Eqalussuaq – utoqqaagaluarluni kinguaassiorsinnaasoq Saqqummersinneqarfia 09.11.2020
Paasissutissat ukiut 50-it ingerlanerini katersorneqarsimasut eqalussuup immikkukajaaq issusianik ilisimanngisatsinnilli qulaarseqataapput
Allattoq: Ilisimatusartartoq Julius Nielsen, Pinngortitaleriffik.
Pinngortitaleriffimmit ilisimatusaatigisanit nutaarsiassaq:
Ilisimatusartartoqatigiit ilaatigut Pinngortitaleriffimmeersut, Københavnip Universitetianeersut, Norgemi ilisimatusarfeqarfimmeersut – UiT-meersut Finlandimiullu Åbo Akademianeersut eqalussuup kinguaassiorsinnaassusianut tunngassuteqartumik aatsaat taama sukumiitigisumik ilisimatuussutsikkut allaaserisamik saqqummiussaqaqqammerput.
Ilisimatusartartut eqalussuarnit 312-init misissugassatut katersanit paasisimavaat eqalussuit arnavissat inerikkiartornerminni immikkoortut arfineq marluk angutivissallu immikkoortunik pingasunik aqqusaagaqareerlutik aatsaat piaqqisinnaalersarsimasut. Kiisalu piaqqisinnaaleraangamik qanoq angissuseqartarnerat, takissuseqartarnerat, ilanngullugu paasiniarsimavaat. Aammalu ilanngullugu misissuiffigisimavaat eqalussuit taama utoqqaatigilereerlutik piaqqisinnaalersaraluarlutik ukiorpassuarnilu toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumillu aalisarneqartarsimagaluarlutik ullumikkut nungutaareersimannginnerannut suut peqqutaasinnaanerat.
Paasissutissarpassuit norskip amusartuutaani
Eqalussuit piaqqiortaasiannut tunngassuteqartut paasissutissaatit ukiualunnguit matuma siorna tikillugit ikittuinnaasimapput. Pinngortitaleriffimmi maanna ilisimatusartartutut atorfeqartoq Julius Nielsen biologitut naammassissutissaminik allaaserinninninerminut ingerlaqqillunilu qaffasinnerusumik ilinniagaqarnermini, ph.D-nngorniumminut atatillugu, eqalussuarnut tunngassuteqartunik paasissutissarpassuarnik katersisimavoq. Ph.D.-nngorniutini ingerlatileruttoraa naatsorsuutigineqanngeqqissaartumik ikiorneqariasaarpoq: ph.D.-liormermini siunnersortaasa ilaat, professor Jørgen Schou Christiansen Norgep Issittoq pillugu Ilisimatusarfeqarfianeersoq, UiT-meersoq, raatiukkut aallakaatitassiami eqalussuit pillugit apersorneqarpoq. Apersorneqareernerata kingorna arnaq utoqqasaaq Wenche Berland-imik atilik, raatioqarfimmut sianersimavoq oqaatiginiarlugu uini, maanna peerutereersoq, aamma imaaniittunut uumasunut tunngatillugu biologiusoq, Bjørn Berland, eqalussuarnut tunngatillugu paasissutissarpassuarnik suli saqqummiunneqarsimanngitsunik pigisaqartoq. Taanna norskit qangatsiaq, 1959-imi 1960-imilu, puisinniutaannut ilaasarsimavoq, eqalussuarnullu tunngassuteqartunik paasissutissarpassuarnik katersisimalluni. Nalunaarsugai ima pitsaatigisimapput allaat Juliusip maannakkut suliaanut – tassa eqalussuit inerikkiartortarnerinut tunngasunut – torrutiinnapajaarlugit atorneqarsinnaasimallutik.
Aalisagaq utoqqaq mannippassualik
Eqalussuit qanoq utoqqaatigilersinnaasarnerannut tunngassutillit taakkunannga ilisimatusartartoqatigiinnit Kalaallit Nunaanneersunit, Qallunaat Nunaanneersunit Norgemeersunillu siuliani oqaatigereerneqartunit 2016-imi ilisimatuussutsikkut saqqummiunneqarput. Tassa nunarsuaq tamakkerlugu tutsuiginaateqarnerpatut isiginiarneqartartumi, ilisimatuussutsikkut saqqummiisarfiup Science-p, saqqaaniipput. Ilisimatusartartoqatigiimmi taamani paasivaat eqalussuaq ukiunik hundredenik arlalinnik utoqqaassuseqalersinnaasartoq. Taakkuli ”nutaarsiassatoqqat” uani sammissanngilagut.
Ilisimatusartartoqatigiit ilimatsaassimasaat, tassa arnavissat aatsaat ukiunik hundredit sinnerlugit utoqqaassuseqaleraangamik aammalu 3,9 meterinik takissuseqaleraangamik inerillutik piaqqisinnaanngortarnerat uppernarsarneqarpoq. Uffa angutivissat 2,7 meterinik takissuseqaleraangamik piaqqiortitsisinnaalersarsimasut. Misissuinerit nutaat aamma takutippaat arnavissat nulioreersimanerup kingorna mannippassuaqalertarsimammata, tassa 400-t 649-llu akornanni manneqarsinnaasarsimapput 6-8 cm-it missaanni takissusillit. Apeqqulli akissutissarsiniagassaq unaalerpoq: mannippassuarnimmita qassit tukerlutik naartunermi ataatsimi piaranngortarpat?
Eqalussuaq eqqumiilikaartoq
Eqalussuit arnavissat ilumittut misissorneqarnissaat suli amigaataavoq. Eqalussuaq ilumittoq ataasituarsuaq Savalimmiuni 1957-imi naammattoorneqarluni nalunaarusiarineqarsimavoq, piaqqanik anillannissaminnut piareersimasunik qulinik ilormioqartoq. Paasissutissaq tamanna tunngavigalugu ilisimatusartartut ukiorpassuarni isumaqarsimapput eqalussuit ikittuinnarnik piaqqisarsimassasut. Eqalussuilli eqqarlerisinnaasaat eqalussuit sulussugutimikkut kukiusallit (uumasut immikkoortiterneqartarnerini inissisimaqatigisaat, eqalussuit squaliforminut ilaasut) kinguaassiortarnerat sukumiisumik allaaserineqarsimavoq. Eqalussuit sulussugutimikkut kukiusallit paasineqarsimapput eqalussuaqatigiiaat assigiinngikkaluartut pingaaruteqartutigut allatigut allanut assigiissuteqarfeqartoq. Tassa piaqqat ineritinneqartut amerlassusiat mannissaqarfiani manniit inerissimasut amerlassusiat assigisarmassuk. Eqalussuaqatigiinni allani ilaasa ilumiuisa piarassamaateqatitik allat nerisinnaasarsimavaat aamma mannissat inerinneqanngitsut nerisarsimavaat. Maanna toqqammavissaqanngilagut oqarsinnaassalluta eqalussuaq aamma taama pissuseqartoq, tassami manniit ilumiuisa affaannaalluunniit piaqqiarineqarunik tassa iluminnermi ataatsimi piaqqat 200-t 324-llu akornanni amerlassuseqartarsimassagaluarmata.
Taamaattoqarsimassappat eqalussuaq nunarsuarmi eqalussuaqatigiiaanit tamanit iluminnermi ataatsimi amerlanerpaanik piaqqisarsimassaaq. Paasissutissaq tamannarpiaq peqqutaaqataasinnaavoq sooq eqalussuit maani Kalaallit Nunaanni qangaanerusoq ukiumut 44.000-t missaanni pisaqarfiusaraluarlutik aammalu kilisaatersornermi pisarisoorneqartaraluarlutik suli imartani siumugassaalluartarmata.
Ilisimasaqarnerulertariaqarpugut
Una allaaserisaq eqalussuit pillugit ilisimatuussutsikkut tunngaviusumik paasisaqarnerusimanermik oqaluttuaraluartoq, aamma assersuutissaavoq ilisimatusartarnerit pillugit oqaluttuartarnissap pingaarutaanik. Tassami Jørgen Schou Christiansen norskit raatiuannit apersorneqarsimanngikkaluaruni taava qularaarput Berlandip paasissutissaataanik pissarsisisoqarsimanissaa. Ugguunalu allaaserisakkut Kalaallit Nunaanni aalisartut angusinnaassagutsigit eqalussuarnillu naartusunik qaqitsisarsimassappata ikiorsinnaassagaluarpaatigut eqalussuit kinguaassiortaasiannut tunngassuteqartunik paasisaqarnerunissamut. Maannami qularnaarlugu ilisimanngilarput assersuutigalugu eqalussuit qassinik piaqqisarnersut, sumi piaqqisarnersut qanorlu sivisutigisumik ilumittarnersut – apeqqutit pingaarutillit, siunissami immaqa akissutissarsiumaakkavut.
Ilisimatuussutsikkut allaaserisaq ataani linkikkut aaneqarsinnaavoq.
Link: https://journals.plos.org/plosone/article/comments?id=10.1371/journal.pone.0238986
Eqalussuaq Tunup avannaata imartaani pisarineqartoq 266 cm-inik takissusilik, Tunu- suliniummut atatillugu pisarineqartoq (UiT). Asseq: Arve Lynghammar
Angallat sikusiut Brandal Bjørn Berland-ip nunatta imartaani eqalussuarnik misissuinermini ilaaffigisarsimasaa. Immat sikusartut pillugit katersugaasivik Norgemiittoq naapertorlugu angallat una atorlugu1926-mi Roald Amundsen-imik ujarleqataasimavoq. Angallat kingorna tyskinit pigineqalersimavoq ukiunilu 1940-45 atorneqarsimalluni. Asseq: Ishavsmuseets arkiv. Assiliisoq: Bjørn Berland.
Mannissat suli naatunngorsimanngitsut. Asseq: Julius Nielsen
