluni nunarpassuit avammut suaarutigalugu anguniagaraat nunarsuarmi uumassuseqassutsip assigiinngisitaarneranik attassiinnarniarluni illersuiniarsarinissaminnik iliuseqartariaqartarnissartik”, Martin Blicher sooq immap naqqata koral-eqarfiisa pingaaruteqarnerannik aperineqarami taama akivoq, nangillunilu:
”FAO-p; NAFO-p ICES-illu isumaqatigiissutaasa imarisaat paasillugit, taakku sakkussatut isigineqarsinnaapput, tassa pisortat aqutsiniarnerminni arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsunik piumasaqaatinik maleruagaqarniassagunik atorsinnaasaraat. VME-kkut siunertarineqartut eqqarsaatigigaanni uumassusillit pineqartut tassaakkajuttarput uumassusillit angisoorsuit, mianernartut, akornusersuugaareernermik kingorna kigaatsupilussuarmik naqqikkiartuaartartut. Tamakku koral-eqarfiit uumasoqatigiiaanut allanut uummaveqartitsisinnaasarput, taamaattumillu allanut uumassulinnut uagutsinni inunni qutsatigeqalugit imaaneersunit inuulluutigisartakkatsinnut iluaqusersuutaasarnermikkut, soorlu aalisagaaqqanut allisarfittut, imaani uumassusillit ataqatigiiffiini atuuffeqarnerat qularnanngitsumik pingaarutilipilussuusimassaaq. Kalaallit tungaanniit isigalugu taamaatut atuuffeqarsinnaanerat pingaaruteqartupilorujussuuvoq, imaanimi uumassusillit kalaallit inuusaasiannut inuiaqatigiittullu aningaasarsiornerannit immatta pisuussuteqartuaannarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanngilluinnarmat. Tassa avatangiisit illersorneqaannarnissaat matumani pineqanngilaq, kisianni pisuussutitta aqunneqarnerat aamma pineqarluni: tassami taamatut imartatsinnik isumalluuteqartuassagutta immap naqqisa ilaat pissusissamisoortumik attanneqartariaqassagunarput, taakkuugunarmatami aamma siunissami imartatsinniit pissaqartitsiuarnissamik qulakkeerinneqataasussat”, Martin Blicher nassuiaavoq.
Toqqusap ikkannersuaqarfiata eqqaani imap naqqani koral-eqarfissuarmit takusassat ilaat uumasut assigiinngitsorpassuit. Laser-ip qinngugai uuttuutaapput imminnut 20 cm ungasitsigisut, qorsummik qalipaatillit ataaatungaaniittut. Videoliuut kalinneqareerluni qaqiinneqaannartoq immiussai ilisimatusartartunit misissorneqartarput. Uani allatorneqarput immap naqqani pissutsit ilisarnaatillu. Misissoqqissaarneqartarnerat pisariusarpoq nunamilu aatsaat pisarluni. Asseq: Thomas Juul-Pedersen.
Misissuinerit akisuut
Kalaallit Nunaata imartaa aningaasarsiornikkullu akisussaaffigisaa 2,2 millioner km2-inik isorartussuseqarpoq – soorlu inuussutissarsiornikkut assersuutigalugu kilisaatersorluni aningaasarsiorfiusinnaasutut nunatta akisussaaffigisaa pineqarpoq. Qimusseriarsuarmi imartat aqqaneq marluk kilisaffigeqqusaanatik matoqqatinneqarput koral-eqarfiunertik peqqutigalugu. Taassumalu saniatigut imaanngilaq Pinngortitaleriffimmeersunit imartarujussuup sinnerata naqqa ilisimasaqarfigineqanngitsoq.
”Toqqusami misissuinivut akisuupilussuupput. Taamaattumik aalisakkanik misissuisarnerit ukiumoortumik ingerlanneqartartut iluatsillugit minnerpaamik akikitsunnguamillu malinnaaniarluta misissuisarpugut. Misissuinerit taama ittut ingerlanneqarnerini pisarisoorneqarsimasunik katersisarpugut nalunaarsuillutalu, taakkumi immap naqqata qanoq issusianik takussutisseeqataasarmata. Taamaalilluta aamma Kalaallit Nunaata imartarujussua paasisaqarfigilaartarparput. Assersuutigalugu pisarisoorneqartartutigut paasinikuuarput Tunup imartaani koral-eqarfik aamma takisoorujussuarnik orpiusaqarfiusoq, 2-3 meter-inik takitigisunik (koral-it allaanerusut). Taakkua tappavaniinnerat paasineqanngisaannarsimassagaluarpoq Pinngortitaleriffimmeersut imartani aalisarfiuneq ajortuni misissuisarsimanngikkaluarpata”, Martin Blicher nassuiaavoq, nangilluinilu:
”Video-liuut atorlugu immap naqqinik misissuisarnerit piffissartornartupilussuupput, aammalumi akisoqalutik. Tamaammat Kalaallit Nunaata imartaata naqqa tamarsuat taama misissuiffigisinnaanngilarput. Taamatut misissuiniaraanni siunertaqartumik misissuisoqartariaqarpoq, soorlu arlaannik nassaartoqarsimappat imaluunniit inuiaqatigiinnit piumasaqaateqarnerit peqqutaasinnaapput. Ikkannersuup Toqqusap eqqaata soqutiginaateqarnera peqquteqarpoq aalisarfiit assigiinngitsut pingasut tamaani ingerlanneqarsinnaammata – avataani qaleralinniarneq, ikkannersuarmi saarullinniartarnerit aamma eqqaatungaani raajarniartarnerit. Taamaammat avatangiisinut aammalu aalisarnermik aqutsinernut tunngassuteqartutigut soqutiginaateqarluni. Taamaammat paasisatta avammut saqqummiutinnginnerani Naalakkersuisoqarfiit attuumassuteqartut saqqummiivigeqqaarpagut”.
Ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut Tuluit Nunaanilu University College London aamma Zoological Society of Londonimeersut allaaserisami matumani ikkannersuarmi koral-eqaarfimmik allaaserinnittut. Aajuna Martin Blicher alla pillugu assinga. Asseq: DTU Aqua
Ineriartornermut malinnaaneq
Aqutsinikkut pilersaarutit ullutsinni Nunatsinni inuunitsinnut pingaarutilipilussuupput. Nunarsuarmioqatigiit ilisimasaqassusiisa qaffakkiartornerat ilutigalugu nunatsinni aalisartunut piniartunullu piumasaqaatit sakkortusiartuinnavipput. Pisarisimasat piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik tunisassiarineqarsimanissaannik piumasaqaatit malillugit pisimanissaannik uppernarsaasariaqarnerit – soorlu MSC- meqqilersuutit eqqarsaatigalugit, taakku nalinginnaalersimapput.
Kalaallit Nunaata kitaata imartaani avataani qalerallittarineqartartut ukiuni kingulliunerusuni MSC- meqqiligaareernikuupput. Qalorsuarsorluni aalisarnernit pisaasartut tunisassiarineqartartullu MSC- meqqiligaassappata piumasaqaataavoq immap naqqani kaliffiusartut sunnigaasimanerinit uppernarsaatit. Aalisarnerillu MSC- meqqiligaassappata piumasaqaataavoq ingerlaavartumik uppernarsaasersuinerit. Tamakkuninngalu naammassinnissimanngikkaanni MSC- meqqiligaasimasuugaluit uterteqquneqarsinnaasarput. Taamaattumik nunami maani aalisarnerup ineriartortinneqarnerani immap naqqanit paasissutissaatit katersortuarneqarnissaat minnerunngitsumillu paasissitissat pisortanut apuussortuartarnissaat pingaarutilissuaq.
Videoliarineqarsimasoq uani isiginnaarsinnaavat:
